Mitä digipalveluilla tarkoitetaan?

​

Digipalvelut kattavat erilaiset verkossa tarjottavat palvelut, kuten verkkokaupat, alustapalvelut, sosiaalisen median alustat, sovellukset ja pilvipalvelut. Näiden palveluiden taustalla vaikuttaa laajasti erilaista sääntelyä, jonka soveltamisalan sekä vaatimusten tunnistaminen on keskeistä digipalveluiden tarjoajille.

​

Verkossa toimivilla palveluntarjoajilla on velvollisuuksia esimerkiksi palvelun läpinäkyvyyteen, käyttäjän oikeuksiin ja saavutettavuuteen liittyen. Tämä tarkoittaa sääntelyn vaatimusten heijastamista erottamattomaksi osaksi palvelun teknistä toteutusta ja jatkuvaa operointia.

​

Mitä keskeiseen sääntelyyn lukeutuu?

​

Verkossa tarjottavia digipalveluita koskee joukko EU-säädöksiä ja kansallisia lakeja, joiden tavoitteena on varmistaa turvallinen ja läpinäkyvä digitaalinen ympäristö:

​

• (Digital Services Act, DSA): asettaa verkkoalustoille ja välityspalveluille vastuita laittoman sisällön poistamiseen, käyttäjien suojaan ja palveluiden läpinäkyvyyteen liittyen.

• (Digital Markets Act, DMA): säätelee suurten verkkoalustojen, ns. portinvartijoiden, toimintaa ja ehkäisee kilpailua rajoittavia käytäntöjä.

• (GDPR): määrittää henkilötietojen käsittelyn periaatteet ja vaikuttaa niin evästeisiin kuin muuhunkin henkilötietojen käsittelyyn kaikissa digipalveluissa.

• Saavutettavuusdirektiivi ja digipalvelulaki: velvoittavat huolehtimaan, että digipalvelut ovat saavutettavia kaikille käyttäjille – julkisten palveluiden lisäksi myös esimerkiksi verkkokaupoissa, kuluttajien finanssipalveluissa ja e-kirjoissa.
   

Näiden lisäksi digipalveluiden tarjoajilla voi olla lisävelvoitteita, kuten tuoteturvallisuusasetukseen perustuvat verkkomarkkinapaikkojen velvoitteet, kun palvelu mahdollistaa tuotteiden myynnin kuluttajille.
 

Mitä yritysten on huomioitava?
 

Digipalveluiden tarjoajan on tunnistettava, mitkä säännökset sen toimintaan soveltuvat ja miten ne limittyvät toisiinsa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:
 

• käyttöehtojen ja vastuunjaon selkeyttämistä,

• tietosuojan ja tietoturvan hallintaa koko palvelun elinkaaren ajan,

• DSA:n mukaisten ilmoitus- ja moderointiprosessien määrittämistä, sekä

• saavutettavuuden huomioimista jo palvelun suunnitteluvaiheessa.
   

Jos palvelu toimii alustana kolmansien osapuolten sisällöille tai kaupankäynnille, sopimusehtojen ja vastuurajojen määrittely korostuu. Selkeä vastuunjako auttaa hallitsemaan sekä sääntelyyn että maineeseen liittyviä riskejä.
 

Miksi juridinen osaaminen on tärkeää?
 

Digipalveluiden sääntely on hajautunut useaan eri säädökseen, ja niiden yhteisvaikutus voi olla monimutkainen. Juristin tehtävänä on varmistaa, että palvelun käyttöehdot, tietosuojakäytännöt ja toimintamallit täyttävät sääntelyvaatimukset – tukien samalla palvelun kaupallisia tavoitteita.
 

Hyvin suunniteltu ja juridisesti hallittu digipalvelu on kilpailuetu. Se lisää käyttäjien ja viranomaisten luottamusta, tukee vastuullista kasvua ja mahdollistaa palvelun pitkäjänteisen kehittämisen muuttuvassa sääntely-ympäristössä.