Folks järjesti tupaantuliaiset. Toimisto täyttyi asiakkaista, yhteistyökumppaneista, vanhoista tutuista ja ihmisistä, joiden kanssa oli mukava jatkaa keskustelua siitä, mihin viimeksi jäätiin. Illan aikana käytiin monta sellaista keskustelua, joita ei olisi syntynyt kalenterikutsulla. Yksi kysyi ohimennen asiasta, joka ei ollut vielä toimeksianto. Toinen kertoi, mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu juuri nyt. Kolmas kuvasi tilannetta, jossa vaihtoehtoja oli monta, mutta suunta ei ollut vielä selvä. Usein juuri tällaisista keskusteluista alkaa se työ, jossa juristista on eniten hyötyä.
Samaan aikaan julkisessa keskustelussa kysytään, uhkaako tekoäly juristien työtä. Helsingin Sanomien jutussa kuvattiin, miten tekoäly automatisoi juridista työtä ja tekee lakitiedosta entistä saavutettavampaa. Ajatus on, että kuka tahansa voi jatkossa laatia sopimuksia, valituksia tai oikeudellisia tulkintoja ilman kallista asiantuntijaa. Kysymys on hyvä: mitä ammatista jää jäljelle?
Juristien ei kannata vastata tähän vähättelemällä tekoälyä. Se olisi laiskaa ajattelua ja huonoa asiakaspalvelua. Tekoäly on jo nyt käyttökelpoinen työkalu tiedonhakuun, tekstin luonnosteluun ja vaihtoehtojen jäsentämiseen. Moni asia, johon ennen tarvittiin juristin työaikaa, voidaan jatkossa tehdä nopeammin, halvemmalla ja joskus aivan riittävän hyvin ilman juristia.
Asiakkaan näkökulmasta tämä on pääosin hyvä uutinen. Juridisen tiedon ei tarvitse olla vaikeaselkoisuuden taakse piilotettu etuoikeus. Jos ihminen saa tekoälyn avulla paremman käsityksen oikeuksistaan, velvollisuuksistaan tai sopimuksen sisällöstä, kehitys voi lisätä oikeuden saavutettavuutta. Samalla se pakottaa juristit sanomaan ääneen, mistä heidän arvonsa oikeastaan syntyy.
Juristin arvo ei ole juridisen näköisessä tekstissä
Juristin työ ei ole koskaan ollut pelkkää tekstintuotantoa. Sopimus ei ole vain asiakirja, eikä oikeudellinen neuvo ole vain vastaus siihen, mitä laki sanoo. Tekoäly tekee jo nyt käyttökelpoisia luonnoksia, tiivistelmiä ja argumenttirunkoja, ja juuri siksi rutiinityöstä, geneerisestä tekstistä ja lainkohtien referoinnista on entistä vaikeampi laskuttaa uskottavasti. Samalla korostuu se osa työstä, joka ei ala lakipykälästä vaan asiakkaan tilanteesta: miksi asia on esillä juuri nyt, kuka päätöksen tekee, mitä sillä yritetään välttää ja milloin juridisesti mahdollinen ratkaisu on käytännössä huono ratkaisu.
Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, mitä juristin ammatista jää jäljelle. Parempi kysymys on, mikä työssä on ollut koko ajan olennaista. Kun teknologia hoitaa yhä suuremman osan tiedon järjestämisestä ja ensimmäisten luonnosten tekemisestä, juristin tehtäväksi jää varmistaa, että oikea ongelma tunnistetaan ja ratkaistaan asiakkaan kannalta järkevällä tavalla: asiakas voi pyytää sopimusta, vaikka todellinen kysymys on, kannattaako koko järjestelyyn lähteä. Hän voi pyytää tiukkaa kirjettä, vaikka parempi lopputulos syntyisi yhdellä puhelulla. Hän voi kysyä, mitä laki sallii, vaikka ratkaisevaa on, mitä päätös tekee asiakassuhteelle.
