top of page

Yritysjuridiikassa hyvä lopputulos ei synny pelkästään siitä, että juristi tuntee lain. Vähintään yhtä tärkeää on se, miten juristi tuo osaamisensa ja näkemyksensä asiakkaan käyttöön. Yrityksen arjessa juridinen kysymys on harvoin irrallinen lainopillinen harjoitus. Useimmiten se liittyy päätökseen, joka pitäisi tehdä pian, neuvotteluun, joka on jo käynnissä, tai liiketoiminnan muutokseen, jossa seuraava askel pitää valita huolellisesti mutta ripeästi.


Folksin vuoden 2026 asiakastyytyväisyyskyselyn lähes 50 vastausta vahvistavat, mitä yritykset odottavat juridiselta kumppaniltaan juuri nyt: nopeasti saatavaa asiantuntija-apua, käytännönläheisiä neuvoja ja asiakkaan arkea ymmärtäviä juristeja. Myös yhteistyön tunnelmalla on suuri merkitys. Kyselymme tulokset olivat erittäin vahvat. Folksin NPS-luku oli 96, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana tuloksena. Tästä tuloksesta olemme äärimmäisen kiitollisia ja pyrimme nöyrin mielin pitämään riman katossa myös jatkossa.


Numerot kertovat paljon, mutta vielä kiinnostavampaa on katsoa niiden taakse. Asiakkaiden palautteissa toistuivat samat teemat toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Juridiikalta ei haeta ensisijaisesti pitkiä muistioita tai teoreettisia lainopillisia analyysejä, vaan vastauksia, joiden avulla yritykset voivat tehdä päätöksiä, ratkaista ongelmia ja viedä liiketoimintaa eteenpäin.


Juridiikan pitää olla hyödynnettävää


Moni vastaaja korosti palautteessaan, että juridisen neuvon arvo syntyy vasta, kun neuvoa voidaan hyödyntää käytännössä. Yrityksillä on harvoin aikaa perehtyä juridisiin yksityiskohtiin niiden itsensä vuoksi. Asiakkaamme tarvitsevat selkeitä vaihtoehtoja, ymmärrettävää riskien arviointia ja suosituksia siitä, miten tilanteessa kannattaa edetä. Kasvollisuus ja vastuunotto miellyttävät.


Tämä tiivistyy hyvin eräässä palautteessa:

”Arvostan todella paljon matalan kynnyksen ripeitä, liiketoimintaa ymmärtäviä selkeitä vastauksia.”

Palaute osuu olennaiseen. Hyvä juridinen neuvonta ei jää asiakkaan pöydälle tulkittavaksi, vaan auttaa vastaamaan käytännön kysymyksiin. Mitä vaihtoehtoja meillä on? Mitä riskejä niihin liittyy? Mihin kannattaa suostua ja missä kohdassa kannattaa vetää raja? Arjessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nopeaa näkemystä sopimusneuvottelun kipukohtiin, työnantajana toimimiseen liittyvään kysymykseen tai yritysjärjestelyn seuraavaan vaiheeseen. Myös riitatilanteiden pragmaattinen arviointi ja selkeiden toimintasuositusten antaminen säästää asiakkaalta yleensä aikaa ja vaivaa.

Juristin tehtävä ei ole pysäyttää liiketoimintaa varmuuden vuoksi, saati oman vastuun välttämiseksi, vaan auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä riittävän tiedon varassa.


Nopeus on tärkeää, mutta yksin se ei riitä


Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Sopimuksiin, työoikeuteen, tietosuojaan, tekoälyn hyödyntämiseen, yritysjärjestelyihin ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä tulee vastaan jatkuvasti. Moniin tilanteisiin tarvitaan ratkaisu lyhyellä aikataululla, joskus saman päivän tai jopa puhelun aikana. Siksi tavoitettavuus ja reagointinopeus nousivat kyselyssä vahvasti esiin.


