Päivitetty: 19. maalisk.
Keväällä 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät palkka-avoimuusdirektiivin (EU) 2023/970, joka tuli voimaan kesäkuussa 2023. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa naisten ja miesten välisen samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista ja tasa-arvoa. Samapalkkaisuusperiaatteesta seuraa, että työntekijälle on hänen sukupuolestaan riippumatta maksettava samaa palkkaa, kun kyse on samasta tai samanarvoisesta työstä. EU:n jäsenvaltioiden tulee saattaa palkka-avoimuusdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 7.6.2026 mennessä.
Palkka-avoimuusdirektiivin piiriin kuuluvat kaikki julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat, mutta raportointivelvollisuus koskee vain suuria työnantajia. Työnantajan työntekijämäärä vaikuttaa siihen, kuinka usein raportointivelvoite on täytettävä.
Palkka-avoimuusdirektiivin tuomat muutokset
Uudet velvoitteet ulottuvat erityisesti työntekijöiden ja -hakijoiden tiedonsaantioikeuteen ja oikeussuojakeinoihin sekä suurten työnantajien raportointivelvollisuuteen:
Rekrytoitaessa: Työpaikkailmoituksen ja tehtävänimikkeiden tulee olla sukupuolineutraaleja. Alkupalkan tai sen vaihteluvälin tulee olla työnhakijoiden saatavilla ennen työsopimuksen tekemistä. Työnantaja ei saa enää kysyä työnhakijan palkkahistoriasta.
Työpaikalla: Työnantajan on asetettava työntekijöiden saataville objektiiviset ja sukupuolineutraalit kriteerit, joilla palkat ja niiden korotukset määritellään.
Tiedonsaantioikeus: Työntekijällä on oikeus pyytää työnantajaltaan tietoja yksilöllisestä palkkatasostaan sekä keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan jaoteltuna samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien osalta. Direktiivi ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta saada tietoonsa yksittäisten työntekijöiden palkkoja.
Oikeus korvaukseen: Palkkasyrjintää sukupuolen perusteella kokeneet työntekijät voivat hakea korvausta. Korvaus käsittää maksamattoman palkan täysimääräisenä mukaan lukien siihen liittyvät bonukset ja luontoisedut. Työnantajan on tarvittaessa kyettävä osoittamaan, ettei hän ole rikkonut EU:n samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta koskevia säännöksiä.
Huomionarvoista on, että direktiivi ottaa huomioon myös intersektionaalisen syrjinnän, mikä viittaa erilaisten syrjintämuotojen, kuten sukupuolen, etnisen alkuperän tai seksuaalisuuden, yhdistelmään. Direktiivi sisältää myös vaatimuksia liittyen vammaisten työntekijöiden erityistarpeiden huomioon ottamiseen.
Suuria työnantajia koskeva raportointivelvollisuus
Suurten työnantajien tulee jatkossa raportoida ja julkaista selvitys sukupuolten välisistä palkkaeroista. Mikäli raportissa havaitaan vähintään 5 %:n palkkaero, jota ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla perusteilla, työnantajan on tehtävä palkka-arviointi yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa.
Raportointivelvollisuutta koskeva uudistus astuu voimaan portaittain siten, että vähintään 250 työntekijää työllistävien työnantajien on annettava ensimmäinen raporttinsa viimeistään 7.6.2027, jonka jälkeen raportointia jatketaan vuosittain. Sen sijaan 150–249 työntekijää työllistävien työnantajien on annettava ensimmäinen raporttinsa 7.6.2027 mennessä ja vähintään 100 työntekijää työllistävien työnantajien 7.6.3031 mennessä. Tämän jälkeen raportointi tulee molemman em. työnantajan tilanteessa tehdä kolmen vuoden välein.
Miten varautua palkka-avoimuuteen?
Direktiivin myötä työnantajalle tulee uudenlaisia velvoitteita, joihin voi valmistautua etukäteen. Määräysten voimaantuloa odotellessa on hyvä tutustua keinoihin, joilla voidaan helpottaa siirtymistä kohti palkka-avoimuutta. Parhaimmillaan palkka-avoimuusvaatimusten varhainen omaksuminen ja noudattaminen on eduksi myös myönteisen työnantajamielikuvan luomisessa.
Työnantajana voit varautua muutoksiin muun muassa selvittämällä omat voimassa olevat palkkausjärjestelmät ja palkkarakenteet ja varmistamalla, että niissä otetaan huomioon tulevat muutokset. Voit jo nyt selvittää, miten organisaatiossanne arvioidaan työn vaativuutta – mikä katsotaan samaksi tai samanarvoiseksi työksi sekä asettaa saataville objektiiviset ja sukupuolineutraalit kriteerit, joilla palkat ja niiden korotukset määritellään. Mikäli sukupuolten välillä on palkkaeroja, niille on löydyttävä lailliset perusteet. Muussa tapauksessa työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin eriarvoisuuden poistamiseksi.
