Päivitetty: 30. heinäk.
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on ottanut tammikuussa 2024 julkaisemassa suosituksessaan kantaa henkilön kuvan käyttöön markkinoinnissa. Suositus viittaa erityisesti siihen, että vaikuttajamarkkinoinnissa ei aina muisteta kiinnittää riittävää huomiota henkilön kuvan käyttämiseen markkinointitarkoituksissa. Liiketapalautakunta viittaa suosituksessaan pääsääntöisesti henkilön kuvan käyttämiseen, mutta monimuotoisessa markkinoinnissa on muistettava, että henkilön voi tunnistaa kuvan lisäksi esimerkiksi äänestä.
Tarvitaanko markkinoinnissa tunnistettavalta henkilöltä aina suostumus?
Pääsääntö on kyllä: henkilön suostumus tarvitaan, mikäli hänet voidaan tunnistaa markkinoinnissa käytetystä aineistosta. Tunnistettavuus ei koske yksinomaan henkilön kuvaa, vaan tunnistettavuus voi perustua esimerkiksi henkilön ääneen tai tunnetun henkilön imitaatioon. Jos markkinointimateriaaliin sisältyy katukuvaa tai kuvaa yleisö- tai vierasjoukosta, on tällöin huolehdittava siitä, että tunnistettavat henkilöt ovat antaneet suostumuksensa materiaalin käyttämiseen.
Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin tapauksessa: korkein oikeus on oikeuskäytännössään vahvistanut lehtikustantajia koskevan poikkeuksen, jonka mukaan lehden kustantajalla on oikeus kertoa lehden sisällöstä käyttämällä lehdessä julkaistua kuvaa markkinoinnissa. Edellä tarkoitettuun markkinointikäyttöön ei tarvitse pyytää kuvassa esiintyvän henkilön suostumusta.
Keneltä tarvitaan suostumus henkilön käyttämiseen markkinoinnissa?
Suostumus tarvitaan kaikilta luonnollisilta henkilöiltä, mukaan lukien julkisuuden henkilöt ja lapset.
Kuinka välttää henkilön oikeudeton käyttö markkinoinnissa?
Dokumentoi suostumus
Ennen markkinoinnin aloittamista on ensinnäkin suositeltavaa varmistaa, että markkinointimateriaalissa esiintyvät tunnistettavat henkilöt ovat dokumentoineet suostumuksensa kuvansa tai muun materiaalin käytöstä markkinoinnissa. Liiketapalautakunta viittaa siihen, että suostumus voidaan antaa kirjallisen muodon lisäksi suullisesti tai konkludenttisesti. Näyttövaikeuksien välttämiseksi kirjallinen muoto on ehdottoman suositeltavaa.
Selvitä materiaalin alkuperä
Jotta suostumus voidaan riittävästi dokumentoida, mainostajan tulee varmistaa, mistä markkinoinnissa käytetty kuva on peräisin. Liiketapalautakunnan ohjeessa nostetaan erityisesti esiin kuvapankit, joiden käyttämisen yhteydessä on aina tarpeellista selvittää, että materiaalin tarjoaja on huolehtinut henkilöiden suostumusten keräämisestä. Mikäli kuvapankkikuvassa esiintyy henkilö eikä palveluntarjoaja ole huolehtinut suostumuksen hankkimisesta, voi suostumuksen hankkiminen jälkikäteen olla vähintäänkin haasteellista puuttuvien henkilötietojen vuoksi.
Huolehdi kirjallisen sopimuksen laadusta
Markkinointikäyttöä koskevan kirjallisen sopimuksen laatimisessa tulee olla huolellinen, jotta saadun suostumuksen rajat ovat molemmille sopimusosapuolille selvät. Liian geneerinen suostumus voi osoittautua myöhemmin ongelmalliseksi, mikäli osapuolet eivät ole ymmärtäneet sopimustekstiä samalla tavalla.