Luottamus syntyy edelleen ihmisten välillä
Tupaantuliaisissa oli helppo muistaa, miksi kohtaamisilla on edelleen merkitystä. Kukaan ei tullut paikalle siksi, ettei tietoa olisi saanut verkkosivuilta tai viestiä voisi lähettää sähköpostilla. Paikalle tultiin, koska luottamus rakentuu ihmisten välillä. Se rakentuu keskusteluissa, joissa kysymys tarkentuu, tausta avautuu ja syntyy tunne siitä, että toinen ymmärtää, mistä juuri tässä tilanteessa on kysymys. Juridiikassa tämä on edelleen ratkaisevaa.
Tekoäly voi olla erinomainen työkalu myös juristille. Se voi nopeuttaa työtä, parantaa valmistelua ja tehdä oikeudellisesta tiedosta saavutettavampaa. Se ei kuitenkaan poista tarvetta harkinnalle, vastuulle ja luottamukselle. Ne eivät synny pelkästä tekstistä, vaikka teksti olisi kuinka taitavasti laadittu.
Juristin työstä jää jäljelle aika paljon, jos työ on alun perinkin ollut muutakin kuin asiakirjojen tuottamista, ja jos ei ole ollut, tekoäly ihan perustellusti pakottaa sen muuttumaan.
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Sinia tuo mukanaan vahvan kokemuksen yritysjärjestelyistä ja yhtiöoikeudellisesta neuvonannosta.
Sinia on työskennellyt useita vuosia vaativien yrityskauppojen ja erilaisten rakenne- ja rahoitusjärjestelyiden parissa, vastaten projektien kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Hänellä on kokemusta asianajotoimistosta, Big4-yhtiön yrityskauppatiimistä ja in house -juristina toimimisesta.
Folksin toimitusjohtaja Antti kuvaa rekrytointia näin:
“Onneksi tiemme Sinian kanssa kohtasivat. Hän on saanut tunnustusta nopeista hoksottimista, ratkaisuhakuisuudesta ja proaktiivisuudesta. Ne kaikki ovat tämän päivän juridisessa neuvonannossa ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia, joita asiakkaamme arvostavat.”
Sinia kuvailee tunnelmiaan näin:
”Jo ensitapaamisesta lähtien minulle tuli erinomainen fiilis Folksin tekemisen meiningistä, ja positiiviset tunteet ovat vain vahvistuneet. Odotan innolla, että pääsen hyödyntämään omaa yrityskauppakokemustani Folksin asiantuntevan tiimin kanssa ja tukemaan asiakkaiden liiketoimintaa selkeillä ja tehokkailla ratkaisuilla.”
Folks toivottaa Sinian lämpimästi tervetulleeksi! Hänen vahva osaamisensa meille keskeisillä alueilla vahvistaa tiimiämme entisestään.
Ota yhteyttä Siniaan: Sinia Raittila
+358 44 200 4841
Tutustu Siniaan tarkemmin täällä.
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
- Anna Paimela
- 3.10.2025
Juristin työ on aina ollut kiinni muutoksesta. Lait uudistuvat, yhteiskunta kehittyy ja uudet ilmiöt haastavat vanhoja ajattelutapoja. Harvoin muutos on tuntunut kuitenkaan yhtä nopealta ja perustavanlaatuiselta kuin nyt. Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut ovat tulleet juristin arkeen ja muuttavat perusteita, joilla työtä tehdään. Ne eivät ole enää kaukaisia visioita, vaan konkreettisia työkaluja, jotka muokkaavat koko ammattikunnan toimintaa.
