Osana Euroopan unionin uutta digisääntelyä säädettiin kokonaisuus, joka koostuu digimarkkinasäädöksestä (Digital Marketing Act, DMA) ja digipalvelusäädöksestä (Digital Services Act, DSA). Ensin mainitulla asetettiin velvoitteita suurille ydinalustapalveluille, niin kutsutuille portinvartijoille. Sen soveltaminen alkoi viime vuonna. Digipalvelusäädöksen soveltaminen puolestaan alkaa 17.2.2024. Tässä artikkelissa syvennymme siihen.
Mikä DSA?
Digipalvelusäädöksen tarkoituksena on suojata digitaalisten palvelujen käyttäjiä laittomalta sisällöltä sekä parantaa digitaalisten palvelujen avoimuutta. Sillä asetetaan muun muassa sisällön moderointia ja mainonnan avoimuutta koskevia velvoitteita, joita sovelletaan kaikkiin digitaalisia välityspalveluja tarjoaviin yrityksiin.
Mitkä palvelut kuuluvat DSA:n kohderyhmään?
DSA soveltuu laajalla kirjolla erilaisiin digitaalisiin välityspalveluihin, jotka voidaan kuvata pyramidin muodossa:
Lähde: Euroopan komissio
Välityspalvelut (Intermediary services) ovat verkkopalveluja, jotka välittävät tietoja käyttäjien pyynnöstä. Esimerkiksi internetyhteyden tarjoajat ja verkkotunnusvälittäjät kuuluvat tähän ryhmään. Kyseessä on pyramidin alataso, johon luetaan myös sen yläpuolella olevat säilytyspalvelut.
Säilytyspalvelut (Hosting services) ovat verkkopalveluja, jotka tallentavat tietoja käyttäjien pyynnöstä. Esimerkiksi verkkoisännöintipalvelut ja hakukonemainontapalvelut kuuluvat tähän ryhmään. Tähän luetaan myös pyramidissa ylempänä olevat verkkoalustat.
Verkkoalustat (Online platform) ovat verkkopalveluja, jotka tallentavat ja levittävät tietoja julkisesti saataville käyttäjien pyynnöstä. Kyseessä oleville alustoille on tyypillistä, että sekä myyjät että kuluttajat asioivat niillä. Esimerkiksi verkossa toimivat markkinapaikat ja sosiaalisen median alustat kuuluvat tähän ryhmään.
Erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet (Very large online platform) ovat verkkopalveluja, joiden toiminnassa on korostunut riski laittoman sisällön leviämiseen ja yhteiskunnallisiin riskeihin. Sen vuoksi niihin kohdistuu erityissääntöjä. Näihin palveluihin luetaan sellaiset alustat, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää unionin alueella. Kyseiset alustat on nimetty erikseen, lista löytyy Euroopan komission sivuilta.
Millaisia velvoitteita DSA asettaa?
Säädöksen velvoitteita sovelletaan portaittain kumulatiivisesti siten, että alemman tason palveluihin sovellettavat velvoitteet soveltuvat myös ylemmän tason velvoitteisiin.
Kaikilla säädöksen soveltamisalaan kuuluvilla välityspalveluilla on velvollisuus perustaa keskitetyt yhteyspisteet sekä viranomaisten että palvelun käyttäjien kanssa viestimiseen. Samoin kaikkien välityspalvelujen tulee saattaa käyttöehtonsa säädöksen vaatimusten mukaisiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sisällön moderointia koskevien menettelyjen sisällyttämistä ehtoihin. Mikro- ja pienyrityksiä lukuun ottamatta kaikille välityspalveluille asetetaan myös uusia avoimuusraportointivelvoitteita. Yrityksen on julkaistava vähintään kerran vuodessa raportti kaikesta laittomaan sisältöön liittyvästä moderoinnista.
Säilytyspalveluiden tulee edellä listattujen velvoitteiden lisäksi tarjota ilmoitusmenettely, jolla kuka tahansa voi ilmoittaa palvelussa olevasta laittomasta sisällöstä. Lisäksi palveluntarjoajan tulee mm. ilmoittaa viranomaisille rikosepäilyistä.
