..jälleen.
Valvonnassa läpikäydyistä riskiarvioista vain murto-osa hyviä
Aluehallintovirasto julkaisi toukokuussa yhteenvedon vuonna 2022 toteutetuista rahanpesulain mukaisista valvonnoista, joita ilmoitusvelvollisille toteutettiin. Viime vuonna aluehallintovirasto valvoi erityisesti riskiarvioita ja teki myös laajempia tarkastuksia pienelle määrälle ilmoitusvelvollisia. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, miten ilmoitusvelvollinen on toiminnassaan noudattanut rahanpesulakia ja tarkastuksissa perehdytäänkin yrityksen toimintatapoihin laajasti.
Havaintojen sisältö oli jatkumoa aikaisempien vuosien tuloksille. Aluehallintovirasto pyysi nähtäväkseen yhteensä yli 175 riskiarviota eri aloilta, kuten kirjanpitäjiltä sekä rahoituspalveluiden ja yrityspalveluiden tarjoajilta. Valtaosa riskiarvioista arvioitiin puutteellisesti, sillä ne olivat luonteeltaan liian yleisiä tai suppeita ilmoitusvelvollisen toimintaan nähden eikä esitettyjä arvioita ollut useinkaan perusteltu. Aluehallintoviraston mukaan hyviä riskiarvioita oli vain murto-osa riskiarvioiden kokonaismäärään nähden.
Aiempina vuosina aluehallintovirasto on tiedottanut valvontojen paljastaneet puutteita riskiarvioiden laadinnassa ja keskeisenä havaintona on todettu, että rahanpesulain tarkoitusta tai ennalta estävää luonnetta ei täysin ymmärretä. Vuonna 2021 aluehallintoviraston tilitoimistoihin kohdistuneessa valvonnassa ainoastaan 6% oli erityisen hyvin laadittuja ja 86 % ei täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia. Aluehallintovirasto täsmensi samalla, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Yleisesti voidaan siis todeta, että rahanpesun riskiarvioiden tilanne ei ole vuosien varrella merkittävästi parantunut ja tämä on huolestuttavaa. Todennäköisesti se kertoo myös monen ilmoitusvelvollisen osalta välinpitämättömästä asenteesta rahanpesulain asettamia velvollisuuksia kohtaan.
Riskiarvion tarkoitus ilmoitusvelvolliselle
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen tulee laatia riskiarvio ja riskiarvion tarkoituksena on:
yksilöidä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit toimialoilla;
tukea ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja voimavarojen kohdentamista;
tukea eri toimialojen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevien yhdenmukaisten toimintatapojen laadintaa;
antaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille ja ilmoitusvelvollisille tietoa riskiarvion laatimisen tueksi;
kuvata rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan rakenteita ja yleisiä toimenpiteitä, henkilötyövuosia sekä valtion ja muun julkisen talouden rahoitusta.
Aluehallintoviraston mukaan riskiarvion tarkoituksena on, että ilmoitusvelvollinen ymmärtää ja arvio, miten yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita voitaisiin käyttää hyväksi rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Ilmoitusvelvollisen tulee myös arvioida, miten toimija voi itse vähentää riskiään joutua näiden toimien välikädeksi. Kun omaan toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, pystyy ilmoitusvelvollinen luomaan omaan toimintaansa riittävät menettelyt, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan havaita ja estää.
Kannustankin jokaisen pohtimaan, mikä tilanne on omassa yrityksessä ja oman riskiarvion lainmukaisuutta. Riittävän riskiarvion laatiminen ilman kokemusta on työlästä ja taustaselvityksineen vie resursseja. Toistaiseksi en ole nähnyt ilmoitusvelvollisen itse laatimaa riskiarviota, joka olisi riittävä ja täyttäisi yllä mainitut tavoitteet. Ammattilaisen käyttäminen onkin usein resurssitehokas vaihtoehto ja tuo mielenrauhaa yrityksen toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkastukset johtivat sanktioharkintaan
Aluehallintovirasto kertoo tehneensä vuoden 2022 aikana yhteensä 14 rahanpesulain mukaista tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat eri toimialoihin, kuten välitysliikkeisiin, tilitoimistoihin ja valuutanvaihtoliikkeisiin. Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirasto totesi, että rahanpesulakia koskeva yleinen tietoisuus on lisääntynyt ilmoitusvelvollisten keskuudessa, mutta lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Tarkastuksista kuusi siirrettiin sanktioharkintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Tarkastuskertomusten mukaan kyseisissä yrityksissä on pääasiasiallisesti ollut laadittuna riskiarviot ja yrityksen sisäisiä menettelytapoja lain noudattamiseksi, mutta toteutus on ollut puutteellista. Toimijat ovat pääasiallisesti isoja ilmoitusvelvollisia. Tyypillisesti puutteet koskivat riskiarvioita ja asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Puutteita havaittiin esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamisessa ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämisessä. Nämä ovat asiakkaan tuntemisen osa-alueella keskisiä velvoitteita, jotka täyttämällä voidaan varmistua siitä, kenen kanssa asioidaan ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Aluehallintoviraston mukaan tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin.
Mainittujen kuuden ilmoitusvelvollisen osalta aluehallintovirasto harkitsee, määrätäänkö toimijalle rikemaksu, seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Tähän asti aluehallintovirasto on pääasiallisesti tyytynyt pehmeään lähestymistapaan selkeidenkin puutteiden osalta eikä sanktioita ole juurikaan määrätty.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, määrätäänkö ensimmäistä kertaa sanktioita laajemmalle joukolle ja toisaalta, minkälaisia sanktiot tulevat olemaan.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.