Nopeus ei kuitenkaan yksin riitä. Juridisen neuvon on oltava oikea, ymmärrettävä ja asiakkaan tilanteeseen sovitettu. Parhaimmillaan nopeus tarkoittaa sitä, että juristi on kokenut, liiketoimintalähtöinen ja riittävästi perillä asiakkaan toiminnasta kyetäkseen antamaan käyttökelpoisen näkemyksen ilman pitkää taustoituskierrosta.


Kuten eräs asiakkaamme kuvasi:

”Palvelutapanne sopii erinomaisesti yrityksemme tarpeisiin. Apua on saatavilla nopeasti, mutta ennen kaikkea monipuolisesti ja asiantuntevasti.”

Onnistunut yhteistyö syntyy juuri nopeuden, asiantuntemuksen ja liiketoiminnan ymmärryksen yhdistelmästä. Nopeus ilman asiantuntemusta ei riitä, eikä asiantuntemus auta täysimääräisesti, jos neuvo tulee liian myöhään tai sen muotoilu ei aidosti edistä asiakkaan päätöksentekoa.


Liiketoiminnan ymmärrys tekee neuvosta relevantin


Kyselyn perusteella asiakkaidemme juridiset tarpeet liittyvät tällä hetkellä erityisesti sopimuksiin, tietosuojaan, työoikeuteen, tekoälyyn, yritysjärjestelyihin ja kansainväliseen liiketoimintaan. Yksittäiset toimeksiannot voivat olla hyvin erilaisia, mutta asiakkaidemme odotukset ovat samankaltaisia. Yritykset arvostavat juristia, joka ymmärtää niiden tavoitteita, toimintaympäristöä ja päätöksenteon realiteetteja.


Eräs asiakkaamme kiteytti asian näin:

”Erityisen iso plussa yhtiömme liiketoiminnan syvällisestä ymmärryksestä, joka näkyy neuvojen osuvuudessa, käytännönläheisyydessä ja kyvyssä huomioida kokonaisuus.”

Sama teema nousi esiin myös asiakkaiden näkemyksissä palvelumalleista. Nopea tuki yksittäisiin kysymyksiin koettiin tärkeäksi, mutta moni vastaaja arvosti myös jatkuvaa yhteistyötä, jossa juristi tuntee yrityksen tilanteen jo ennakolta. Usein parhaat tulokset syntyvät näiden yhdistelmästä. Asiakas saa nopeasti apua yksittäiseen kysymykseen, mutta yhteistyötä tukee se, että taustat, tavoitteet ja toimintaympäristö ovat jo ennestään tuttuja.


Tällöin taustojen selittämiseen kuluu vähemmän aikaa ja itse ratkaisulle jää enemmän tilaa. Sopimusneuvottelussa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että juristi ei ainoastaan arvioi ehdon juridista riskiä, vaan suhteuttaa sen sopimuksen arvoon, asiakassuhteen merkitykseen ja siihen, onko kyse aidosta kynnyskysymyksestä vai neuvotteluvarasta.


Ihmiset ratkaisevat myös juridiikassa


Yksi kyselyn kiinnostavimmista havainnoista liittyi siihen, miten asiakkaat kuvaavat yhteistyötä Folksin kanssa. Palautteissa ei puhuttu vain asiantuntemuksesta, vaan myös ihmisistä, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta.


Eräs asiakas kiteytti kokemuksen näin:

”Folksin väki ei ainoastaan tarjoa asiantuntevaa ja nopeaa juridista huippupalvelua, vaan he ovat myös ainutlaatuisen lämminhenkisiä juristeja, joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä.”

Juridiikka on asiantuntijatyötä, mutta samalla se on vahvasti ihmisten välistä yhteistyötä. Yrityksen arjessa juridiset kysymykset tulevat vastaan keskellä kiireistä päätöksentekoa, neuvotteluja, kasvun vaiheita ja joskus myös vaikeita tilanteita. Siksi sillä on merkitystä, että yhteistyö tuntuu mutkattomalta, luontevalta ja aidosti liiketoimintaa tukevalta. Empatia ei ole pahaksi tässäkään ammatissa.