Verkkoalustoja koskevat velvoitteet kohdistuvat keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tällaisen palveluntarjoajan tulee edellä kuvattujen velvoitteiden lisäksi muun muassa perustaa sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä ja toteuttaa väärinkäytön vastaisia toimenpiteitä. Verkkoalustojen avoimuusraportointia koskevat myös laajemmat raportointivelvoitteet. Lisäksi näiden palvelujen tarjoajien tulee varmistaa, että alustalla julkaistut mainokset täyttävät mainontaa koskevat erityisehdot. Verkkoalustoihin lukeutuvat myös verkon markkinapaikat, joiden tulee suunnitella sivustonsa asianmukaisesti, ja saada alustaa käyttäviltä elinkeinonharjoittajilta tietyt tiedot.
Erittäin suuriin verkkoalustoihin ja hakukoneisiin kohdistuu edellä mainittujen lisäksi erityisiä velvoitteita muun muassa avoimuusraportoinnista, auditoinnista ja viranomaisyhteistyöstä.
Miten valmistautua DSA:n velvoitteisiin?
Digipalvelusäädöstä aletaan soveltaa 17.2.2024. Nyt onkin hyvä hetki varautua säädöksen velvoitteisiin. Suosittelemme aloittamaan seuraavista:
Tarkista, kuuluuko yrityksesi DSA:n soveltamisalaan
Jos kuuluu, lähde liikkeelle kaikkia välityspalveluita koskevista velvoitteista:
Perusta yhteyspisteet sekä viranomaisten että palvelun käyttäjien kanssa viestimiseen
Päivitä palvelusi käyttöehdot DSA:n mukaisiksi
Tarkista palveluasi koskevat raportointivaatimukset
Jos yritykseesi kohdistuu lisäksi säilytyspalveluja tai verkkoalustoja koskevia velvoitteita, perehdy ja valmistaudu niihin. Autamme tässä mielellämme.
Lataa laatimamme DSA-opas tutustuaksesi tarkempiin askelmerkkeihin.
Lopuksi
Digipalvelusäädöksen velvoitteet ovat monitahoinen kokonaisuus, joka voi aiheuttaa harmaan hiuksen, jos toisenkin. Toisaalta säädöksen kehyksien hyödyntäminen tarjoaa palveluntarjoajille mahdollisuuden erottua vastuullisuudella ja läpinäkyvyydellä – teemoilla, joita tämän päivän kuluttajat tutkitusti arvostavat.
Lisätietoja digipalvelusäädöksestä antaa:
Susanna Kesseli
Junior Counsel
+358 40 071 7794
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Kuluttajansuojalaki uudistuu vuoden 2023 alussa. Suurin osa muutoksista perustuu ns. Omnibus-direktiivin kansalliseen voimaansaattamiseen. Kokosimme alle keskeisiä muutoksia:
Puhelinmyyntiin kirjallinen jälkivahvistus
Puhelinmyynnissä otetaan käyttöön kirjallinen jälkivahvistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy tarjousta, sopimus ei sido kuluttajaa.
Kirjallisessa jälkivahvistuksessa on ilmoitettava siitä, että jos kuluttaja ei hyväksy kyseistä tarjousta pysyvällä tavalla, kuluttaja ei tule sidotuksi sopimukseen eikä hänellä ole velvollisuutta maksaa hyödykettä.
Vahvistusmenettelyn käytön laiminlyönnistä voitaisiin määrätä elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksu. Säännöstä ei sovelleta, jos kuluttaja on omasta aloitteestaan ottanut yhteyttä elinkeinonharjoittajaan tai jos elinkeinonharjoittaja on ottanut yhteyttä kuluttajaan tämän nimenomaisesta pyynnöstä.
