Valvonnassa läpikäydyistä riskiarvioista vain murto-osa hyviä
Aluehallintovirasto julkaisi toukokuussa yhteenvedon vuonna 2022 toteutetuista rahanpesulain mukaisista valvonnoista, joita ilmoitusvelvollisille toteutettiin. Viime vuonna aluehallintovirasto valvoi erityisesti riskiarvioita ja teki myös laajempia tarkastuksia pienelle määrälle ilmoitusvelvollisia. Tarkastusten tavoitteena on selvittää, miten ilmoitusvelvollinen on toiminnassaan noudattanut rahanpesulakia ja tarkastuksissa perehdytäänkin yrityksen toimintatapoihin laajasti.
Havaintojen sisältö oli jatkumoa aikaisempien vuosien tuloksille. Aluehallintovirasto pyysi nähtäväkseen yhteensä yli 175 riskiarviota eri aloilta, kuten kirjanpitäjiltä sekä rahoituspalveluiden ja yrityspalveluiden tarjoajilta. Valtaosa riskiarvioista arvioitiin puutteellisesti, sillä ne olivat luonteeltaan liian yleisiä tai suppeita ilmoitusvelvollisen toimintaan nähden eikä esitettyjä arvioita ollut useinkaan perusteltu. Aluehallintoviraston mukaan hyviä riskiarvioita oli vain murto-osa riskiarvioiden kokonaismäärään nähden.
Aiempina vuosina aluehallintovirasto on tiedottanut valvontojen paljastaneet puutteita riskiarvioiden laadinnassa ja keskeisenä havaintona on todettu, että rahanpesulain tarkoitusta tai ennalta estävää luonnetta ei täysin ymmärretä. Vuonna 2021 aluehallintoviraston tilitoimistoihin kohdistuneessa valvonnassa ainoastaan 6% oli erityisen hyvin laadittuja ja 86 % ei täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia. Aluehallintovirasto täsmensi samalla, että suurille massoille laaditut identtiset riskiarviot eivät täytä rahanpesulain riskiarviolle asettamia vaatimuksia.
Yleisesti voidaan siis todeta, että rahanpesun riskiarvioiden tilanne ei ole vuosien varrella merkittävästi parantunut ja tämä on huolestuttavaa. Todennäköisesti se kertoo myös monen ilmoitusvelvollisen osalta välinpitämättömästä asenteesta rahanpesulain asettamia velvollisuuksia kohtaan.
Riskiarvion tarkoitus ilmoitusvelvolliselle
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen tulee laatia riskiarvio ja riskiarvion tarkoituksena on:
yksilöidä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit toimialoilla;
tukea ja tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa ja voimavarojen kohdentamista;
tukea eri toimialojen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevien yhdenmukaisten toimintatapojen laadintaa;
antaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille ja ilmoitusvelvollisille tietoa riskiarvion laatimisen tueksi;
kuvata rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan rakenteita ja yleisiä toimenpiteitä, henkilötyövuosia sekä valtion ja muun julkisen talouden rahoitusta.
Aluehallintoviraston mukaan riskiarvion tarkoituksena on, että ilmoitusvelvollinen ymmärtää ja arvio, miten yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluita voitaisiin käyttää hyväksi rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Ilmoitusvelvollisen tulee myös arvioida, miten toimija voi itse vähentää riskiään joutua näiden toimien välikädeksi. Kun omaan toimintaan kohdistuvia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, pystyy ilmoitusvelvollinen luomaan omaan toimintaansa riittävät menettelyt, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan havaita ja estää.
