Tekoäly on monessa organisaatiossa arkipäivää. Osassa yrityksistä implementoidaan jo johdonmukaisesti tekoälystrategiaa, ja osa on matkalla vasta alkuvaiheessa. Todellisuus on kuitenkin se, että monissa organisaatioissa tekoälyä hyödynnetään laajasti eri toiminnoissa joko yrityksen valitsemilla työkaluilla tai henkilöstön itse käyttöönottamilla versioilla.
Moni yritys on tilanteessa, jossa yhtenäistä ohjeistusta tekoälyn käyttämisestä ei ole ehditty rakentamaan. Toisinaan ohjeistusta on olemassa, mutta se on laadittu ennen kuin EU:n tekoälyasetuksen vaatimukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Viimeistään nyt on oikea hetki varmistaa, että yrityksen omat tekoälykäytännöt ja osaaminen ovat ajan tasalla. Tämä on kriittistä myös sen varmistamiseksi, että henkilöstöllä on tekoälyasetuksen edellyttämä riittävä tekoälylukutaito.
Mihin tekoälyohjeistusta tarvitaan?
Tekoälyohjeistus ei ole pelkkä muodollisuus, vaan käytännön väline, jolla yritys varmistaa tekoälyn vastuullisen ja turvallisen hyödyntämisen. Se on samalla keino vastata uusiin sääntelyvaatimuksiin ja luoda edellytykset tehokkaalle innovoinnille.
Tekoälylukutaidon varmistaminen: Ensinnäkin ohjeistus tukee tekoälyasetuksen edellyttämää riittävää tekoälylukutaitoa. Helmikuusta 2025 alkaen jokaisella tekoälyä hyödyntävällä organisaatiolla on ollut velvollisuus parhaansa mukaan huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävä ymmärrys tekoälyn riskeistä, mahdollisuuksista ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Hyvin laadittu tekoälyohjeistus on keskeinen osa tätä organisatorista ja koulutuksellista velvoitetta. Euroopan komissio on myös vihjannut, että tekoälyasetuksen rikkomistilanteissa sanktioita ja muita seuraamuksia voidaan todennäköisemmin määrätä, jos tekoälylukutaitovelvoitetta on laiminlyöty.
Kannustava vaikutus: Selkeät pelisäännöt rohkaisevat henkilöstöä käyttämään tekoälyä. Kun työntekijöillä on varmuus siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, tekoälyn käyttö muuttuu varovaisesta kokeilusta suunnitelmalliseksi toiminnan kehittämiseksi. Ohjeistus luo turvaa, joka kannustaa kokeilemaan ja löytämään uusia tapoja tehostaa työtä ilman pelkoa siitä, että tekoälyn käyttö voisi vahingossa johtaa sopimus- tai sääntelyvelvoitteiden rikkomiseen tai muiden riskien realisoitumiseen. Näin ohjeistus toimii paitsi riskienhallinnan myös innovoinnin välineenä.
Piilokäytön hallinta: Tekoälyohjeistus auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan piilokäyttöä ja varjo-AI:ta. Monessa organisaatiossa tekoälytyökalut ovat tulleet käyttöön työntekijöiden omatoimisesti valitsemien sovellusten kautta. Kun käyttöä ei tunnisteta, sen riskejä ei voida myöskään hallita. Ohjeistus tekee tekoälyn käytön näkyväksi ja mahdollistaa henkilöstön ohjeistamisen myös sellaisten työkalujen osalta, joita työntekijät ottavat omatoimisesti käyttöön ilman erillistä hyväksyntää. Sen sijaan tekoälyn yksiselitteinen kieltäminen ei välttämättä vähennä riskejä – vaan päinvastoin – sillä tällöin henkilöstöä ei voida luontevasti ohjeistaa tarkemmista toimintamalleista.
Liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojaaminen: Yksi tekoälyohjeistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda selkeät rajat sille, miten liikesalaisuuksia ja henkilötietoja saa hyödyntää tekoälyn yhteydessä. Kun työntekijä syöttää tekoälytyökaluun asiakasdataa, sisäisiä suunnitelmia tai henkilötietoja, voi seurauksena olla tietojen leviäminen organisaation kontrollin ulkopuolelle. Ohjeistus määrittää käytännön säännöt sille, mitä tietoa saa käyttää, millä ehdoilla ja missä ympäristöissä. Näin se suojaa sekä yrityksen että sen sidosryhmien intressejä.
