Mitä juristin työstä jää jäljelle?
- Anna Paimela

- 1 päivä sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Folks järjesti tupaantuliaiset. Toimisto täyttyi asiakkaista, yhteistyökumppaneista, vanhoista tutuista ja ihmisistä, joiden kanssa oli mukava jatkaa keskustelua siitä, mihin viimeksi jäätiin. Illan aikana käytiin monta sellaista keskustelua, joita ei olisi syntynyt kalenterikutsulla. Yksi kysyi ohimennen asiasta, joka ei ollut vielä toimeksianto. Toinen kertoi, mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu juuri nyt. Kolmas kuvasi tilannetta, jossa vaihtoehtoja oli monta, mutta suunta ei ollut vielä selvä. Usein juuri tällaisista keskusteluista alkaa se työ, jossa juristista on eniten hyötyä.
Samaan aikaan julkisessa keskustelussa kysytään, uhkaako tekoäly juristien työtä. Helsingin Sanomien jutussa kuvattiin, miten tekoäly automatisoi juridista työtä ja tekee lakitiedosta entistä saavutettavampaa. Ajatus on, että kuka tahansa voi jatkossa laatia sopimuksia, valituksia tai oikeudellisia tulkintoja ilman kallista asiantuntijaa. Kysymys on hyvä: mitä ammatista jää jäljelle?
Juristien ei kannata vastata tähän vähättelemällä tekoälyä. Se olisi laiskaa ajattelua ja huonoa asiakaspalvelua. Tekoäly on jo nyt käyttökelpoinen työkalu tiedonhakuun, tekstin luonnosteluun ja vaihtoehtojen jäsentämiseen. Moni asia, johon ennen tarvittiin juristin työaikaa, voidaan jatkossa tehdä nopeammin, halvemmalla ja joskus aivan riittävän hyvin ilman juristia.
Asiakkaan näkökulmasta tämä on pääosin hyvä uutinen. Juridisen tiedon ei tarvitse olla vaikeaselkoisuuden taakse piilotettu etuoikeus. Jos ihminen saa tekoälyn avulla paremman käsityksen oikeuksistaan, velvollisuuksistaan tai sopimuksen sisällöstä, kehitys voi lisätä oikeuden saavutettavuutta. Samalla se pakottaa juristit sanomaan ääneen, mistä heidän arvonsa oikeastaan syntyy.
Juristin arvo ei ole juridisen näköisessä tekstissä
Juristin työ ei ole koskaan ollut pelkkää tekstintuotantoa. Sopimus ei ole vain asiakirja, eikä oikeudellinen neuvo ole vain vastaus siihen, mitä laki sanoo. Tekoäly tekee jo nyt käyttökelpoisia luonnoksia, tiivistelmiä ja argumenttirunkoja, ja juuri siksi rutiinityöstä, geneerisestä tekstistä ja lainkohtien referoinnista on entistä vaikeampi laskuttaa uskottavasti. Samalla korostuu se osa työstä, joka ei ala lakipykälästä vaan asiakkaan tilanteesta: miksi asia on esillä juuri nyt, kuka päätöksen tekee, mitä sillä yritetään välttää ja milloin juridisesti mahdollinen ratkaisu on käytännössä huono ratkaisu.
Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, mitä juristin ammatista jää jäljelle. Parempi kysymys on, mikä työssä on ollut koko ajan olennaista. Kun teknologia hoitaa yhä suuremman osan tiedon järjestämisestä ja ensimmäisten luonnosten tekemisestä, juristin tehtäväksi jää varmistaa, että oikea ongelma tunnistetaan ja ratkaistaan asiakkaan kannalta järkevällä tavalla: asiakas voi pyytää sopimusta, vaikka todellinen kysymys on, kannattaako koko järjestelyyn lähteä. Hän voi pyytää tiukkaa kirjettä, vaikka parempi lopputulos syntyisi yhdellä puhelulla. Hän voi kysyä, mitä laki sallii, vaikka ratkaisevaa on, mitä päätös tekee asiakassuhteelle.
Luottamus syntyy edelleen ihmisten välillä
Tupaantuliaisissa oli helppo muistaa, miksi kohtaamisilla on edelleen merkitystä. Kukaan ei tullut paikalle siksi, ettei tietoa olisi saanut verkkosivuilta tai viestiä voisi lähettää sähköpostilla. Paikalle tultiin, koska luottamus rakentuu ihmisten välillä. Se rakentuu keskusteluissa, joissa kysymys tarkentuu, tausta avautuu ja syntyy tunne siitä, että toinen ymmärtää, mistä juuri tässä tilanteessa on kysymys. Juridiikassa tämä on edelleen ratkaisevaa.
Tekoäly voi olla erinomainen työkalu myös juristille. Se voi nopeuttaa työtä, parantaa valmistelua ja tehdä oikeudellisesta tiedosta saavutettavampaa. Se ei kuitenkaan poista tarvetta harkinnalle, vastuulle ja luottamukselle. Ne eivät synny pelkästä tekstistä, vaikka teksti olisi kuinka taitavasti laadittu.
Juristin työstä jää jäljelle aika paljon, jos työ on alun perinkin ollut muutakin kuin asiakirjojen tuottamista, ja jos ei ole ollut, tekoäly ihan perustellusti pakottaa sen muuttumaan.

Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.