Hinnanalennusilmoituksiin uutta sääntelyä
Tavaroiden alemarkkinoinnissa tulee jatkossa ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos puolestaan yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestävässä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Uusi alimman hinnan ilmoittamisvelvollisuus ei koske:
nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita
pelkkää hintojen vaihtelua tai hintojen laskemista, jos siihen ei liity hinnan alennusta koskevaa ilmoitusta
tilannetta, jossa omaa myyntihintaa verrataan kilpailijoiden hintoihin tai hintatasoon markkinoilla, kuten ”halvin ruokakori”
paljousalennuksia, kuten ”kaksi yhden hinnalla”
tarjouksia, joissa tietyn tavaran ostajalle luvataan toinen tavara kaupan päälle, kuten ”nojatuolin ostajalle rahi ilmaiseksi” tai ”osta lasit, saat kehykset kaupan päälle”
palveluiden markkinointia, kuten ”hiustenleikkuu – 15 %”
tavaran ja palvelun yhdistelmän markkinointia, kuten ”Öljynvaihto puoleen hintaan”, jolloin ilmoitusvelvollisuus koskee vain sitä osaa tarjouksesta, joka kohdistuu tavaran (öljy+suodatin) hinnanalennukseen
tilannetta, jossa tarjotaan kohdennettua mahdollisuutta saada alennusta jostakin tietystä tavarasta, tavararyhmästä tai koko valikoimasta, esimerkiksi alennuskoodilla, edellyttäen, että alennukset ovat kohdennettuja ja rajattuja tietylle kuluttajalle tai kuluttajaryhmälle
Uudet säännökset kuluttaja-arvosteluista
Kuluttaja-arvostelujen yhteydessä on jatkossa annettava tieto siitä, onko yritys varmistanut julkaistujen arvostelujen olevan peräisin kuluttajilta, jotka ovat oikeasti käyttäneet hyödykettä tai ostaneet sen. Lisäksi tulee kertoa, miten asia on varmistettu. Myynnin edistämiseksi on nimenomaisesti kiellettyä esittää tekaistuja kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita, ostaa kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita taikka vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja.
Verkon markkinapaikoille uusia tiedonantovelvollisuuksia
Jos sopimus tehdään verkossa toimivalla markkinapaikalla, tulee markkinapaikan tarjoajan ennen sopimuksen tekemistä kertoa kuluttajalle muun muassa se, onko myyjä ilmoituksensa mukaan elinkeinonharjoittaja vai muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, vaan esimerkiksi yksityishenkilö, tulee kertoa myös se, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta tehtyyn sopimukseen.
Peruuttamisoikeuteen tarkennuksia
Jos kyse on muusta kuin digitaalista sisältöä koskevan palvelun suorittamisesta, palvelun suorittaminen voidaan aloittaa ennen mahdollisen peruuttamisajan päättymistä edellyttäen, että kuluttaja on tehnyt tätä koskevan nimenomaisen pyynnön ja antanut hyväksyntänsä sille, että hänellä ei ole enää peruuttamisoikeutta sen jälkeen, kun elinkeinonharjoittaja on täyttänyt sopimuksen kokonaisuudessaan. Kotimyynnissä pyyntö on tehtävä pysyvällä tavalla.
Jos taa kyse on digitaalisen sisällön toimittamisesta, digitaalisen sisällön toimittaminen sähköisesti voidaan aloittaa ennen mahdollisen peruuttamisajan päättymistä, jos kuluttaja on antanut nimenomaisen ennakkosuostumuksensa siihen, että sopimuksen täyttäminen alkaa peruuttamisoikeuden voimassaoloaikana, ja antanut hyväksyntänsä sille, että hän näin menettää peruuttamisoikeutensa. Elinkeinonharjoittajan on toimitettava vahvistus kuluttajan nimenomaisesta ennakkosuostumuksesta ja hyväksynnästä.
Kotimyynnin peruuttamisoikeus koskee kuluttajaa jatkossa myös esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee ns. mittatilaustavaraa. Tämä sääntö koskee kotikäyntejä, joita kuluttaja ei itse ole pyytänyt. Toinen muutos koskee peruuttamisoikeudesta kertomista. Myyjällä on jo nykyisen lainsäädännön mukaan velvollisuus kertoa kuluttajalle ennen sopimuksen tekoa, jos peruuttamisoikeutta ei ole. Uudistuksen myötä sopimus ei sido kuluttajaa, jos myyjä laiminlyö kyseisen velvollisuutensa.
Sopimattomasta menettelystä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen
Kuluttajilla voi olla oikeus saada korvaus vahingosta, jonka yritys on aiheuttanut kuluttajalle sopimattomalla markkinoinnilla tai menettelyllä. Tällainen vahinko voi koostua esimerkiksi kuluttajalle aiheutuneista matkakuluista. Lisäksi kuluttajalla voi olla oikeus kohtuulliseen hinnanalennukseen, jos elinkeinonharjoittaja on toiminut sopimattomasti esimerkiksi markkinoimalla aggressiivisella tai harhaanjohtavalla tavalla.
