Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista. Rahanpesulain säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Suomessa muun muassa Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja Asianajajaliitto.
Mikäli valvova taho havainnoi, ettei rahanpesulakia noudateta, ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia.
Aluehallintoviraston alla suurin osa ilmoitusvelvollisista
Otan käsittelyyn erityisesti aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan ja tarkastukset, koska ne koskevat määrällisesti suurinta joukkoa. Esimerkiksi Finanssivalvonnan valvottavista merkittävä osa on suurempia finanssialan toimijoita, jolloin valvonnat voivat olla keskittyneitä vain tarkempiin yksityiskohtiin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti.
Rahanpesun valvontarekisteri
Yksi aluehallintoviraston valvontatyökaluista on rahanpesun valvontarekisteri, joka tehostaa rahanpesulain valvontaa. Se sujuvoittaa aluehallintoviraston ja sen valvottavien välistä yhteydenpitoa ohjeistuksesta ja tietojen ilmoittamisesta ja keräämisestä. Rahanpesulaki velvoittaa aluehallintoviraston valvomia toimijoita hakeutumaan rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos liiketoiminta edellyttää toimilupaa, tai toimija kuuluu jo johonkin muuhun elinkeinorekisteriin. Aluehallintovirasto voi tiettyjen toimialojen kohdalla valvoa myös ennakollisesti: he arvioivat yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.
Rekisteröintivelvoite koskee mm. kirjanpito-, laki- ja veroneuvontapalveluita tarjoavia, rahoitus- ja yrityskonsultoinnin toimijoita sekä tietyiltä osin taide- ja tavarakauppaa tekeviä tahoja. Kuka vain voi tarkistaa, kuuluuko jokin yritys valvontarekisteriin. Pelkästään rekisteriin kuulumattomuus on peruste rahanpesulain laiminlyönnille ja lain mukaisen sanktion määräämiselle!
Aluehallintoviraston toteuttama tarkastus
Aluehallintoviraston keskeisiä valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet valvottavan toimijan toiminnasta.
Ennakkoon tarkastus voi tuntua jännittävältä, mutta aluehallintovirastolle se on hyvin rutiininomaista. Alla näet esimerkin asiakirjatarkastuksen etenemisestä:
Aluehallintovirasto ottaa yhteyttä valvottavaan ilmoitusvelvolliseen ja pyytää tietoja esimerkiksi riskiarviosta. Vastausaika ei useimmiten ole pitkä.
Aluehallintovirasto perehtyy annettuihin materiaaleihin ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä eli selvitys- ja täydennyspyyntöjä. Viranomainen saattaa pyytää riskiarvion perusteella nähtäväksi esimerkiksi asiakasrekisterin, asiakkuuksiin liittyvät sopimukset ja sisäiset oheistukset ja näin ollen asiakirjatarkastus voi muuttua myös liiketiloihin tehtäväksi tarkastukseksi. Tarvittaessa järjestetäänkin dokumentaation läpikäynti ilmoitusvelvollisen toimitiloissa tai sähköisesti.
Lisätietoja pyydetään, kunnes aluehallintovirasto on saanut riittävät tiedot.
Valvonnan jälkeen viranomainen antaa raporttinsa, jossa se käy yksityiskohtaisesti läpi tekemänsä havainnot, parannusehdotukset ja selkeät puutteet. Tehtyjen havaintojen pohjalta ilmoitusvelvolliseen voidaan kohdistaa myös sanktioita rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.
On tärkeää muistaa, että kun valvonta käynnistyy, on usein liian myöhäistä alkaa rakentaa omaa rahanpesun estämisen toimintatapaa. Viranomainen selvittää tarvittaessa päivityshistorian ja toteutetut toimenpiteen valvontaa edeltävältä ajalta. Tämän takia on tärkeää toimia säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla koko ajan osana normaalia liiketoimintaa.
Toteutettujen valvontojen havainnot
Aluehallintovirasto on myös julkistanut toteutettujen valvontojen havaintoja ja pyrkinyt parantamaan niiden pohjalta myös omaa toimintaansa. Valvonnat ovat kertoneet, etteivät ilmoitusvelvolliset täysin ymmärrä rahanpesulain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta. Rahanpesulain asettamat vaatimukset tulisi ymmärtää ennen kaikkea ilmoitusvelvollista palvelevaksi ja hyödyttäväksi. Puutteita tai suuria puutteita on havaittu riskiarvioiden laadinnassa ja kun riskiarvion tarkoituksena on toimia pohjana yrityksen rahanpesun estämisen työssä, ei muukaan toiminta todennäköisesti täytä rahanpesulain vaatimuksia.
Me Folksilla autamme mielellämme näiden haasteiden kanssa. Avustamme riittävän laajan ja perusteellisen riskiarvion laadinnassa, sisäisen ohjeistuksen rakentamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Ota yhteyttä!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Rahanpesulaki sääntelee hyvin selkeästi ilmoitusvelvollisen vastuusta työntekijöiden koulutuksesta. Lain mukaan ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että sen työntekijät saavat koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Ilmoitusvelvollisen on lisäksi nimettävä johdostaan henkilö, joka siinä vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta.