Kannustankin jokaisen pohtimaan, mikä tilanne on omassa yrityksessä ja oman riskiarvion lainmukaisuutta. Riittävän riskiarvion laatiminen ilman kokemusta on työlästä ja taustaselvityksineen vie resursseja. Toistaiseksi en ole nähnyt ilmoitusvelvollisen itse laatimaa riskiarviota, joka olisi riittävä ja täyttäisi yllä mainitut tavoitteet. Ammattilaisen käyttäminen onkin usein resurssitehokas vaihtoehto ja tuo mielenrauhaa yrityksen toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkastukset johtivat sanktioharkintaan
Aluehallintovirasto kertoo tehneensä vuoden 2022 aikana yhteensä 14 rahanpesulain mukaista tarkastusta. Tarkastukset kohdistuivat eri toimialoihin, kuten välitysliikkeisiin, tilitoimistoihin ja valuutanvaihtoliikkeisiin. Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirasto totesi, että rahanpesulakia koskeva yleinen tietoisuus on lisääntynyt ilmoitusvelvollisten keskuudessa, mutta lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Tarkastuksista kuusi siirrettiin sanktioharkintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Tarkastuskertomusten mukaan kyseisissä yrityksissä on pääasiasiallisesti ollut laadittuna riskiarviot ja yrityksen sisäisiä menettelytapoja lain noudattamiseksi, mutta toteutus on ollut puutteellista. Toimijat ovat pääasiallisesti isoja ilmoitusvelvollisia. Tyypillisesti puutteet koskivat riskiarvioita ja asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Puutteita havaittiin esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamisessa ja tosiasiallisten edunsaajien selvittämisessä. Nämä ovat asiakkaan tuntemisen osa-alueella keskisiä velvoitteita, jotka täyttämällä voidaan varmistua siitä, kenen kanssa asioidaan ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Aluehallintoviraston mukaan tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin.
Mainittujen kuuden ilmoitusvelvollisen osalta aluehallintovirasto harkitsee, määrätäänkö toimijalle rikemaksu, seuraamusmaksu tai julkinen varoitus. Tähän asti aluehallintovirasto on pääasiallisesti tyytynyt pehmeään lähestymistapaan selkeidenkin puutteiden osalta eikä sanktioita ole juurikaan määrätty.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, määrätäänkö ensimmäistä kertaa sanktioita laajemmalle joukolle ja toisaalta, minkälaisia sanktiot tulevat olemaan.
Lisätietoja aiheesta antaa Katri:
Katri Aarnio
Counsel
+358 50 306 2031
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Rahanpesulain perustana on sanktioiden mahdollisuus niille ilmoitusvelvollisille, jotka eivät noudata lakia. Lisäksi rikoslaissa säädetään rahanpesusta ja siihen liittyvistä sanktioista.
Osana ilmoitusvelvollisten rahanpesulain noudattamisen valvontaa ovat laiminlyönneistä tai rikkomisista seuraavat sanktiot. Ne ovat valvovan viranomaisen viimesijainen keino ja määrääminen perustuu kokonaisharkintaan. Viranomaisen tavoitteena on, että uhka sanktioiden olemassa olosta sekä säännöllisesti toteutettavat valvonnat toimisivat pelotteena ja näin ilmoitusvelvolliset noudattaisivat lain säädöksiä tunnollisesti.
Rahanpesulain noudattamatta jättäminen ei ole kuitenkaan rikos, joten määrättävät sanktiot ovat hallinnollisia seuraamuksia. Valvova viranomainen voi määrätä huolimattomuudesta tai tahallisesti tehdystä laiminlyönnistä tai lain rikkomisesta julkisen varoituksen, rikemaksun tai seuraamusmaksun. Rahanpesurikoksia tutkii poliisi ja ne kuuluvat edellä mainittuun tapaan rikoslain piiriin.
Rikemaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin. Rikemaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika. Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5.000 euroa ja enintään 100.000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10.000 euroa. Seuraamusmaksu voi olla huomattavasti korkeampi kuin rikemaksu ja sen määrä perustuu kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan muun muassa menettelyn laadun, laajuuden ja kesto sekä tekijän taloudellinen asema.