Sopimusten tärkeydestä hyvä esimerkki on 2023 otsikoissa keskustelu tapaus, jossa alusvaatebrändi ja julkisuudesta tuttu henkilö veivät tuomioistuimen ratkaistavaksi sen, oliko yhtiöllä ollut oikeus käyttää julkisuuden henkilön nimeä, kuvaa ja ääntä omassa markkinoinnissaan. Tällä hetkellä tapauksesta on olemassa käräjäoikeuden tuomio, jonka mukaisesti annettu suostumus antoi oikeuden kuvan, äänen ja nimen käyttöön markkinoinnissa brändiyhteistyösopimuksen nojalla.
Muistilista markkinointiaineistossa esiintyvien henkilöiden osalta:
Arvioi, esiintyykö markkinointimateriaalissa tunnistettavia luonnollisia henkilöitä.
Mikäli vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, hanki henkilöiltä kirjallinen suostumus materiaalin markkinointikäyttöön.
PS. Muista myös kreditoida muut materiaalin tuottajat, esimerkiksi valokuvaajat, asianmukaisesti.
Avustamme mielellämme markkinointikäyttöön liittyvien suostumusten dokumentoinnissa tai muissa markkinointiin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen Counsel jediitta.tiainen@legalfolks.fi +358 44 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 2. helmik.
Kirjanpitolaki on vuodesta 2016 velvoittanut suurimmat pörssiyhtiöt julkaisemaan kestävyysraportointiaan. Eilen 28.9.2023 annettu hallituksen esitys esittää kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanemiseksi, että raportointivelvollisuus laajenisi portaittain kaikkiin pörssiyhtiöihin ja suuriin yksityisiin osakeyhtiöihin.
Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia, osakeyhtiölaki ja rikoslakia.
Tässä kirjoituksessa kuvaamme ehdotuksen pääelementtejä siitä, mitä kestävyysraportointi on ja kuka sen piiriin kuuluu.
Mitä on kestävyysraportointi?
Kestävyysraportointi tarkoittaa yrityksen velvollisuutta raportoida ympäristöä, työntekijöitä, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevaa toimintaansa. Kestävyysraportointi perustuu Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelmaan (ns. European Green Deal), jolla kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään pääsemään eroon vuoteen 2050 mennessä samalla tavoitellen kestävää talouskasvua.
Kestävyysraportointi perustuu sekä yhtiön itselleen asettamiin aikasidonnaisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen seuraamiseen että komission raportointistandardeihin.
Kestävyysraportointi ei tarkoita ainoastaan yrityksen omien kestävyystietojen keräämistä, vaan raportointivelvollisen yhtiön on kerättävä kestävyystiedot myös omista tytäryhtiöistään sekä arvoketjuunsa kuuluvista yhtiöistä. Täten ehdotettu sääntely tulee välillisesti vaikuttamaan myös muihin kuin kestävyysrapontointivelvoitteen piirissä oleviin yhtiöihin.
Komission raportointistandardit
Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa Euroopan komission antamaan kestävyysraportointistandardit raportoinnin yhdenmukaistamiseksi. Standardit kattavat ympäristölliset, sosiaaliset ja yrityshallinnolliset (corporate governance) kokonaisuudet. Komissio julkaisi raportointistandardit 31.7.2023 koostuen 12 eri raportointistandarista. Standardit sisältävät yleiset standardit ja aihekohtaiset standardit. Yleiset standardit eivät itsessään määritä raportointikohdetta, vaan raportoinnin tapaa. Aihekohtaiset raportointiteemat edellyttävät raportointia siltä osin kuin ne soveltuvat yhtiön toimintaan. Raportointivelvollinen voi todeta jonkin kokonaisuuden osalta, että aihe ei ole sille olennainen eikä tätä aihetta siten raportoida. Raportointivelvollisen tulee kuitenkin esittää perusteet, miksi jokin kokonaisuus ei ole sille olennainen. Raportointivelvollisuuden laajuus ei edellä kuvatulla tavoin ole siten vapaaehtoinen tai yhtiön päätettävissä.
