Päivitetty: 27. kesäk. 2023
Rahanpesun estämisen asiantuntijamme Inka Kärkkäinen kirjoitti Suomen Taloushallintoliiton asiantuntijalehteen Tilisanomiin artikkelin pakotteista.
Pakotteet ovat puhuttaneet erityisen paljon Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen käynnistyttyä eikä loppua ole näkyvillä. Artikkelissa käsitellään yleisesti pakotteiden tarkoitusta ja tavoitteita sekä niiden merkitystä erityisesti tilitoimistojen näkökulmasta. Rahanpesulakia muutettiin maaliskuussa 2023 ja muutokset toivat pakoteriskien hallinnan entistä keskeisemmäksi osaksi asiakkaan tuntemista kaikille ilmoitusvelvollisille, tilitoimistot mukaan lukien.
Pakotteiden historiaa
Tiettävästi pakotteita käytettiin ensimmäisen kerran jo antiikin aikana ennen ajanlaskun alkua, jolloin ateenalainen Perikles asetti tuontikiellon Megaran kaupungille, joka oli liittoutunut spartalaisten kanssa. Suomenkin historian kannalta pakotteilla on merkityksellinen rooli, sillä Venäjä hyökkäsi Ruotsin itäisiin lääneihin 1800-luvun alussa tavoitteenaan pakottaa Ruotsi yhtymään Ranskan Britanniaa vastaan julistamaan mannermaasulkuun eli kauppasaartoon. Lopulta tämän seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Mitä pakotteet ovat?
Pakotteiden kohteena olevan tahon toiminnan katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta esimerkiksi kansainvälisen terrorismin, laajamittaisten ihmisoikeusloukkauksien tai joukkotuhoaseiden levittämisen kautta. Pakotteiden tavoitteena on nimensä mukaisesti pyrkiä pakottamaan niiden kohteeksi joutuva taho muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa.
Pakotteiden keinovalikoima on laaja ja kohdentamisen avulla pyritään huolellisesti rajaamaan vaikutukset vastustettavasta toiminnasta vastuullisiin sekä heitä tukeviin tahoihin sekä näiden ryhmien rahoituksen lähteisiin. Pakotteet suunnitellaan tapauskohtaisesti vastaamaan kulloiseenkin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tarpeeseen.
Lainsäätäjät korostavat erityisesti sitä, että vaikutukset paikalliseen siviiliväestöön kyseessä olevassa valtiossa pyritään minimoimaan. Kuitenkin esimerkiksi Venäjään kohdistettujen ennennäkemättömän laajojen pakotteiden osalta vaikutukset siviiliväestöön on käytännössä mahdotonta estää, kun tavoitteena on pysäyttää Venäjän valtion taloutta täysimittaisen hyökkäyssodan mahdollistajana.
Rahanpesulain asettamat velvollisuudet tilitoimistoille
Rahanpesulain lähtökohtana on riskiperusteisuus, eli tilitoimiston tulee tunnistaa, arvioida ja ymmärtää ne riskit, joihin sekä omassa ja asiakkaiden liiketoiminnassa altistutaan. Tilitoimistoille pakoteriskit tarkoittavat, että yrityksen liiketoiminnassa on liityntäpintoja pakotteisiin ja siitä voi aiheutua haitallisia seurauksia. Riskejä pyritään hallitsemaan ja minimoimaan lain asettamia velvollisuuksia noudattamalla.
Rahanpesulain tuoreimmat muutokset astuivat voimaan maaliskuun lopussa. Keskeinen muutos koskee pakotesääntelyn liittämistä osaksi asiakkaan tuntemista. Pakotesääntelyn noudattaminen oli jo aiemmin tilitoimistoa velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta aluehallintoviraston mukaan pakotelainsäädäntö on jäänyt osalle sen valvomista ilmoitusvelvollisista hyvin tuntemattomiksi. Tavoitteena on näin ollen selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamisen velvoitteita. Lakimuutos perustaa aluehallintovirastolle toimivallan valvoa myös sitä, noudattavatko sen valvomat ilmoitusvelvolliset pakotelainsäädäntöä.