Koulutuksen oltava jatkuvaa ja kattavaa
Ilmoitusvelvollisen tulee näin olla varmistua siitä, että henkilöstö osaa soveltaa ja noudattaa rahanpesulakia riittävällä tavalla. Koulutuksen taso voi vaihdella henkilöstön toimenkuvien perusteella, sillä riippuen yrityksen koosta työntekijöiden tehtävät eroavat toisistaan. Osalle työntekijöistä riittää rahanpesun estämisen perusteiden tunteminen, kun taas esimerkiksi asiakasrajapinnassa toimivien tulee tuntea perusteellisemmin rahanpesun estämisen vaatimukset.
Rahanpesun estämisestä vastaava
Rahanpesun estämisestä vastaava henkilö on vastuussa yrityksessä rahanpesulain noudattamisesta. Mikäli yritys on suurempi tai toimii erityisen riskitoimialalla, tulee sen lisäksi nimetä rahanpesun estämisen sisäisestä valvonnasta vastaava. Suurin osa ilmoitusvelvollisista on pieniä yrityksiä, joille jälkimmäinen vaatimus ei ole tarpeellista.
Rahanpesun estämisen sisäiset ohjeet
Yrityksen työohjeiden osalta laki säätelee, että ilmoitusvelvollisella tulee olla omaan toimintaansa soveltuvia toimintaohjeita asiakkaiden tuntemista koskevista menettelyistä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvästä asiakasta koskevien tietojen hankkimisesta, jatkuvasta seurannasta ja selonottovelvollisuudesta sekä ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjeistukset tulisi rakentaa omaa yritystä silmällä pitäen. Ohjeistukset eroavat toimijasta, esimerkiksi finanssialan suurella toimijalla ohjeistukset tulee olla luonnollisesti laajempia kuin pienemmässä muutaman hengen kirjanpitoyrityksessä. Ilmoitusvelvollisten tulisi kuitenkin ymmärtää prosessien toimivuuden merkitys ja niiden noudattaminen. Pöytälaatikossa pölyttyvä ohjeistus ei hyödytä, jos sitä ei noudateta esimerkiksi asiakkaan tuntemisen suhteen ja prosessit vuotavat tämän seurauksena.
Koulutuksen, ohjeistuksen ja vastuuhenkilön roolit ymmärrettävä
Sisäisiä ohjeistuksia, toimintatapoja ja koulutusta pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että yrityksen johdossa tulee olla estämistyön vastuuhenkilö. Tämä tarkoittaa siis sitä, että johto vastaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskienhallinnasta sekä menettelytapojen luomisesta. Yrityksellä tulee olla selkeä käsitys siitä, kenelle palveluita tarjotaan ja ketä asiakkaat ovat. Tämän lisäksi tulee varmistua siitä, että yrityksestä löytyy henkilöitä, joilla on riittävästi osaamista ja asiantuntemusta käsitellä yrityksen puolesta rahanpesuun liittyviä asioita ilman viivytystä.
Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus aihealueen parissa tulee olla kattavaa ja jatkuvaa. Työtehtävistä riippuen koko henkilöstöä ei tarvitse välttämättä kouluttaa yhtä laajasti, mutta toisaalta osa henkilöstöstä tarvitsee syventävää osaamista. Työprosessien tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä, lisäksi sisäinen ohjeistus tulee olla edellä mainitulla tavalla yrityksen omaan toimintaan soveltuvaa. Koulutus ja ohjeistus kannattaa ajatella yrityksen kannalta nimenomaan vahvuudeksi ja tärkeäksi riskienhallintakeinoksi: osaavat työntekijät havaitsevat tavanomaisesta poikkeavan toiminnan ja kohonneet riskit selkeästi paremmin kuin kouluttamaton, lisäksi selkeä ja ymmärrettävä ohjeistus toimii työntekijän tukena haastavassa tilanteessa ja varmistaa myös sujuvan asiakaskokemuksen.
Tarjoamme laajoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen koulutuksia, ota yhteyttä ja varmista henkilöstösi osaaminen!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Yksi ilmoitusvelvollisen keskeisistä velvollisuuksista on selonotto- ja ilmoitusvelvollisuus. Rahanpesulain soveltamisalan piiriin kuuluvan yrityksen tulee tuntea asiakkaansa ja se tarkoittaa muun muassa asiakkaan normaalin liiketoiminnan tuntemista. Kun tiedetään millaista asiakkaan toiminta on normaalisti, kyetään poikkeavuudet havaitsemaan helpommin.