Raportointistandardeissa otetaan myös kantaa siihen, miten tuotantoketjuista johtuvia kestävyysaiheita tulee raportoida. Tämä voi mahdollisesti luoda välillisesti hallinnollista taakkaa myös raportointivelvoitteen ulkopuolella oleville yrityksille osana raportointivelvollisten tuotantoketjua. Hallituksen esityksessä todetaan, että tältä osin lainsäädännön vaikutusten seuranta on olennaista, jotta välilliset vaikutukset eivät johda alinhankkijoina toimivien pienten yritysten toiminnalle kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
Digitaalisuusvaatimus
Raportointivelvollisuuteen kuuluu sisällöllisten vaatimusten lisäksi muodollisia säännöksiä. Raportoinnin vertailtavuuden vuoksi raportointi tulee toteuttaa yhdenmukaistetussa sähköisessä muodossa ja kaikki raportit tulee toimittaa keskitettyyn tiedotevarastoon.
Ketkä ovat raportointivelvollisia?
Raportointivelvollisuus laajenee nykyisistä suurista pörssiyhtiöistä kaikkiin pörssiyhtiöihin sekä suuriin osakeyhtiöihin. Hallituksen esityksen mukaisesti raportointivelvollisuuden ehdotetaan laajenevan direktiivin soveltamisalasta myös osuuskuntiin.
Suuri osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osalta päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintää kaksi seuraavista raja-arvoista:
taseen loppusumma 20.000.000 euroa;
liikevaihto 40.000.000 euroa; ja
tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Milloin kestävyysraportointivelvollisuus astuu voimaan?
Kestävyysraportointivelvollisuuden ehdotetaan astumaan voimaan portaittain. Ensimmäiset raportointivelvollisuudet alkavat 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien.
Ensimmäinen raportointivelvollisuus koskee suuria pörssiyhtiöitä, joilla on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana sekä pörssiyhtiöitä, jotka ovat emoyhtiö konsernissa, joka työllistää keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien niissä suurissa osakeyhtiöissä, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Raportointivelvollisuus alkaa 1.1.2026 ja sen jälkeen alkavia tilikausia koskien sellaisten pörssiyhtiöiden osalta, joiden raportointivelvollisuus ei ole alkanut 1.1.2024 alkavalta tilikaudelta.
Huomasitko?
Hallituksen esityksessä esitetään kestävyysraportoinnin lisäksi, että tilinpäätösraportointi eli tilinpäätös ja toimintakertomus tulee jatkossa toimittaa digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitukseen.
Raportoinnin osalta on todettu, että liikesalaisuuslakia noudatetaan siinä määrin kuin se estä raportointistandardien mukaisten velvoitteiden tarkoitusten täyttymistä. Raportoinnin osalta voi nousta esiin rajanvetokysymyksiä eismerkiksi siitä, mikä on liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tuotekehitystä ja kuinka paljon tällaista työtä tulee avata raportointivelvoitteiden nojalla.
Jediitta Tiainen Counsel
jediitta.tiainen@legalfolks.fi
044 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Folksilla on jälleen ilo avustaa Boreo Oyj:tä yritysostossa, jossa Boreo Oyj ostaa Delfin Technologies Oy:n koko osakekannan sen nykyisiltä osakkeenomistajilta. Boreo Oyj ja Delfin Technologies Oy:n osakkeenomistajat ovat 8.6.2023 allekirjoittaneet kauppaa koskevan kauppakirjan. Kaupan suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.7.2023. Kaupan jälkeen Delfin Technologies Oy jatkaa osana Boreo Oyj:n Elektroniikka -liiketoiminta-aluetta.
Delfin Technologies Oy on suomalainen terveysteknologiayhtiö, joka valmistaa ja myy ihon ominaisuuksien mittaamiseen tarkoitettuja laitteita. Delfin Technologies Oy:n tuotteita myydään yli 40 maassa. Delfin työllistää yhdeksän henkilöä ja sen toimipaikka sijaitsee Kuopiossa. Lue lisää yhtiöstä täältä.
Lue lisää kaupasta Boreo Oyj:n tiedotteesta.
Folks onnittelee kaupan osapuolia!