Huolehdi siitä, että palkkatiedot ja niiden perusteet dokumentoidaan selkeästi ja avoimesti työntekijöiden tiedonsaantioikeus sekä palkanmuodostus ja palkkakehityspolitiikan läpinäkyvyys huomioiden. Työntekijöiden yksilöllistä palkkatasoa ja keskipalkkatasoa koskevat tiedot voidaan antaa myös työnantajan omasta aloitteesta.
Vaikka tilanne palkka-avoimuuden kannalta olisi jo hyvällä mallilla organisaatiossanne, suosittelemme varmistamaan, että tiedot ovat helposti käsiteltävissä ja raportoitavissa tulevien määräysten täyttämiseksi. Toisaalta on suositeltavaa harkita myös henkilöstön tiedottamisen ja koulutuksen järjestämisen tarpeellisuutta uudistukseen liittyen.
Olethan jo ilmoittautunut mukaan 21.3. klo 8:30 pidettävään palkka-avoimuus-webinaariimme?
Lisätietoja palkka-avoimuudesta antavat:
Tiina Nieminen
Junior Counsel
0400 954 740
Jenni Kairinen
Counsel
jenni.kairinen@legalfolks.fi
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 19. elok.
Uusi vuosi, uudet lainsäädäntöhankkeet. Nopeasti kehittyvän sääntelyn ajantasainen seuraaminen vaatii yrityksen sisäistä resursointia ja uudistuksiin varautuminen edellyttää ennakointia. Ikävä yllätys on, jos tärkeä pakottava sääntely astuu voimaan ilman, että organisaatiossa on ehditty valmistautua sääntelyn velvoitteisiin asianmukaisesti. Tarjotaksemme asiakkaillemme entistä parempia lakipalveluita, joita itse olisimme valmiit ostamaan, olemme lanseeranneet FOLKS FOKUKSEN.
Mikä on FOLKS FOKUS?
Säännöllisesti sähköpostiisi kilahtava viesti.
Asiantuntijoidemme laatima tiivis kooste ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista sekä Suomessa että EU-tasolla.
Ensimmäisessä FOLKS FOKUKSESSA kerroimme vuoden alusta voimaan astuneista uudistuksista:
Avoimuusrekisterilaista: Vuoden alusta voimaan astunut uusi avoimuusrekisterilaki velvoittaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamista tekeviä lobbareita rekisteröitymään avoimuusrekisteriin. Rekisteriä ylläpitää ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumista valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).
Yritysten kestävyysraportointivelvoitteista: Vuodenvaihteessa Suomessa saatettiin voimaan yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin vaatimukset. Muutoksia tehtiin muun muassa kirjanpitolakiin, tilintarkastuslakiin, osakeyhtiölakiin ja rikoslakiin. Raportointivelvoitteet tulevat voimaan portaittain.
AV-alan tuotantokannustinohjelman jatkosta: Audiovisuaalisen alan tuotantokannustinohjelmaa jatketaan vuosina 2024–2026. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten tuotantohankkeiden kansainvälistä rahoitusta sekä lisätä ulkomaisten tuotantoyhtiöiden kiinnostusta toteuttaa tuotantojaan Suomessa. Kannustin on enintään 25 % hyvitys Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista.
Ensimmäinen FOLKS FOKUS nosti esiin myös keskeisimpiä tulevan vuoden aikana seurattavia teemoja, joita ovat muun muassa tekoälyyn liittyvä sääntely, medianvapaussäädös, yritysten vastuullisuus- ja tasa-arvovelvoitteiden sääntely sekä työelämän pelisäännöt.
Haluatko pysyä ajan tasalla liiketoimintaasi vaikuttavista sääntelymuutoksista? Tilaamalla uutiskirjeemme varmistat, että olet askeleen edellä, valmiina reagoimaan uusiin säännöksiin.
Voit tilata Folksin uutiskirjeen täältä.
Päivitetty: 2. helmik.
Kirjanpitolaki on vuodesta 2016 velvoittanut suurimmat pörssiyhtiöt julkaisemaan kestävyysraportointiaan. Eilen 28.9.2023 annettu hallituksen esitys esittää kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanemiseksi, että raportointivelvollisuus laajenisi portaittain kaikkiin pörssiyhtiöihin ja suuriin yksityisiin osakeyhtiöihin.
Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia, osakeyhtiölaki ja rikoslakia.
Tässä kirjoituksessa kuvaamme ehdotuksen pääelementtejä siitä, mitä kestävyysraportointi on ja kuka sen piiriin kuuluu.
Mitä on kestävyysraportointi?
