Miten juridiikka linkittyy tekoälyyn?

​

Tekoäly ei kytkeydy ainoastaan yksittäisiin juridisiin kysymyksiin, vaan ympärillä on laaja kehikko erilaista sääntelyä ja vastuukysymyksiä. Tekoäly voi tuoda merkittäviä liiketoimintahyötyjä, joiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin vastuullista ja huolellisesti mietittyä strategiaa. EU:n tekoälyasetus (AI Act) on keskeinen lähtökohta, mutta sen rinnalla korostuvat myös muut sääntelyvelvoitteet, sopimusoikeus ja eettiset periaatteet.

​

Miten tekoälyasetus vaikuttaa?

​

Tekoälyasetus asettaa velvoitteita sekä tekoälytoteutusten tarjoajille että käyttäjille riskiperusteisesti (kielletyt, suuririskiset ja rajatun riskin käyttötapaukset). Tekoälyn kehittäjille ja tarjoajille velvoitteet ovat laajimmat, kun taas käyttäjien velvoitteet ovat rajatummat ja koskevat lähinnä korkean riskin käyttötapauksia. Jokaisen tekoälyä tarjoavan tai käyttävän organisaation on kuitenkin vähintään varmistettava, että sen henkilöstöllä on riittävä tekoälylukutaito, jotta tekoälyn riskit, mahdollisuudet ja potentiaaliset vahingot tunnistetaan.

​

Hyödyllinen työkalu tekoälyasetuksen vaatiman tekoälylukutaidon edistämiseksi on henkilöstölle luotu tekoälyohjeistus. Tekoälyohjeistukseen voidaan sisällyttää myös käytössä olevien tekoälytoteutusten riskiluokkien perusteella määrittyvät velvoitteet, jolloin ohjeistus toimii siltana tekoälyasetuksen vaatimusten ja käytännön toiminnan välillä.

 

Mitä muita näkökulmia tekoälyyn liittyy?

​

Tekoälyasetuksen ohella tekoälytoteutusten tarjoamiseen ja käyttöön liittyy myös yleisempiä sääntelyvelvoitteita, kuten tietosuojasääntelyn, työoikeuden ja kuluttajansuojasääntelyn vaatimukset. Vaikka monet organisaatiot soveltavat näitä velvoitteita jo tottuneesti toiminnoissaan, tekoäly edellyttää tuttujen ajattelumallien haastamista ja innovatiivisuutta periaatteiden soveltamiseksi uudessa toimintaympäristössä.

   

Tekoäly haastaa myös vakiintuneita sopimuskäytäntöjä. Esimerkiksi vastuita järjestelmän toiminnasta ja sen tuottamista tuloksista on monesti tarpeen määritellä uusiksi, kun kyse on tekoälyyn perustuvasta järjestelmästä. Samoin esimerkiksi immateriaalioikeuksien loukkauksiin ja tekijänoikeuksiin liittyy uudenlaisia haasteita, joihin on syytä ottaa myös sopimuksissa kantaa.

 

Miten tekoälystä tehdään liiketoimintaa tukeva voimavara?

​

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää tasapainoa teknologian mahdollisuuksien ja sääntelyn asettamien rajojen välillä. Juridiikan tehtävä ei ole ainoastaan hallita riskejä, vaan mahdollistaa tekoälyn vastuullinen ja liiketoimintaa tukeva käyttö. Kun organisaatio tunnistaa oman roolinsa, ymmärtää tekoälyyn liittyvät velvoitteet ja rakentaa selkeät toimintaperiaatteet, tekoälystä tulee kestävää kilpailuetua – ei riski, vaan voimavara.

​​​