Faktaa ja fiktiota lakoista

Lakko-oikeus on merkittävä väline palkansaajien neuvotteluissa työehdoista ja -oloista sekä vaikuttamisessa poliittiseen päätöksentekoon. Lakko on yksi tehokkaista työtaistelun muodoista, jota käytetään tyypillisesti silloin, kun neuvottelut työnantajan kanssa eivät johda haluttuihin tuloksiin.

Lakko-oikeus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määräyksiin, jotka turvaavat palkansaajien oikeuden ammatilliseen järjestäytymiseen. Lisäksi lakko-oikeus liittyy perustuslailla turvattuun yhdistymisvapauteen. Lakko-oikeuden käyttöä ja rajoja on säännelty tarkemmin mm. työehtosopimuslailla sekä työehtosopimuksen määräyksillä.

Lakkoja on erilaisia

”Tavallinen” lakko kohdistuu tyypillisesti työnantajaan tai esimerkiksi työmarkkinajärjestöihin, ja sen tarkoituksena on vaikuttaa työehtoihin tai -oloihin taikka työehtosopimuksen määräyksiin.
Poliittinen lakko kohdistuu poliittisiin päättäjiin tarkoituksenaan vaikuttaa niiden toimintaan.
Tukilakko eli myötätuntolakko kohdistuu muuhun kuin oman alan työmarkkinajärjestöön tarkoituksenaan tukea tällä sopimusalalla käynnissä olevaa työriitaa.

Lakko-oikeutta on rajoitettu

Työehtosopimuslain mukaan lakko on laillinen vain silloin, kun se ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen (työrauhavelvollisuus). Lakkoon saa ryhtyä silloin, kun kyse on esimerkiksi tulevasta sopimuksesta, kun vanha on päättynyt. Muutoin lakko-oikeutta ei nykyisellään säännellä, joten ne ovat laillisia, kunhan toimenpiteet eivät kohdistu omaan työehtosopimukseen ja pääriita on laillinen.

Lakkoon ryhtymisestä tai sen laajentamisesta on tehtävä vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon kirjallinen ilmoitus viimeistään 14 vuorokautta ennen toimenpiteitä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös työrauhavelvoitteen ulkopuolisia lakkoja. Lisäksi osapuolten on osallistuttava sovitteluun (sovittelupakko), josta vastaa valtakunnansovittelija edellä mainitun ilmoituksen saatuaan.

Mikäli lakko kohdistuu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen varmistamisen ja yleisen edun turvaamisen kannalta kriittiseen alaan, työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä kieltää lakkotoimenpiteet enintään 14 vuorokauden ajaksi lakon ilmoitetusta alkamishetkestä lukien.

Faktaa vai fiktiota?

Työnantajalla ei ole mitään keinoja lakon aikana

Fiktiota. Myös työnantaja voi ryhtyä työtaisteluun esimerkiksi toteuttamalla työsulun. Työsululla keskeytetään palkanmaksu ja julistetaan työpaikka suljetuksi siten, ettei työsulun piirissä olevaa työtä pääse tekemään. Työsulku painostaa neuvotteluissa ja voi kohdistua muihinkin kuin vain lakkoileviin työntekijöihin. Kuten tavallisessa lakossa, myös työsulku tulee toteuttaa työrauhan ulkopuolella ja siitä tulee ilmoittaa vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle viimeistään kahta viikkoa ennen työsulun toteuttamista.

Ainoastaan liittoon kuuluvat työntekijät voivat osallistua lakkoon

Fiktiota. Liittoon kuuluminen ei ole lakkoon osallistumisen edellytys, mutta lakkoavustusta voi saada vain ne työntekijät, jotka kuuluvat lakosta ilmoittaneeseen ammattiliittoon.

Liittoon kuuluvien on osallistuttava lakkoon

Fiktiota. Lakkoon osallistuminen on aina vapaaehtoista, jolloin myös liiton jäsenet voivat halutessaan työskennellä lakon aikana. Työntekijöillä on vastaavasti myös oikeus tehdä työtä ja olla osallistumatta lakkoon.

Hallitus on esittänyt muutoksia sääntelyyn lakkojen osalta

Nykyinen hallitus on esittänyt muutoksia lakkojen sääntelyyn koskien muun muassa tukilakkojen edellytyksiä, poliittisten lakkojen enimmäiskestoa, seuraamusjärjestelmää sekä tukilakkojen ja poliittisten lakkojen ilmoitusvelvollisuutta. Hallitus on esittänyt muun muassa seuraavaa:

Suhteettomia tukilakkoja rajoitettaisiin. Tukilakkoa ei saisi jatkossa toimeenpanna työrauhavelvollisuuden aikana, jos tukilakolla aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille. Työrauhavelvollisuuden ulkopuolella suhteellisuusvaatimus olisi voimassa silloin, kun tuetaan lakkoa, jonka tavoitteena ei ole työehtosopimuksen solmiminen.

Työnseisauksena eli lakkona toteutettavan poliittisen työtaistelun kestoa rajattaisiin yhteen vuorokauteen. Muiden poliittisten työtaistelujen enimmäiskesto saisi olla enintään kaksi viikkoa.
Seuraamusjärjestelmää kiristettäisiin siten, että laittomista lakoista tuomittavien hyvityssakkojen määrä voisi vaihdella 10 000 – 150 000 euron välillä. Hyvityssakkoseuraamus koskisi jatkossa myös suhteettomia tukilakkoja ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita. Lisäksi yksittäinen työntekijä voitaisiin velvoittaa maksamaan työnantajalle hyvityksenä 200 euroa laittoman työnseisauksen jatkamisesta.
Ilmoitusvelvollisuus ulotettaisiin myös poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin. Jatkossa näistä tulisi ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon toteuttamista.

Viime aikoina olemme nähneet sekä perinteisiä työehtosopimuksen määräyksiin perustuvia lakkoja työehtosopimuksen ollessa katkolla että poliittisia lakkoja uuden hallituksen esittämiin muutoksiin työlainsäädännön osalta.