Tilitoimiston tulee jatkossa varmistaa, että siltä löytyy toimintaperiaatteet, menettelytavat ja sisäinen valvonta myös pakotteiden osalta. Aiemmin tämä on vaadittu jo rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien vähentämiseksi ja riskien tehokkaaksi hallitsemiseksi. Näiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja valvonnan laatimisen lisäksi tilitoimiston on seurattava ja kehitettävä niihin liittyviä toimenpiteitä. Tilitoimiston ylimpään johtoon kuuluvan henkilön on hyväksyttävä mainitut dokumentit.
Yllä oleva kirjoitus oli vain muutaman kappaleen nosto Tilisanomien artikkelista. Lue koko artikkeli täältä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
..jälleen.
Valvonnassa läpikäydyistä riskiarvioista vain murto-osa hyviä
Aluehallintovirasto julkaisi toukokuussa yhteenvedon vuonna 2022 toteutetuista rahanpesulain mukaisista valvonnoista, joita ilmoitusvelvollisille toteutettiin. Viime vuonna aluehallintovirasto valvoi erityisesti riskiarvioita ja teki myös laajempia tarkastuksia pienelle määrälle ilmoitusvelvollisia. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, miten ilmoitusvelvollinen on toiminnassaan noudattanut rahanpesulakia ja tarkastuksissa perehdytäänkin yrityksen toimintatapoihin laajasti.
Havaintojen sisältö oli jatkumoa aikaisempien vuosien tuloksille. Aluehallintovirasto pyysi nähtäväkseen yhteensä yli 175 riskiarviota eri aloilta, kuten kirjanpitäjiltä sekä rahoituspalveluiden ja yrityspalveluiden tarjoajilta. Valtaosa riskiarvioista arvioitiin puutteellisesti, sillä ne olivat luonteeltaan liian yleisiä tai suppeita ilmoitusvelvollisen toimintaan nähden eikä esitettyjä arvioita ollut useinkaan perusteltu. Aluehallintoviraston mukaan hyviä riskiarvioita oli vain murto-osa riskiarvioiden kokonaismäärään nähden.
Aiempina vuosina aluehallintovirasto on tiedottanut valvontojen paljastaneet puutteita riskiarvioiden laadinnassa ja keskeisenä havaintona on todettu, että rahanpesulain tarkoitusta tai ennalta estävää luonnetta ei täysin ymmärretä. Vuonna 2021 aluehallintoviraston tilitoimistoihin kohdistuneessa valvonnassa ainoastaan 6% oli erityisen hyvin laadittuja ja 86 % ei täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia. Aluehallintovirasto täsmensi samalla, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Yleisesti voidaan siis todeta, että rahanpesun riskiarvioiden tilanne ei ole vuosien varrella merkittävästi parantunut ja tämä on huolestuttavaa. Todennäköisesti se kertoo myös monen ilmoitusvelvollisen osalta välinpitämättömästä asenteesta rahanpesulain asettamia velvollisuuksia kohtaan.
Riskiarvion tarkoitus ilmoitusvelvolliselle
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen tulee laatia riskiarvio ja riskiarvion tarkoituksena on:
yksilöidä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit toimialoilla;
tukea ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja voimavarojen kohdentamista;
tukea eri toimialojen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevien yhdenmukaisten toimintatapojen laadintaa;
antaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille ja ilmoitusvelvollisille tietoa riskiarvion laatimisen tueksi;
kuvata rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan rakenteita ja yleisiä toimenpiteitä, henkilötyövuosia sekä valtion ja muun julkisen talouden rahoitusta.
Aluehallintoviraston mukaan riskiarvion tarkoituksena on, että ilmoitusvelvollinen ymmärtää ja arvio, miten yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita voitaisiin käyttää hyväksi rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Ilmoitusvelvollisen tulee myös arvioida, miten toimija voi itse vähentää riskiään joutua näiden toimien välikädeksi. Kun omaan toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, pystyy ilmoitusvelvollinen luomaan omaan toimintaansa riittävät menettelyt, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan havaita ja estää.