Juridisen kumppanin tehtävä ei ole vain kertoa, mitä laki sanoo. Sen tehtävä on auttaa asiakasta tekemään perusteltuja ratkaisuja tilanteissa, joissa vaihtoehtoja voi olla useita ja aikataulu tiukka.


Asiakastyytyväisyys rakentuu arjen kohtaamisissa


Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita asiakkaitamme. Tulokset osoittavat, että asiakkaamme arvostavat samaa lähestymistapaa, jonka varaan Folks on rakennettu: selkeää neuvontaa, nopeaa palvelua, miellyttävää yhteistyötä ja aitoa kiinnostusta asiakkaan liiketoimintaan.


Samalla palaute auttaa meitä kehittymään. Asiakastyytyväisyys ei synny yhdestä onnistumisesta, vaan arjen kohtaamisista. Siitä, että viesteihin vastataan, asiat selitetään ymmärrettävästi ja asiakkaan tavoitteiden toteutumista tuetaan myös silloin, kun juridinen kysymys on monimutkainen.


Tavoitteemme on jatkossakin olla kumppani, jonka puoleen asiakkaat voivat kääntyä matalalla kynnyksellä sekä yksittäisissä juridisissa kysymyksissä että liiketoiminnan merkittävissä käännekohdissa. Juridiikan pitää olla asiantuntevaa, mutta myös käytännöllistä. Sellaista, joka auttaa yrityksiä toimimaan varmemmin, nopeammin ja paremmin.


Ehkä paras yhteenveto tuli lopulta eräältä asiakkaaltamme itseltään:

 ”Ihmiset ratkaisevat. Teillä on erinomainen folks!”

Folks järjesti tupaantuliaiset. Toimisto täyttyi asiakkaista, yhteistyökumppaneista, vanhoista tutuista ja ihmisistä, joiden kanssa oli mukava jatkaa keskustelua siitä, mihin viimeksi jäätiin. Illan aikana käytiin monta sellaista keskustelua, joita ei olisi syntynyt kalenterikutsulla. Yksi kysyi ohimennen asiasta, joka ei ollut vielä toimeksianto. Toinen kertoi, mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu juuri nyt. Kolmas kuvasi tilannetta, jossa vaihtoehtoja oli monta, mutta suunta ei ollut vielä selvä. Usein juuri tällaisista keskusteluista alkaa se työ, jossa juristista on eniten hyötyä.


Samaan aikaan julkisessa keskustelussa kysytään, uhkaako tekoäly juristien työtä. Helsingin Sanomien jutussa kuvattiin, miten tekoäly automatisoi juridista työtä ja tekee lakitiedosta entistä saavutettavampaa. Ajatus on, että kuka tahansa voi jatkossa laatia sopimuksia, valituksia tai oikeudellisia tulkintoja ilman kallista asiantuntijaa. Kysymys on hyvä: mitä ammatista jää jäljelle?


Juristien ei kannata vastata tähän vähättelemällä tekoälyä. Se olisi laiskaa ajattelua ja huonoa asiakaspalvelua. Tekoäly on jo nyt käyttökelpoinen työkalu tiedonhakuun, tekstin luonnosteluun ja vaihtoehtojen jäsentämiseen. Moni asia, johon ennen tarvittiin juristin työaikaa, voidaan jatkossa tehdä nopeammin, halvemmalla ja joskus aivan riittävän hyvin ilman juristia.


Asiakkaan näkökulmasta tämä on pääosin hyvä uutinen. Juridisen tiedon ei tarvitse olla vaikeaselkoisuuden taakse piilotettu etuoikeus. Jos ihminen saa tekoälyn avulla paremman käsityksen oikeuksistaan, velvollisuuksistaan tai sopimuksen sisällöstä, kehitys voi lisätä oikeuden saavutettavuutta. Samalla se pakottaa juristit sanomaan ääneen, mistä heidän arvonsa oikeastaan syntyy.