Tekoälysäädöksen vaatimusten toteuttaminen: Tekoälyohjeistus auttaa jalkauttamaan tekoälysääntelyn edellyttämät toimintamallit ja rajoitukset organisaatioon. Tekoälyasetus asettaa erityisesti suuririskisten käyttötapausten osalta velvoitteita esimerkiksi datan hallinnasta, lokitietojen säilyttämisestä sekä käytön seurannasta ja valvonnasta. Pelkkä tieto velvoitteista ei riitä, vaan ne on vietävä käytäntöön siten, että ne näkyvät päivittäisissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjeistus toimii tässä sillanrakentajana juridiikan ja käytännön työn välillä.
Luottamuksen rakentaminen sidosryhmiin: Tekoälyohjeistus on myös viesti ulospäin. Kun yritys pystyy osoittamaan, että tekoälyä käytetään harkitusti ja vastuullisesti, se rakentaa luottamusta asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin. Luottamus puolestaan vahvistaa yrityksen mainetta ja erottaa sen positiivisesti kilpailijoista. Tekoälyohjeistus on siten yhtä aikaa riskienhallintatyökalu, koulutusväline ja strateginen viesti vastuullisesta toiminnasta.
Tekoälyohjeistus on investointi kestävään tulevaisuuteen
Tekoälyn hyödyntäminen tuo mukanaan uudenlaisia riskejä, mutta myös valtavasti mahdollisuuksia. Selkeä tekoälyohjeistus auttaa tekemään tekoälystä aidosti liiketoiminnan vahvuuden, sillä se mahdollistaa uudenlaisen innovoinnin varmistaen samalla, että riskit hallitaan asianmukaisesti.
Olipa tekoäly olennainen osa yrityksen arkea tai vasta kokeilun tasolla, nyt on oikea aika varmistaa, että ohjeistus ja koulutus ovat ajan tasalla.
Katri Aarnio
Counsel
050 306 2031
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
- Anna Paimela
- 18.12.2024
Miltä kulunut vuosi näytti lainsäädäntötrendien osalta? Yritysvastuusääntely tiukkeni niin ympäristöön kuin ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, kun taas digisääntely kehittyi tekoälyn, alustatalouden ja kyberturvallisuuden haasteiden myötä. Työmarkkinoilla tapahtui muutoksia erityisesti joustavuuden lisäämiseksi työpaikoilla. Samalla tietosuojasakot nousivat entistä näkyvämpään rooliin, mikä korostaa organisaatioiden velvollisuutta huolehtia henkilötietojen käsittelystä.
Lue alta Folksin tarkempi koonti kuluneesta vuodesta.
Yhtiöoikeudellisen sääntelyn keskiössä kestävyys ja vastuullisuus
Kuluneen vuoden teema yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä on ollut vastuullisuus. Keväällä saavutettiin EU-tason sovinto yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi tulee panna täytäntöön Suomessa kesään 2026 mennessä. Lisäksi kestävyysraportointidirektiiviin liittyvät raportointivelvollisuudet alkavat vaikuttaa jo tulevan vuoden osalta suurimpiin pörssiyhtiöihin. Vaikka molempien direktiivien pääasiallinen kohderyhmä ovat suuret yritykset, tulevat sääntelyn heijastevaikutukset näkymään todennäköisesti myös suurten yritysten alihankkijoissa, koska raportointivelvoitteet kattavat yrityksen lisäksi niiden toimitusketjua. Tämän vuoksi uudella sääntelyllä tulee todennäköisesti olemaan heijastevaikutuksia yleisiin sopimuskäytäntöihin ja esimerkiksi due diligence –tarkastuksiin, joissa tulee tunnistaa edellä tarkoitetusta sääntelystä johtuvat velvoitteet osana toimitusketjua.
Myös osakeyhtiölakia uudistettiin hallituskokoonpanoihin liittyvien vaatimusten osalta. Osakeyhtiölaki sisältää nyt raja-arvot ylittäviä pörssiyhtiöitä koskevan sukupuolikiintiön yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Tämän muutoksen ja kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanon johdosta myös pörssiyhtiöitä koskevaa hallinnointikoodia päivitettiin vastaamaan sukupuolikiintiövaatimusta sekä kestävyysraportointisääntelyä.