Lisää muutoksia luvassa
Kuluttajansuojalaki ei tällä hetkellä sisällä säännöksiä kuluttajan oikeuksista virhe- tai viivästystilanteissa silloin, kun on kyse henkilöön kohdistuvista palveluista, kuten liikunta- ja muita hyvinvointipalveluista, elämys- ja juhlapalveluista tai ravintolapalveluista. Tätä koskeva muutosehdotus on tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä. Samalla on tarkoitus säätää vakiokorvauksesta kuluttajan peruuttaessa palvelun sekä kuluttajien oikeudesta peruuttaa palvelu pakottavien syiden, kuten äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi, joutumatta maksamaan peruutusmaksua.
Seuraamme Folksilla muutoksia aktiivisesti, ja autamme mielellämme niiden viemisessä käytäntöön.
Lisätietoja asiasta antaa:
Anna Paimela
+358401648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Kuluttajansuojalakiin on tulossa muutoksia tavarankauppadirektiivin ja digisopimusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon johdosta. 1.1.2022 lukien kuluttajansuojalaki sisältää erillisen sääntelyn koskien elinkeinonharjoittajien kuluttajille tarjoamia digitaalisia sisältöjä ja palveluita. Lisäksi muuta kuluttajankauppaa koskevaa sääntelyä päivitetään.
Nykyisen kuluttajankauppaa koskevan luvun säännöksiä sovellettaisiin jatkossa digitaalisiin tavaroihin ja palveluihin vain siltä osin kuin säännökset koskevat tavaran luovutusta, vaaranvastuuta sekä seuraamuksia tavaran luovutuksen viivästyksestä.
Tavarankauppaa koskevat muutokset
Muiden kuin digitaalisten palveluiden ja tavaroiden kaupan osalta kuluttajansuojalakia muutetaan mm. seuraavasti:
käytetyn tavaran virheellisyyttä arvioidaan samoin kuin uuden tavaran virheellisyyttä eikä nykyisen kuluttajansuojalain mukaista ”sellaisena kuin se on” -ehtoa voida enää soveltaa;
tavaran sopimuksenmukaisuutta arvioitaessa tavaran tulee jatkossa täyttää sovittujen ominaisuuksien lisäksi myös tavaralle asetetut yleiset vaatimukset;
tavarassa katsotaan olleen virhe jo luovutushetkellä, mikäli virhe havaitaan vuoden kuluessa luovutushetkestä nykyisen kuuden kuukauden sijaan;
kuluttajalla on mahdollisuus valita, korjataanko tavarassa oleva virhe korjaamalla jo toimitettu tavara vai tuleeko elinkeinonharjoittajan toimittaa tilalle uusi tavara. Edelleen toissijaisia virheenoikaisukeinoja ovat hinnanalennus tai kaupan purku; ja
tavaraan liittyvä kuluttajalle maksuton takuu tulee aina antaa kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti.
Digitaalisia sisältöjä koskeva sääntely
Kuluttajansuojalakiin lisätään erillinen luku koskien digitaalisia palveluita ja sisältöjä kuten tietokoneohjelmia, digitaalisia pelejä, sähköisiä kirjoja ja pilvipalveluita. Kuluttajansuojalain digitaalisia sisältöjä koskeva sääntely ei kuitenkaan sovellu esimerkiksi audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin.
Digitaalisen sisällön tai palvelun osalta sovellettavaksi tulevat mm. seuraavat ehdot:
digitaalisen sisällön tai palvelun tulee olla, kuten muunkin tavaran, sovitun lisäksi myös yleiset vaatimukset täyttävä;
sopimuksen päättyessä elinkeinonharjoittajan on pidättäydyttävä käyttämästä kuluttajan luomaa tai luovuttamaa digitaalista sisältöä ja elinkeinonharjoittajan on myös pääsääntöisesti luovutettava kuluttajan saataville kaikki sisältö, jonka kuluttaja on luovuttanut tai luonut käyttäessä digitaalista sisältöä tai palvelua;
elinkeinonharjoittaja vastaa virheestä, joka on digitaalisessa sisällössä tai palvelussa sinä aikana, kun sisältöä tai palvelua toimitetaan; ja
virheen oletetaan olleen palvelussa tai sisällössä toimitusajankohtana, jos virhe havaitaan vuoden kuluessa sen toimittamisesta.
Milloin muutoksia aletaan soveltaa?
Kuluttajansuojalain muutokset astuvat voimaan 1.1.2022, jolloin myös direktiivien kansallinen soveltaminen on aloitettava.
Lisätietoja asiasta antaa:
Jediitta Tiainen Counsel
jediitta.tiainen@legalfolks.fi +358 44 23 52 115
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.