Todellisuus Suomessa
Suomessa sanktioita on annettu hyvin vähän ja myös kansainvälinen valvova viranomainen on kiinnittänyt tähän huomiota. Viranomaisten resurssit ovat olleet rajallisia ja valvontojen kautta on voinut havaita, että hallinnolliset seuraamukset ovat tosiaankin vasta viimesijainen keino . Aluehallintoviraston listoilta julkisia huomautuksia ei löydy, vaikka valvontahavaintojen mukaan puutteita on ollut merkittävästi. Viranomainen on pyrkinyt ohjaamaan toiminnallaan ilmoitusvelvollisia oikeaan suuntaan.
Tähän odotetaan muutosta, sillä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden osalta viranomainen on ollut selkeästi tiukempi . Toistaiseksi Finanssivalvonta on ollut valvojana tiukempi. Iso osa sanktioihin ja rikkomuksiin liittyvästä mediahuomiosta on keskittynyt pankkeihin, joista suomalaisittain keskeisin on S-Pankin saama sanktio muun muassa asiakkaan tuntemiseen liittyen. Tämän jälkeen pienempiä sanktioita ja julkisia huomautuksia on annettu muun muassa rahanvälitysyrityksille.
Vertailu Pohjoismaihin
Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tilanne on toinen. Ruotsin viranomaisten antamiin päätöksiin voi tutustua viranomaisten sivustoilla. Sanktioita annetaan lukumääräisesti vuositasolla merkittävä määrä ja kokoluokaltaan eri toimijoille, usein myös pienille yrityksille. Esimerkiksi taloushallinnon alalta tunnettu suuri tilitoimisto Azets sai vuonna 2021 6,5 miljoonan kruunun seuraamusmaksun, sillä valvonnan kautta oli havaittu, että yritys ei täytä rahanpesulaissa säädettyjä vaatimuksia. Valvonta kohdistui vuosien 2018-2020 väliselle ajalle ja havaintona oli muun muassa se, että paikallisen rahanpesulain rikkominen on ollut erityisen vakavaa. Euromääräisestikin ajateltuna seuraamus oli näin ollen merkittävä.
Kun miettii yleisesti Pohjoismaissa tapahtunutta uutisointia rahanpesusäännösten rikkomisesta, monelle muistuu mieliin suuriin pankkeihin, kuten Nordeaan, Danske Bankiin ja Swedbankiin liittyvät epäselvyydet. Kyseiset yritykset ovat saaneet merkittäviä seuraamuksia, mutta toisaalta koko alaan liittyvä paine on vauhdittanut rahanpesun estämiseen liittyvien toimenpiteiden ja järjestelmien kehittymistä merkittävästi. Tätä vastaavaa on nyt tapahtumassa myös muilla aloilla ja sama suuntaus on odotettavissa Suomeen.
Sanktioiden tulevaisuus?
Kootusti voidaan havaita, että Suomessa viranomaiset ovat toistaiseksi tyytyneet usein vain toteamaan, että lakia ei ole noudatettu ja ilmoitusvelvolliselle on annettu mahdollisuus korjata puutteet itse. Tämän jatkumiseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä parhaillaankin rahanpesulakia pyritään muuttamaan niin, että pienempiäkin sanktioita voidaan määrätä. Tämä viittaa siihen, että viranomaiset ovat kokeneet nykyiset mahdollisuudet pienille toimijoille liian raskaiksi ja sen takia on valittu kevyempi ja ohjaavampi linja.
Ilmapiiri ilmoitusvelvollisten osalta vaikuttaa siltä, että moni ei suhtaudu rahanpesulain sanktioihin tai niihin liittyvään uhkaan vakavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että moni ilmoitusvelvollinen ei koe lain velvollisuuksia niin tärkeiksi, että niiden noudattamiseen käytettäisiin aikaa ja resursseja. Tämä on huolestuttavaa, koska se antaa rikollisille toimijoille mahdollisuuden hyödyntää järjestelmää rahanpesussa ja jatkaa rikollista toimintaa kehittyvässä yhteiskunnassa.