Pörssiyhtiöitä koskeva markkinoiden väärinkäyttöasetus päivittyi joulukuun alussa. Päivityksen johdosta johtohenkilöiden liiketoimien ilmoittamisen kynnystä nostettiin Suomessa aiemmasta 5 000 eurosta 20 000 euroon.
Yrityskaupparintamaa leimaa edelleen yleisen kustannustason noususta johtuva epävarmuus, joka näkyy pitkittyneinä prosesseina. Vuoden loppua kohden on havaittavissa pientä kajoa tunnelin päässä ja toivon mukaan ensi vuonna yrityskauppojen tahti vilkastuu entiselle tasolleen.
Kohti tiukempaa digitaalista vastuullisuutta
Vuosi 2024 toi mukanaan merkittäviä edistysaskeleita EU:n digitaalisen sääntelyn kentällä. Erityisen huomion kohteena oli elokuussa voimaantullut tekoälyasetus (AI Act). Tekoälyasetus asettaa globaalisti tarkastellen ainutlaatuiset raamit tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, käyttöönotolle ja valvonnalle. Riskiperusteinen lähestymistapa määrittelee tekoälyn käytön sallittavuuden ja sovellettavat vaatimukset tekoälyjärjestelmän potentiaalisten vaikutusten perusteella.
Digipalvelusäädöksen (Digital Services Act, DSA) vaikutukset laajenivat vuonna 2024, kun säädöstä alettiin alkuvuodesta soveltaa täysimääräisesti. Digipalvelusäädös on vaikuttanut laajamittaisesti digipalveluntarjoajien toimintamalleihin asettamalla velvoitteita esimerkiksi käyttäjien toimittaman sisällön moderointiin liittyen. Alkuvuodesta voimaan tuli myös datasäädös (Data Act), jonka tarkoituksena on mahdollistaa datan oikeudenmukainen jakautuminen vahvistamalla selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt dataan pääsylle ja sen käytölle.
Vuoden aikana myös kyberturvallisuus nousi entistä enemmän keskiöön NIS2-direktiivin myötä, jota sovelletaan laajasti erilaisiin toimialoihin. Vaikka NIS2-direktiivin kansallinen toimeenpano viivästyi, velvoitteisiin varautuminen on monessa yrityksessä jo aloitettu muun muassa riskienhallintaa, tietoturvapoikkeamien raportointia ja kyberturvallisuusstrategioita koskevien prosessien läpikäynnillä. Toisena merkittävänä kyberturvallisuussäädöksenä vuonna 2024 tuli voimaan DORA-asetus, jonka tavoitteena on suojella EU:n finanssijärjestelmää kasvavilta kyberuhilta ja vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin kriittisellä sektorilla. Finanssialan toimijoiden lisäksi DORA-asetus vaikuttaa myös ICT-palveluntarjoajiin, jotka tuottavat palveluita finanssialan toimijoille.
Vuosi 2024 osoitti, että EU:ssa sääntelyä kehitetään kiihtyvällä tahdilla vastaamaan nopeasti muuttuvaa teknologista ympäristöä. Tasapainon löytäminen tarpeettoman raskaiden velvoitteiden ja vastuullisen liiketoiminnan turvaamiseksi tarpeellisen sääntelyn välillä on osoittautunut ajoittain haastavaksi. Uuteen sääntelyyn liittyvät epäselvyydet tulevat toivottavasti lähivuosina selkeytymään, kun tulkintakäytäntöä alkaa muodostua.
Tavoitteena ketterämmät työmarkkinat
Vuosi 2024 on pitänyt sisällään useita, erityisesti kollektiivista työlainsäädäntöä koskevia muutoshankkeita. Kuluvan vuoden kevättä värittivätkin laajat poliittiset lakot eri työpaikoilla, joilla työntekijäpuoli vastusti hallituksen kaavailemia uudistuksia.
Toukokuussa tuli voimaan rajoituksia perinteiseen työtaisteluoikeuteen. Jatkossa myötätuntolakoilla, eli varsinaisen työehtosopimusriidan työntekijöitä tukevilla lakoilla ei saisi olla suhteettomia vaikutuksia kohteena olevan työnantajan liiketoimintaan. Samoin poliittisten työnseisausten kestoa rajoitettiin vuorokauteen ja muiden poliittisten työtaistelutoimien kestoa kahteen viikkoon.
Työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen laajenee myös järjestäytymättömille työpaikoille, jolloin paikallisen sopimisen joustot ovat jatkossa mahdollisia kaikilla kyseisen työehtosopimuksen velvoittamilla työpaikoilla. Uusi sääntely tuo siten yleissitovuuden nojalla työehtosopimusta soveltavat työpaikat samalle viivalle kuin liittoon kuuluvat, ja lisäksi jatkossa paikallista sopimista voitaisi hyödyntää myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa.
Myös yhteistoimintalakiin esitetään huomionarvoisia muutoksia, jotka höllentäisivät pienten ja keskisuurten työnantajien yhteistoimintavelvoitteita. Lain yleisen soveltamisalan nosto tarkoittaisi selkeitä kevennyksiä alle 50 työntekijän työpaikoille, kun esimerkiksi vuoropuhelua voitaisiin käydä nykyistä työpaikkakohtaisemmin, ja samoin muutosneuvotteluita tulisi käydä huomattavasti rajatummissa tilanteissa. Myös työvoiman vähentämistä koskevien vähimmäisneuvotteluaikojen rajaaminen puoleen nykyisistä olisi merkittävä muutos nykyiseen sääntelyyn, jonka myötä työpaikat voivat reagoida ripeämmin mahdollisiin muutostilanteisiin. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 2025 kesällä.
Kiistanalainen vientivetoinen palkkamalli etenee parhaillaan eduskunnassa. Lailla on tarkoitus säätää valtakunnan sovittelijan toimintavaltuuksista tilanteessa, jossa työmarkkinaosapuolet eivät pääse keskenään sopuun sopimuskauden palkankorotuksista. Tämä tarkoittaisi sovittelijan ehdottamien palkankorotusten sitouttamista niin sanottuun yleiseen linjaan, jossa palkankorotusten taso on melko vakiintuneesti määrittynyt isojen vientialojen palkkaratkaisujen mukaan.
Kuluneena vuonna työmarkkinakentällä on myllertänyt ja suomalaisen työelämän nykytilasta ja tulevaisuudesta on käyty laajaa poliittista keskustelua. Alkavana vuonna myöskään tuskin vältytään työmarkkinaväännöiltä, kun hallituksen lakihankkeet muun muassa henkilöperusteisen irtisanomisen osalta etenevät ja kevään työehtosopimuskierros pääsee kunnolla vauhtiin.
Tietosuojassa puhuttaa evästeet ja generatiivinen tekoäly
Tietosuojakentän vuotta 2024 on leimannut jälleen evästeiden käyttö ja kohdennettu mainonta. Suomessa Traficom on useissa päätöksissään tehnyt selväksi, että vapaaehtoisten evästeiden asettaminen edellyttää aktiivista suostumusta, joka on pystyttävä antamaan helposti jo evästebannerin ensimmäisellä ruudulla. Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on tarkastellut erityisesti suurten verkkoalustojen ”maksa tai suostu” -malleja, ja todennut, etteivät ne yleensä täytä pätevän suostumuksen vaatimuksia, jos käyttäjien annetaan valita ainoastaan kahdesta vaihtoehdosta, eli siitä, suostuvatko he henkilötietojen käsittelyyn kohdennettua mainontaa varten vai maksavatko he siitä, että heidän henkilötietojaan ei käytetä tällaiseen mainontaan. Elinkeinoelämä on kritisoinut linjausta todeten, että se jättää yksityisyydensuojan rinnalla se toisen perusoikeuden, elinkeinovapauden, huomioimatta. EDPB on julkaisemassa seuraavaksi muita kuin suuria verkkoalustoja koskevan ohjeistuksen ”maksa tai suostu” -malleihin liittyen.
Myös generatiivinen tekoäly on puhuttanut tietosuojayhteisöä. Keskeinen kysymys on ollut, mitä GDPR:n mukaista oikeusperustetta voidaan käyttää, kun käsitellään henkilötietoja tekoälymallien koulutusta varten, esim. kun tietoja crawlataan verkkosivustoilta tai sosiaalisen median palveluista. Iso-Britannin tietosuojaviranomainen ICO ja Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL ovat julkaisseet ohjeistuksia, joissa viitataan oikeutettuun etuun käsittelyperusteena edellyttäen, että tavoiteltu etu on lainmukainen, ja käsittely on tarpeen tuon laillisen tarkoituksen toteuttamiseksi, eivätkä rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäytä tavoiteltua oikeutettua etua. EPDB:n ChatGPT työryhmä ei ottanut käsittelyn oikeusperusteeseen selkeää kantaa raportissaan, mutta linjaa yleisesti oikeutettua edun käyttämistä käsittelyperusteena lokakuussa julkaistussa ohjeistuksessaan.