Kannustankin jokaisen pohtimaan, mikä tilanne on omassa yrityksessä ja oman riskiarvion lainmukaisuutta. Riittävän riskiarvion laatiminen ilman kokemusta on työlästä ja taustaselvityksineen vie resursseja. Toistaiseksi en ole nähnyt ilmoitusvelvollisen itse laatimaa riskiarviota, joka olisi riittävä ja täyttäisi yllä mainitut tavoitteet. Ammattilaisen käyttäminen onkin usein resurssitehokas vaihtoehto ja tuo mielenrauhaa yrityksen toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkastukset johtivat sanktioharkintaan
Aluehallintovirasto kertoo tehneensä vuoden 2022 aikana yhteensä 14 rahanpesulain mukaista tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat eri toimialoihin, kuten välitysliikkeisiin, tilitoimistoihin ja valuutanvaihtoliikkeisiin. Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirasto totesi, että rahanpesulakia koskeva yleinen tietoisuus on lisääntynyt ilmoitusvelvollisten keskuudessa, mutta lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Tarkastuksista kuusi siirrettiin sanktioharkintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Tarkastuskertomusten mukaan kyseisissä yrityksissä on pääasiasiallisesti ollut laadittuna riskiarviot ja yrityksen sisäisiä menettelytapoja lain noudattamiseksi, mutta toteutus on ollut puutteellista. Toimijat ovat pääasiallisesti isoja ilmoitusvelvollisia. Tyypillisesti puutteet koskivat riskiarvioita ja asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Puutteita havaittiin esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamisessa ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämisessä. Nämä ovat asiakkaan tuntemisen osa-alueella keskisiä velvoitteita, jotka täyttämällä voidaan varmistua siitä, kenen kanssa asioidaan ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Aluehallintoviraston mukaan tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin.
Mainittujen kuuden ilmoitusvelvollisen osalta aluehallintovirasto harkitsee, määrätäänkö toimijalle rikemaksu, seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Tähän asti aluehallintovirasto on pääasiallisesti tyytynyt pehmeään lähestymistapaan selkeidenkin puutteiden osalta eikä sanktioita ole juurikaan määrätty.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, määrätäänkö ensimmäistä kertaa sanktioita laajemmalle joukolle ja toisaalta, minkälaisia sanktiot tulevat olemaan.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Kuten olemme aiemmin artikkeleissamme kertoneet, rahanpesulain muutoshanke on ollut käynnissä jo pidempään. Muutoksien odotettiin astuvan voimaan jo keväällä 2022, mutta käsittely on viivästynyt merkittävästi.
Vihdoin asian käsittely on edennyt ja tammikuussa hallitus esitti eduskunnalle aiempaan hallituksen esitykseen välttämättömiä muutoksia ja täydennyksiä. Tulevat muutokset koskevat etenkin pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista ja hallinnollisia seuraamuksia. Jo aiemmin on kerrottu, että muutosten tavoitteena on selkeyttää pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvää asiakkaan tuntemista, joten muutosten voidaan ajatella olevan äärimmäisen tervetulleita aikoina, jolloin pakotteita on asetettu EU-tasolla ennennäkemätön määrä. Pakotteista voit lukea lisää edellisestä artikkelistamme.
Keskeiset muutokset
Hallitus esitteli eduskunnalle tammikuussa 2022 esityksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain sekä finanssivalvonnasta annetun lain muutoksesta. Lain oli alun perin tarkoitus astua voimaan 1.4.2022 ja joiltain osin 1.4.2023.
Lakimuutoksen taustalla on kansalliset muutostarpeet, puutteet EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa sekä sääntelyn yhteensovittaminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten kanssa.