Juristin arvo ei ole juridisen näköisessä tekstissä


Juristin työ ei ole koskaan ollut pelkkää tekstintuotantoa. Sopimus ei ole vain asiakirja, eikä oikeudellinen neuvo ole vain vastaus siihen, mitä laki sanoo. Tekoäly tekee jo nyt käyttökelpoisia luonnoksia, tiivistelmiä ja argumenttirunkoja, ja juuri siksi rutiinityöstä, geneerisestä tekstistä ja lainkohtien referoinnista on entistä vaikeampi laskuttaa uskottavasti. Samalla korostuu se osa työstä, joka ei ala lakipykälästä vaan asiakkaan tilanteesta: miksi asia on esillä juuri nyt, kuka päätöksen tekee, mitä sillä yritetään välttää ja milloin juridisesti mahdollinen ratkaisu on käytännössä huono ratkaisu.


Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, mitä juristin ammatista jää jäljelle. Parempi kysymys on, mikä työssä on ollut koko ajan olennaista. Kun teknologia hoitaa yhä suuremman osan tiedon järjestämisestä ja ensimmäisten luonnosten tekemisestä, juristin tehtäväksi jää varmistaa, että oikea ongelma tunnistetaan ja ratkaistaan asiakkaan kannalta järkevällä tavalla: asiakas voi pyytää sopimusta, vaikka todellinen kysymys on, kannattaako koko järjestelyyn lähteä. Hän voi pyytää tiukkaa kirjettä, vaikka parempi lopputulos syntyisi yhdellä puhelulla. Hän voi kysyä, mitä laki sallii, vaikka ratkaisevaa on, mitä päätös tekee asiakassuhteelle.


Luottamus syntyy edelleen ihmisten välillä


Tupaantuliaisissa oli helppo muistaa, miksi kohtaamisilla on edelleen merkitystä. Kukaan ei tullut paikalle siksi, ettei tietoa olisi saanut verkkosivuilta tai viestiä voisi lähettää sähköpostilla. Paikalle tultiin, koska luottamus rakentuu ihmisten välillä. Se rakentuu keskusteluissa, joissa kysymys tarkentuu, tausta avautuu ja syntyy tunne siitä, että toinen ymmärtää, mistä juuri tässä tilanteessa on kysymys. Juridiikassa tämä on edelleen ratkaisevaa.


Tekoäly voi olla erinomainen työkalu myös juristille. Se voi nopeuttaa työtä, parantaa valmistelua ja tehdä oikeudellisesta tiedosta saavutettavampaa. Se ei kuitenkaan poista tarvetta harkinnalle, vastuulle ja luottamukselle. Ne eivät synny pelkästä tekstistä, vaikka teksti olisi kuinka taitavasti laadittu.


Juristin työstä jää jäljelle aika paljon, jos työ on alun perinkin ollut muutakin kuin asiakirjojen tuottamista, ja jos ei ole ollut, tekoäly ihan perustellusti pakottaa sen muuttumaan.

Seinän edessä seisaa valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut silmälasipäinen nainen. Hänellä on rento asento ja leveä hymy. Kuvassa Folksin osakas Anna Paimela.

 

Anna Paimela

Osakas

+358 40 1648626






Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.

Juristin työ on aina ollut kiinni muutoksesta. Lait uudistuvat, yhteiskunta kehittyy ja uudet ilmiöt haastavat vanhoja ajattelutapoja. Harvoin muutos on tuntunut kuitenkaan yhtä nopealta ja perustavanlaatuiselta kuin nyt. Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut ovat tulleet juristin arkeen ja muuttavat perusteita, joilla työtä tehdään. Ne eivät ole enää kaukaisia visioita, vaan konkreettisia työkaluja, jotka muokkaavat koko ammattikunnan toimintaa. 