Tietosuojasakot eivät jääneet tänäkään vuonna vähäisiksi. Irlannin tietosuojaviranomainen antoi LinkedInille 310 MEUER sakot, sillä LinkedIn ei ollut pyytänyt käyttäjiltään pätevää suostumusta mainonnan kohdentamiseen. Hollannin tietosuojaviranomainen taas antoi Uberille 290 MEUR sakot sen siirrettyä henkilötietoja Yhdysvaltoihin ilman asianmukaista perustetta. Meta sai 91 MEUR sakot käsiteltyään käyttäjien salasanoja huolimattomasti selkokielisenä sisäisissä järjestelmissään. Komission raportti GDPR:n soveltamisesta ja toimivuudesta kertoo, että Suomessa sakkoja on annettu jäsenmaista kolmanneksi vähiten. Raportti myös nostaa esiin, että tietosuojalainsäädännön soveltamisessa on yhä havaittu hajanaisuutta EU-maiden välillä, että tulevina vuosina tulisi keskittyä lisäämään tietosuoja-asetuksen yhdenmukaista tulkintaa entisestään. Myös EU:n uuden digi- ja datasääntelyn yhtenäinen soveltaminen edellyttää viranomaisten toimivaa yhteistyötä.
Tervetuloa 2025!
Digitalisaatio ja globalisaatio haastoivat lainsäätäjiä kuluneena vuonna, ja näemme varmasti saman trendin jatkuvan myös tulevina vuosina. Tilaa Folks Fokus ja Folksin uutiskirje, niin pysyt jatkossakin kartalla keskeisistä organisaatioihin vaikuttavista muutoksista. Pääset tilaamaan uutiskirjeen täältä.
Folks toivottaa kaikille rentouttavaa joulunaikaa ja iloista uutta vuotta!
Alennusmyynneillä yritykset pyrkivät kasvattamaan tunnettavuuttaan ja lisäämään menekkiä. Lainmukainen alennusmyynti-ilmoittelu ei ole vain asiakkaan etu, sillä oikein toteutettuna se parantaa yrityksen asiakastyytyväisyyttä ja mainetta sekä vahvistaa asiakkaiden luottamusta yritykseen. Etenkin näin alennusmyyntisesongin vilkkaimpaan aikaan on fiksua kerrata pelisäännöt ja varmistaa, että alennusmyynti-ilmoittelu on rehellistä ja läpinäkyvää.
Kestoltaan rajattu alennusmyynti vai yksittäinen tarjouskampanja?
Alennusmyynnin ja yksittäisen tarjouskampanjan erottaminen toisistaan ei aina ole yksiselitteistä. Erottelua voidaan selkiyttää seuraavasti:
Kattavuus: Alennusmyynti kattaa usein laajemman hyödykejoukon kuin tarjous
Ajallinen kesto: Alennusmyynti on yleensä pitkäkestoisempi kuin tarjous
Edun suuruus: Alennusmyynnissä hinnanalennus tai etu on usein suurempi kuin tarjouksessa
Alennusmyynneissä hyödykkeiden hintoja tulee laskea vähintään kymmenen prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Lisäksi alennusmyynti-ilmoittelu saa kestää yhtäjaksoisesti enintään kaksi kuukautta ja kalenterivuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tarjoukseen viittaavia ilmaisuja saa markkinoida sen sijana korkeintaan yhden kuukauden, eikä samaa hyödykettä koskevat tarjoukset saa toistua peräjälkeen. Kuitenkin sekä alennusmyyntiä että tarjouskampanjaa koskevat pitkälti samat periaatteet ja säännöt, joita käydään läpi seuraavaksi.