Tiivistettynä tämä tarkoittaa sitä, että selonottovelvollisuuden mukaan asiakkaan tavanomaisesta poikkeavat liiketoimet ja niiden tarkoitus tulee aina selvittää. Mikäli selvityksen jälkeenkin liiketoimi vaikuttaa epäilyttävältä, ilmoitusvelvollisen täytyy ilmoittaa asiasta rahanpesun selvittelykeskukselle.
Selonottovelvollisuus
Ilmoitusvelvollisen tulee toiminnassaan ja osana asiakkaan tuntemisen prosesseja seurata asiakassuhteiden kehitystä sekä palveluiden käyttöä ja laajuutta. Riskiarvion tulisi olla luomassa pohjaa liiketoiminnan riskien järjestämisessä ja sen avulla asiakasryhmiä olisi mahdollista esimerkiksi riskiluokitella ja suhteuttaa prosessit havaittujen riskien mukaisesti eri asiakkaisiin.
Kun tunnetaan asiakkaan normaali toiminta, havaitaan todennäköisemmin tavanomaisesta poikkeavat tai epäilyttävät liiketoimet. Mikäli tällaista toimintaa havaitaan, on selvitettävä liiketoimen tarkoitusta ja perusteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalta tiedustellaan lisätietoja ja esimerkiksi dokumentaatiota kyseessä olevasta liiketoimesta. Saatujen selvitysten perusteella ilmoitusvelvollisen tulee harkita, onko aiheellista tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Tavanomaisesta poikkeava liiketoimi vaihtelee toimialoista ja asiakkaista riippuen, mutta yleensä liiketoimien lisäselvitys on tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
liiketoimi poikkeaa tavanomaisesta asiakkaan käyttäytymisestä suuruudeltaan tai rakenteeltaan, esimerkiksi yksittäinen transaktio on huomattavan suuri asiakkaan liikevaihtoon suhteutettuna
liiketoimella ei ole ilmeisestä taloudellista tarkoitusta, esimerkiksi suuri tilaus toimialalta, joka ei kuulu yrityksen normaaliin liiketoimintaan tai kyseessä on tuottamaton liiketoimi
liiketoimi on poikkeava asiakkaan toimialalla
liiketoimi ei sovi yhteen asiakkaan liiketoiminnan tai taloudellisen tilanteen kanssa.
Ilmoituksen tekeminen
Ilmoitusvelvollisen tulee tehdä ilmoitus viipymättä, jotta viranomainen voi puuttua tapahtumiin mahdollisimman nopeasti eikä esimerkiksi varoja saada siirrettyä eteenpäin. Tarvittaessa liiketoimi on keskeytettävä lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimen toteuttamisesta. Mikäli liiketoimea ei voida jättää kesken tai keskeyttäminen/kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen tosiasiallisen edunsaajan selvittämistä, voidaan liiketoimi kuitenkin suorittaa loppuun.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä tilanteita, joissa havaitaan epäilyttävää tai tavanomaisesta poikkeavaa ja se voi liittyä asiakkuuteen, asiakkaan liiketoimintaan, varojen alkuperään tai käyttötarkoitukseen.
Ilmoitus ei ole rikosilmoitus
Rahanpesun selvittelykeskukseen tehty rahanpesuilmoitus ei ole rikosilmoitus eikä ilmoitusvelvollisen tarvitse tuntea rikollisten tekojen tunnusmerkistöjä. Tärkeää on pyrkiä havaitsemaan epäilyttävä toiminta ja ilmoittamaan siitä matalalla kynnyksellä viranomaiselle lisätutkintaa ajatellen. Riittää, että ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaansa toiminnassa jotakin epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa eikä selonottovelvollisuuden mukainen toiminta auta vähentämään epäilyksiä riittävästi.
Mikäli havainto epäilyttävästä liiketoiminnasta tehdään vasta myöhemmin, tulee ilmoitus tehdä huolimatta siitä, onko asiakkuus perustettu, siitä kieltäydytty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty.
Milloin ilmoitus tulee tehdä?
Ilmoitus tulee tehdä vähintään seuraavissa tilanteissa:
liiketoimi vaikuttaa annettujen selvitystenkin jälkeen epäilyttävältä
asiakas on halutun antamaan pyydettyjä selvityksiä
epäilyttävä liiketoimi havaitaan jälkeenpäin
liiketoimi toteutetaan, koska kieltäytyminen vaikeuttaisi asian selvittämisestä
liiketoimen toteuttamisesta kieltäydytään
Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sen kohteena olevalle asiakkaalle eikä pääsääntöisesti myöskään ilmoitusvelvollisen muulle henkilökunnalle. Työnantajan tulee lain mukaan myös suojella ilmoituksen tehnyttä työntekijää.
Ovatko yrityksesi sisäiset prosessit asianmukaiset, jotta tavanomaisesta poikkeavat tai epäilyttävät liiketoimet voidaan havaita? Tai arveluttaako ilmoituksen tekemiseen liittyvä prosessi? Autamme mielellämme myös sisäisten prosessien kehittämisessä!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.