Jokaisen yrityksen tulisi ajatella rahanpesulain asettamia velvollisuuksia ja niiden noudattamista yhteiskuntavastuun kantamisena. Rahanpesurikosten ja rikollisen toiminnan mahdollistaminen oman puutteellisen ymmärryksen kautta muun muassa vähentää valtion verokertymää, rahoittaa huumausainekauppaa ja luo sitä kautta moninaisia ongelmia yhteiskunnalle. Ilmoitusvelvollisuus syntyy tietyille aloille, sillä niiden kautta havaitaan kohonnut riski rahanpesun ja terrorismin rahoittamiseen sekä mahdollisuuteen käyttää kyseistä yritystä hyödyksi rikollisessa toiminnassa. On siis tärkeää toimia vastuullisesti!
Lisätietoja aiheesta antaa Katri:
Katri Aarnio
Counsel
+358 50 306 2031
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Aluehallintovirasto kertoi tiedotteessaan tuloksia vuonna 2021 toteutetusta rahanpesulain valvonnasta. Ilmenneiden puutteiden vuoksi viranomainen kertoi jatkavansa valvontaa myös tämän vuoden kuluessa.
Selvityspyyntöjen huolestuttavat tulokset
Valvontaa kohdistettiin usealle eri toimialalle ja riskiarvio pyydettiin noin 50:tä toimijalta jokaiselta alalta. Ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus laatia kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen riskien tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi. Viranomaiset ovat antaneet riskiarvioiden laadintaan paljon ohjeistuksia ja pyrkineet tiedottamaan vaatimuksista, joten velvollisuuden ei pitäisi olla lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta yllätys.
Valvontahavaintojen perusteella usealla ilmoitusvelvollisella oli puutteita tai jopa suuria puutteita riskiarvioiden laadinnassa. Aluehallintoviraston mukaan tyypillisiä puutteita olivat riskien puutteellinen arviointi ja tunnistaminen sekä riskiarvioiden päivittäminen. Lisäksi ongelmana nähtiin valmiiden riskiarvioiden kopioiminen eli esimerkiksi massapalveluina sidosryhmille tuotettujen mallipohjien käyttö. Niitä kopioimalla ei perehdytä kyseisen yrityksen toimintaan ja riskeihin lain edellyttämällä tavalla.
Mikä on tilanne yrityksessänne? Onko riskiarvio laadittu ja miten tarkkaan riskejä on arvioitu?
Rahanpesulain luonnetta ei täysin ymmärretä
Moni ilmoitusvelvollinen näkee rahanpesulain asettamat velvollisuudet ikävänä byrokratiana ja lisäprosesseina eikä lain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta täysin ymmärretä. Vuonna 2021 toteutetuissa tarkastuksissa havaittiin, että ilmoitusvelvollisilla oli usein puutteita riskiperusteiseen arviointiin pohjautuvissa menettelyissä sekä tosiasiallisten edunsaajien ja PEP-statusten selvittämisessä ja tunnistamisessa.
Apua rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamiseen
Olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme rahanpesun riskiarviosta. Autamme mielellämme niin riskiarvion kuin muunkin dokumentaation laatimisessa. Riskiarvion laatiminen ammattilaisen avulla on myös kustannustehokasta, sillä kokemuksen avulla riskien tunnistaminen on vaivattomampaa. Näin yrityksenne voi keskittyä ydinliiketoimintaan.
Osana riskiarvion laatimista käymme läpi yrityksenne liiketoimintaa, asiakasryhmiä, maantieteellisiä liittymäpintoja sekä palveluita ja tuotteita. Prosessi on myös hyödyllinen liiketoiminnan kehittämisen kannalta, sillä se usein herättää pohtimaan omaa asiakaskuntaa ja hyvän asiakaskokemuksen antamista.
Lisätietoja aiheesta antaa Katri:
Katri Aarnio
Counsel
+358 50 306 2031
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.