Ilmoita tuotteen alin hinta hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana
Vuoden 2023 alusta markkinointisääntelyyn lisättiin ilmoitusvelvollisuus, jonka tarkoituksena on estää hintojen korottaminen juuri ennen alennusmyyntiä ja varmistaa, että alennukset ovat todellisia. Kun ilmoitat hinnanalennuksesta, sinun tulee kertoa myös tuotteen alin hinta, jolla olet myynyt sitä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Alimman hinnan tulee perustua oman myyntipisteesi myyntihintaan, jonka olet perinyt tuotteesta kyseisen ajanjakson aikana. Et voi siten markkinoida myyntipisteesi, kuten outlet-myymäläsi, yleistä edullista hintatasoa alennusmyyntinä ja asettaa hinnanalennuksen lähtökohdaksi esimerkiksi kilpailijan tai päämyymälän hintaa. Kilpailijan hintaan vertaaminen on sallittua vain, jos se ei anna virheellistä kuvaa kuluttajalle koituvan edun määrästä.
Jos alin hinta on saatavilla vain asiakaspalvelun kautta tai piilotettuna linkin taakse, tiedon saaminen edellyttää kuluttajan omaa aktiivisuutta eikä siten täytä lain asettamia vaatimuksia. Tiedon tulee olla helposti ja välittömästi kuluttajan nähtävillä.
Tavarantoimittajan suositushinta ei ole sama asia kuin alin hinta, jolla olet itse myynyt tuotetta. Alennuksen tulee perustua siihen alimpaan hintaan, jolla olet itse myynyt tuotetta. Esimerkiksi outlet-myymälässä alennuksen tulee perustua outletin omiin hintoihin.
Ilmoitusvelvollisuus soveltuu riippumatta siitä, markkinoidaanko yksittäistä tavaraa alennettuun hintaan vai laajempaa, yksilöimätöntä tavarajoukkoa. Tietyt hinnanalennukset on kuitenkin rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Säännöstä ei sovelleta esimerkiksi palveluiden markkinointiin, ”kolme kahden hinnalla” -tyyppisiin paljousalennuksiin eikä tarjouksiin, joissa luvataan toinen tuotekaupan päälle.
Jos järjestät yhtäjaksoisen markkinointikampanjan, joka kestää enintään 60 päivää, ja jossa hinnanalennus suurenee asteittain, voit ilmoittaa alimpana hintana sen hinnan, jolla tuotetta on myyty ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Älä anna perättömiä väitteitä alennuksesta
Yritysten kiusaus korostaa alennuksia näyttävillä viitehinnoilla näkyy kuluttaja-asiamiehen ratkaisuissa. Alennusmyynti-ilmoittelussa käytettävän viitehinnan tulee kuitenkin perustua saman toimipaikan omaan alimpaan aiempaan tuotteesta tai palvelusta perittyyn myyntihintaan. Jos haluat lisäksi ilmoittaa myös muita viitehintoja, kuten ohjevähittäishinnan, varmista, ettei se aiheuta sekaannusta alimpaan hintaan. Myös ohjevähittäishinnan on oltava aito ja ajantasainen hinta, jota tosiasiallisesti peritään kuluttajilta markkinoilla.
Sallittua ei ole myöskään väittää, että alennus on voimassa vain rajoitetun ajan, jos sama hinta jatkuu myös tarjousajan jälkeen. Loputtomiin jatkuvat alennusmyyntikampanjat antavat kuluttajille virheellisen käsityksen myyntipisteen normaalihinnoista sekä alennuksen edullisuudesta.
Yksilöi rajoitukset ja ehdot selkeästi
Älä jätä kuluttajia arvailun varaan siitä, mitkä tuotteet ovat alennusmyynnin tai tarjouksen piirissä. Vältä tulkinnanvaraisuuksia suunnittelemalla ja viestimällä alennusmyynnin ehdot ja rajoitukset selkeästi. Jos alennus esimerkiksi koskee vain tiettyä tuoteryhmää, ilmoita tästä hinnanalennusta kuvaavien ilmaisujen yhteydessä ja huolehdi, että markkinoinnissa on selkeästi eroteltu alennetut tuotteet normaalihintaisista. Selkeänä erotteluna ei pidetä esimerkiksi sitä, jos lehti-ilmoituksessa sekä normaalihintaisten että tarjoustuotteiden hintatiedot esitetään samalla tavalla – isolla punaisella fontilla. Mikäli erottelu ei ole selkeää, kuluttajalle voi muodostua perusteltu käsitys olettaa, että alennuksen piirissä on myyjän koko tuotevalikoima.