Osa muutoksista on terminologisia, mutta osittaisuudistus pitää sisällään myös keskeisiä kokonaisuuksia. Epäilyttävälle liiketoiminnalle ollaan luomassa tarkempi määritelmä, asiakkaan tuntemiseen on tulossa muutoksia muun muassa PEP-statuksen omaavien henkilöiden osalta ja lisäksi pakotteita tulisi ottaa jatkossa laajemmin huomioon osana asiakkaan tuntemisen prosessia.
Uudet velvoitteet varmistavat varojen jäädyttämistä
Asiakkaan tuntemiseen liittyviä velvoitteita ollaan muuttamassa ja jatkossa ilmoitusvelvollisen olisi varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksessä mainittujen tahojen varat jäädytettäisiin ja että näille tahoille ei luovutettaisi varoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisen olisi aina asiakassuhdetta perustettaessa ja asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa sekä muutamassa muussa erikseen määritellyssä tilanteessa varmistuttava siitä, onko kyseinen asiakas varojen jäädyttämisen kohteena. Mikäli ilmoitusvelvollinen havaitsisi asiakassuhteen jatkuvassa seurannassa asiakkaan olevan varojen jäädyttämisen kohteena, asiakassuhteeseen tulee soveltaa lain säännöksiä. Lisäksi ilmoitusvelvollisen tulee näissä tilanteissa toimittaa tarvittavat tiedot ulosottomiehelle, joka on asiassa toimeenpaneva viranomainen.
Valvojille tulisi lisäksi toimivalta valvoa ilmoitusvelvollisten pakotesääntelyn noudattamista ja mahdollisuus määrätä hallinnollisia seuraamuksia, mikäli ilmoitusvelvollisen menettelyissä havaitaan puutteita.
Terminologisia muutoksia ja muita lisäyksiä
Lisäksi rahanpesulakiin esitetään pienempiä muutoksia. Voimassa olevassa rahanpesulaissa esiintyy useita epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa tarkoittavia käsitteitä, joista osa on synonyymeja keskenään, mutta joita käytetään laissa keskenään ristiriitaisissa merkityksissä. Ehdotuksessa epäilyttävällä liiketoimella tarkoitetaan asiakkaan epätavallisia liiketoimia, joiden tosiasiallista tarkoitusta tai tavoitetta ilmoitusvelvollinen ei ole kyennyt selvittämään, sekä asiakkaan liiketoimia, jotka selvityksen jälkeen vaikuttavat epätavallisilta ilman asianmukaista perustetta.
Lisäksi hallituksen esityksessä esitetään tuntemisvelvoitteisiin poikkeusta, joka koskisi yleisen edunvalvojan henkilöllisyyden todentamista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Muutoksia tulisi myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään ja heihin liittyvään tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen.
Ajankuvasta kertoo lisäksi se, että valvojille ehdotetaan oikeutta tehdä virtuaalisia tarkastuksia. Rikemaksun alaraja halutaan 1000 euroon, jotta jatkossa rikkomuksiin voi puuttua entistä matalammalla kynnyksellä.
Mielenkiintoinen lisäys olisi myös ilmoitusvelvollisten oikeus käsitellä yleisesti saatavilla olevaa asiakkaaseensa tai asiakkaan tosiasialliseen edunsaajaan kohdistuvaa rikostuomiota tai rikosta koskevaa tietoa (tieto säilytettävä erillään asiakasrekisteristä). Näiltä osin tärkeää olisi käyttää vain luotettavia lähteitä.
Rahanpesulain muutosten voimaansaattamisen aikataulu
Muutosten voimaansaattamisen aikataulu on edelleen avoin. Tammikuussa hallituksen esityksen täydennyksen yhteydessä ilmoitettiin, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2023 ja muutamilta osin vasta 1.3.2024.
Tällä hetkellä muutosehdotus on edelleen valmistavassa keskustelussa, joten jatkamme edelleen asian seurantaa. Muutoksien voidaan katsoa olevan kuitenkin merkittäviä jokaisen ilmoitusvelvollisen näkökulmasta, joten niiden aiheuttamiin kehitystarpeisiin tulisi varautua mahdollisimman nopeasti.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli pakotteisiin tai rahanpesun estämiseen liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