 

Tekoäly kykenee käsittelemään valtavia tietomääriä, löytämään asiakirjoista olennaisia kohtia, tekemään oikeustapaushakuja sekunneissa ja tunnistamaan riskejä, joita juristi joutuisi muuten etsimään työläällä analyysilla. Muutos vaikuttaa väistämättä siihen, millaisia taitoja juristilta odotetaan. Jatkossa juristilta edellytetään yhä enenevässä määrin uteliaisuutta ja rohkeutta kokeilla uutta sekä kykyä kysyä, mitä teknologia voi tarkoittaa asiakkaalle ja mitä se merkitsee koko toimialalle. Juristi, joka säilyttää kiinnostuksensa ympäröivään maailmaan ja sen kehitykseen, pystyy palvelemaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Sopeutumiskyky onkin tässä ajassa yksi keskeisimmistä juristin taidoista. 

 

Vaikka tekoäly nopeuttaa ja tarkentaakin osaa työstä, niin se ei poista sitä, että juristilla säilyy vastuu kriittisestä ajattelua ja rohkeudesta sanoa ääneen, milloin koneen vastaus ei riitä. Kun rutiinit hoituvat koneen avulla, kirkastuu kuva siitä, missä juristin todellinen vahvuus on: vuorovaikutuksessa, harkinnassa, kontekstin ymmärtämisessä ja valintojen tekemisessä. Kun tekninen työ nopeutuu, asiakaskin näkee selvemmin, miksi hän haluaa luottaa juuri siihen juristiin, joka kuuntelee, kyselee ja ymmärtää hänen tilanteensa kokonaisuutena. 

 

Lakitoimistobisnes on luottamusbisnestä ja henkilökohtainen vuorovaikutus on luottamuksen rakentamisen keskiössä. Asiakas ei välttämättä aina tule pöydän ääreen täsmällisen kysymyksen kanssa, vaan joskus epävarmuuden, huolen tai paineen kanssa. Juristin tehtävä on silloin enemmän kuin faktojen analyysi: se on kuuntelemista, kysymysten asettamista ja vaihtoehtojen heijastamista. Hyvä juristi osaa nähdä sekä sanoittaa asiakkaan tilanteen taustalla olevan kokonaisuuden ja sparrata eteenpäin. Tämä sparraus on usein yhtä tärkeää kuin lopullinen juridinen ratkaisu. Kun asiakas kokee, että häntä on kuunneltu ja että hänen tilanteensa on ymmärretty juuri hänen näkökulmastaan, hän saa varmuutta silloinkin, kun ratkaisut eivät ole yksinkertaisia. Tämä kokemus ei synny algoritmien tuottamasta datasta, vaan läsnä olevasta ihmisestä. 

 

Sopeutumiskyky linkittyy läsnäoloon. Juristien on työssään kyettävä ymmärtämään, että juridiikka ei toimi tyhjiössä, vaan se kytkeytyy aina asiakkaan arkeen, strategisiin tavoitteisiin ja päätöksiin. Siksi juristin on kyettävä näkemään paitsi se, mitä laki sanoo, myös se, miten se koskettaa asiakkaan liiketoimintaa ja millaisia riskejä ja mahdollisuuksia se tuo mukanaan. Usein tämä edellyttää herkkyyttä tunnistaa asiakkaan tarpeet, huolet ja tavoitteet sekä kykyä sovittaa juridinen neuvonta niiden mukaan. Tätä herkkyyttä ei ole ilman inhimillisiä kohtaamisia. 

 

Koska kohtaamiset ovat meille työn ydintä ja paras tapa vahvistaa luottamusta, järjestimme syyskuussa Folksin 10-syntymäpäiväjuhlat. Illan aikana syntyi aitoja keskusteluja ja hetkiä, joissa asiakkaat ja kollegat jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä, pysähtyivät kuulemaan ja tulivat itsekin kuulluiksi. Lämpimät kiitokset, joita saimme juhlan jälkeen, vahvistivat tunnetta siitä, että olimme onnistuneet juhlimaan juuri sitä, mikä tekee työstä merkityksellistä: yhteyttä ja kohtaamisia. Toivottavasti tämä välittyy kuvien kautta myös sinulle! 




Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä

bottom of page