Tekoäly kykenee käsittelemään valtavia tietomääriä, löytämään asiakirjoista olennaisia kohtia, tekemään oikeustapaushakuja sekunneissa ja tunnistamaan riskejä, joita juristi joutuisi muuten etsimään työläällä analyysilla. Muutos vaikuttaa väistämättä siihen, millaisia taitoja juristilta odotetaan. Jatkossa juristilta edellytetään yhä enenevässä määrin uteliaisuutta ja rohkeutta kokeilla uutta sekä kykyä kysyä, mitä teknologia voi tarkoittaa asiakkaalle ja mitä se merkitsee koko toimialalle. Juristi, joka säilyttää kiinnostuksensa ympäröivään maailmaan ja sen kehitykseen, pystyy palvelemaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Sopeutumiskyky onkin tässä ajassa yksi keskeisimmistä juristin taidoista.
Vaikka tekoäly nopeuttaa ja tarkentaakin osaa työstä, niin se ei poista sitä, että juristilla säilyy vastuu kriittisestä ajattelua ja rohkeudesta sanoa ääneen, milloin koneen vastaus ei riitä. Kun rutiinit hoituvat koneen avulla, kirkastuu kuva siitä, missä juristin todellinen vahvuus on: vuorovaikutuksessa, harkinnassa, kontekstin ymmärtämisessä ja valintojen tekemisessä. Kun tekninen työ nopeutuu, asiakaskin näkee selvemmin, miksi hän haluaa luottaa juuri siihen juristiin, joka kuuntelee, kyselee ja ymmärtää hänen tilanteensa kokonaisuutena.
Lakitoimistobisnes on luottamusbisnestä ja henkilökohtainen vuorovaikutus on luottamuksen rakentamisen keskiössä. Asiakas ei välttämättä aina tule pöydän ääreen täsmällisen kysymyksen kanssa, vaan joskus epävarmuuden, huolen tai paineen kanssa. Juristin tehtävä on silloin enemmän kuin faktojen analyysi: se on kuuntelemista, kysymysten asettamista ja vaihtoehtojen heijastamista. Hyvä juristi osaa nähdä sekä sanoittaa asiakkaan tilanteen taustalla olevan kokonaisuuden ja sparrata eteenpäin. Tämä sparraus on usein yhtä tärkeää kuin lopullinen juridinen ratkaisu. Kun asiakas kokee, että häntä on kuunneltu ja että hänen tilanteensa on ymmärretty juuri hänen näkökulmastaan, hän saa varmuutta silloinkin, kun ratkaisut eivät ole yksinkertaisia. Tämä kokemus ei synny algoritmien tuottamasta datasta, vaan läsnä olevasta ihmisestä.
Sopeutumiskyky linkittyy läsnäoloon. Juristien on työssään kyettävä ymmärtämään, että juridiikka ei toimi tyhjiössä, vaan se kytkeytyy aina asiakkaan arkeen, strategisiin tavoitteisiin ja päätöksiin. Siksi juristin on kyettävä näkemään paitsi se, mitä laki sanoo, myös se, miten se koskettaa asiakkaan liiketoimintaa ja millaisia riskejä ja mahdollisuuksia se tuo mukanaan. Usein tämä edellyttää herkkyyttä tunnistaa asiakkaan tarpeet, huolet ja tavoitteet sekä kykyä sovittaa juridinen neuvonta niiden mukaan. Tätä herkkyyttä ei ole ilman inhimillisiä kohtaamisia.
Koska kohtaamiset ovat meille työn ydintä ja paras tapa vahvistaa luottamusta, järjestimme syyskuussa Folksin 10-syntymäpäiväjuhlat. Illan aikana syntyi aitoja keskusteluja ja hetkiä, joissa asiakkaat ja kollegat jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä, pysähtyivät kuulemaan ja tulivat itsekin kuulluiksi. Lämpimät kiitokset, joita saimme juhlan jälkeen, vahvistivat tunnetta siitä, että olimme onnistuneet juhlimaan juuri sitä, mikä tekee työstä merkityksellistä: yhteyttä ja kohtaamisia. Toivottavasti tämä välittyy kuvien kautta myös sinulle!
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.