Kestävyysraportointi tarkoittaa yrityksen velvollisuutta raportoida ympäristöä, työntekijöitä, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevaa toimintaansa. Kestävyysraportointi perustuu Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelmaan (ns. European Green Deal), jolla kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään pääsemään eroon vuoteen 2050 mennessä samalla tavoitellen kestävää talouskasvua.
Kestävyysraportointi perustuu sekä yhtiön itselleen asettamiin aikasidonnaisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen seuraamiseen että komission raportointistandardeihin.
Kestävyysraportointi ei tarkoita ainoastaan yrityksen omien kestävyystietojen keräämistä, vaan raportointivelvollisen yhtiön on kerättävä kestävyystiedot myös omista tytäryhtiöistään sekä arvoketjuunsa kuuluvista yhtiöistä. Täten ehdotettu sääntely tulee välillisesti vaikuttamaan myös muihin kuin kestävyysrapontointivelvoitteen piirissä oleviin yhtiöihin.
Komission raportointistandardit
Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa Euroopan komission antamaan kestävyysraportointistandardit raportoinnin yhdenmukaistamiseksi. Standardit kattavat ympäristölliset, sosiaaliset ja yrityshallinnolliset (corporate governance) kokonaisuudet. Komissio julkaisi raportointistandardit 31.7.2023 koostuen 12 eri raportointistandarista. Standardit sisältävät yleiset standardit ja aihekohtaiset standardit. Yleiset standardit eivät itsessään määritä raportointikohdetta, vaan raportoinnin tapaa. Aihekohtaiset raportointiteemat edellyttävät raportointia siltä osin kuin ne soveltuvat yhtiön toimintaan. Raportointivelvollinen voi todeta jonkin kokonaisuuden osalta, että aihe ei ole sille olennainen eikä tätä aihetta siten raportoida. Raportointivelvollisen tulee kuitenkin esittää perusteet, miksi jokin kokonaisuus ei ole sille olennainen. Raportointivelvollisuuden laajuus ei edellä kuvatulla tavoin ole siten vapaaehtoinen tai yhtiön päätettävissä.
Raportointistandardeissa otetaan myös kantaa siihen, miten tuotantoketjuista johtuvia kestävyysaiheita tulee raportoida. Tämä voi mahdollisesti luoda välillisesti hallinnollista taakkaa myös raportointivelvoitteen ulkopuolella oleville yrityksille osana raportointivelvollisten tuotantoketjua. Hallituksen esityksessä todetaan, että tältä osin lainsäädännön vaikutusten seuranta on olennaista, jotta välilliset vaikutukset eivät johda alinhankkijoina toimivien pienten yritysten toiminnalle kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
Digitaalisuusvaatimus
Raportointivelvollisuuteen kuuluu sisällöllisten vaatimusten lisäksi muodollisia säännöksiä. Raportoinnin vertailtavuuden vuoksi raportointi tulee toteuttaa yhdenmukaistetussa sähköisessä muodossa ja kaikki raportit tulee toimittaa keskitettyyn tiedotevarastoon.
Ketkä ovat raportointivelvollisia?
Raportointivelvollisuus laajenee nykyisistä suurista pörssiyhtiöistä kaikkiin pörssiyhtiöihin sekä suuriin osakeyhtiöihin. Hallituksen esityksen mukaisesti raportointivelvollisuuden ehdotetaan laajenevan direktiivin soveltamisalasta myös osuuskuntiin.
Suuri osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osalta päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintää kaksi seuraavista raja-arvoista:
taseen loppusumma 20.000.000 euroa;
liikevaihto 40.000.000 euroa; ja
tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Milloin kestävyysraportointivelvollisuus astuu voimaan?
Kestävyysraportointivelvollisuuden ehdotetaan astumaan voimaan portaittain. Ensimmäiset raportointivelvollisuudet alkavat 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien.
Ensimmäinen raportointivelvollisuus koskee suuria pörssiyhtiöitä, joilla on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana sekä pörssiyhtiöitä, jotka ovat emoyhtiö konsernissa, joka työllistää keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien niissä suurissa osakeyhtiöissä, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2026 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien sellaisten pörssiyhtiöiden osalta, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Huomasitko?
Hallituksen esityksessä esitetään kestävyysraportoinnin lisäksi, että tilinpäätösraportointi eli tilinpäätös ja toimintakertomus tulee jatkossa toimittaa digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitukseen.
Raportoinnin osalta on todettu, että liikesalaisuuslakia noudatetaan siinä määrin kuin se estä raportointistandardien mukaisten velvoitteiden tarkoitusten täyttymistä. Raportoinnin osalta voi nousta esiin rajanvetokysymyksiä eismerkiksi siitä, mikä on liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tuotekehitystä ja kuinka paljon tällaista työtä tulee avata raportointivelvoitteiden nojalla.
Jediitta Tiainen Counsel
jediitta.tiainen@legalfolks.fi
044 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.