Tarjoustuotteiden kohdalla on syytä varmistaa, että tuotetta riittää koko ilmoitetun tarjousajan. Tarvittaessa voit myös rajata alennettuun hintaan tarjottujen tuotteiden kappalemäärää markkinoinnissa. Mikäli tuote loppuu kesken, eikä kappalemäärää ole rajattu, tulee asiakkaalle tarjota mahdollisuus ostaa tuote myöhemmin tarjoushintaan. Jos menekkiä on hankala arvioida, voit myydä tuotteet ns. erämyyntinä, jossa takuuta saatavuudesta ei myönnetä. Erityisesti verkkokauppatilauksissa korostuu se, että käytössä olevat tietojärjestelmät toimivat luotettavasti ja tuotteen saatavuustiedot ajantasaisia, jotta myyjä voi varmistaa sopimuksen mukaisten toimitusten toteutumisen.
Hinta- ja saatavuustietojen sitovuus verkkokaupassa
Kuluttajan tulee voida luottaa siihen, että verkkokaupassa ilmoitetut tuotteen hinta- ja saatavuustiedot pitävät paikkansa. Hintatietoa on pidetty niin olennaisena osana sopimusehtoja, että lähtökohtaisesti isompikaan hintavirhe ei vapauta myyjää vastuusta. Hinnan sitovuuden arvioinnissa olennaista on, olisiko ostajan tullut ymmärtää, että kyseessä oli hintavirhe. Arvioinnissa voidaan huomioida myös muun muassa myyjän yleiset hinnoittelukäytännöt sekä esimerkiksi ostajan käyttäytyminen.
Edes tuotteen loppuminen ei vapauta myyjää vastuusta. Huolellisuusvelvollisuuteen kuuluu muun muassa sen varmistaminen, ettei kuluttaja voi erehdyksessä tilata loppuun myytyä tuotetta. Ilmoita siis saatavuustiedoista ajantasaisesti heti verkkokaupassa, äläkä vasta tilauksen vastaanottamisen jälkeen.
Tarkista myös palvelusi irtisanomisprosessit
Toinen kuluttajien oikeuksiin läheisesti liittyvä teema on maksullisten palveluiden irtisanomisprosessit. Digitaalisten palveluiden aikakaudella kuluttajille on tarjolla lukematon määrä erilaisia maksullisia palveluita, kuten suoratoisto- ja musiikkipalveluita. Palveluiden laajan tarjonnan vuoksi on hyvin tavanomaista, että kuluttajat haluavat välillä irtisanoa käytössään olevia palveluita ja vaihtaa hetkellisesti toiseen palveluntarjoajaan.
Pitääkseen asiakkaat palveluiden parissa mahdollisimman pitkään, yritykset saattavat pyrkiä tekemään tilausten irtisanomisesta mahdollisimman monimutkaista. Kuluttajan irtisanomista ei saa vaikeuttaa pyrkimällä ohjaamaan kuluttajan valintoja esimerkiksi visuaalisin tai tietoteknisin suunnitteluratkaisuin. ”Pimeät käytännöt” voivat sisältää muun muassa monivaiheisia peruutusprosesseja, vaikeasti havaittavia tai piilotettuja peruutuslinkkejä sekä epäselviä ohjeistuksia. Tällaiset irtisanomisprosessit saattavat johtaa siihen, että kuluttaja kyseenalaistaa päätöksensä irtisanoa sopimus, ei saa irtisanottua sopimusta haluamassaan aikataulussa tai jopa luopuu irtisanomisesta kokonaan. Menettely voi muodostua lain näkökulmasta sopimattomaksi.
Varmistaaksesi kuluttajien oikeuksien toteutumisen sekä irtisanomisprosessin lainmukaisuuden:
vältä tarpeettomia vaiheita;
käytä selkeitä painikkeita ja linkkejä;
käytä ajantasaisia, helposti saatavilla olevia ohjeita; sekä
tarjoa mahdollisuus ottaa yhteyttä asiakaspalveluun helposti.
Lopuksi
Huolellisuus ja selkeys sekä alennusmyynti-ilmoittelussa että palveluiden irtisanomisprosesseissa on tärkeää ja voi pelastaa yrityksesi ylimääräisiltä riitatilanteilta sekä vahvistaa asiakkaiden luottamusta yritykseesi. Näitä periaatteita noudattamalla voit rakentaa kestäviä asiakassuhteita ja erottua positiivisesti kilpailijoistasi.
Lisätietoja asiasta antavat:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648 626
Tiina Nieminen
Junior Counsel
+359 40 0954 740
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.