EU on asettanut helmikuun 2022 jälkeen jo 11 pakotepakettia vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan. Viimeisin paketti annettiin kesäkuussa ja sen avulla otettiin käyttöön erityisesti pakotteiden kiertämisen estämiseen liittyviä toimia. Pakotepaketti 11 laajentaa myös vientikieltoja ja kauttakulkukieltoa Venäjän läpi sekä henkilöpakotelistauksia.
Näin EU pyrkii varmistamaan annetut pakotteet ja niiden noudattamisen toimimaan aiempaa tehokkaammin. EU:ta on huolettanut jo pitkään, että pakotteet Venäjää vastaan eivät toimi täysin suunnitellusti. Yritykset ovat avainasemassa pakotteiden toimeenpanossa ja pakotteiden kiertämisen ehkäisyssä, joten Suomessa myös viranomaiset ovat antaneet lisäohjeistuksia pakotteiden kiertämisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Ongelma on todellinen, ja jokaisen toimijan tulee suhtautua asiaan riittävällä vakavuudella.
Pakotteiden toimeenpano kuuluu kaikille
Valtioneuvosto kirjoittaa julkaisussaan, että pakotteiden toimeenpano kuuluu kaikille – niin kansalaisille, yrityksille, kunnille, kaupungeille kuin viranomaisille.
Pakotteiden katsotaan viranomaisten toimesta purevan, mutta toisaalta kiertämisen arviointi on vaikeaa. Ulkomaankauppatilastot antavat viitteitä pakotteiden kiertämisestä kolmansien maiden kautta. Tulli on arvioinut, että pakotteiden kiertäminen on mahdollisesti melko laaja-alaista, sillä esimeriksi Venäjän viennin romahtaessa Kazakstanin, Kirgisian tasavallan, Georgian, Armenian ja Uzbekistanin vienti on kasvanut räjähdysmäisesti.
Valtioneuvoston mukaan esimerkiksi erilaisten sotateknologiassa käytettävien elektronisten komponenttien ja niiden valmistamiseen tarvittavien laitteiden vienti EU:sta Venäjälle on loppunut pakotteiden myötä. Samanaikaisesti näiden tavaroiden vienti sekä EU:sta IVY-maihin (itsenäisten valtioiden yhteisö) että IVY-maista Venäjälle on kuitenkin kasvanut voimakkaasti - joissakin yksittäisissä tavaroissa viennin nousu on jopa 80 prosenttia. Kokonaisuudessaan IVY-maihin kasvaneen viennin arvo vastaa noin 8:a prosenttia ennen sotaa Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Suomen osuus näiden tavaroiden viennistä IVY-maihin EU:sta on lähes kolminkertaistunut.
Yhä enemmän on tullut vastaan myös tilanteita, joissa venäläisillä asiakkailla on tilejä muun muassa yllä mainituissa maissa tai venäläiset yritykset laskuttavat kansainvälisiä liiketoimiaan toisissa valtioissa sijaitsevien tilien kautta. Maksunsaajana saattaa olla myös täysin ulkopuolinen taho, joka toimii bulvaanina. Näihin tilanteisiin ei liity välttämättä pakotteiden alaisia liiketoimia, mutta järjestely tehdään venäläispankeille asetettujen pakotteiden kiertämiseksi ja kansainvälisten maksujen mahdollistamiseksi.
Vaikka jokaisella kansalaisella on vastuu omasta toiminnastaan pakotteiden osalta, yritysten roolia niiden toimeenpanossa ei voi korostaa liikaa ja myös valtioneuvosto painottaa asiaa ulostuloissaan.
Yritykset avainroolissa pakotteiden kiertämisen ehkäisemisessä
Pakotteet ovat velvoittavia ja niitä tulee noudattaa oma-aloitteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimeriksi jokainen yritys vastaa itse liiketoimintaansa liittyvien toimintatapojen laatimisessa ja prosessien luomisesta sen osalta, ettei pakotteita rikota tai kierretä. Yritysten tulee tuntea asiakkaansa ja asiakkaan liiketoiminta sekä olla valppaana erityisesti varoitusmerkkien osalta, joita toimintaan voi liittyä. Pakotteiden noudattamiseen liittyvän toiminnan tulee olla aktiivista ja jatkuvaa.
Kauppakamarien keväällä toteutetun kyselyn mukaan jopa 17 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Lisäksi sama määrä yrityksiä ei osannut arvioida, onko kiertämisyrityksiä kohdistunut oman yrityksen liiketoimintaan. Jälkimmäinen luku kertoo, että merkittävällä osalla ei ole osaamista tai tietoa siitä, miten pakotteita yritetään mahdollisesti kiertää. Lisäksi on todennäköistä, että vähintään jokin osa niistä yrityksistä, jotka kokevat, ettei kiertämisyrityksiä ole kohdistunut heidän liiketoimintaansa, ei kykene ymmärtämään riskejä riittävällä tavalla.
EU:n asettamat pakotteet ovat laajempia kuin koskaan aiemmin Venäjän hyökkäyssodasta johtuen. Tämä asettaa yritykset tilanteeseen, jossa pakotteiden kiertoyritykset ovat selkeästi todennäköisempi kuin aiemmin ja sen takia yritysten tulee olla erityisen huolellisia vientiprosessiensa osalta.
Huolelliset toimet tarkoittavat muun muassa sitä, että yrityksen tulee varmistua siitä, minkälaisen asiakkaan kanssa yritys toimii ja mikä taho on vientituotteen loppukäyttäjä.
Ohjeet pakotteiden kiertämisen ehkäisemiseksi
Ulkominsteriö on laatinut perusteellisen ohjeistuksen pakotteiden kiertämisen havaitsemisesta ja kiertämisen estämisestä ulkomaankaupassa. Kyseessä on käytännön ohjeistusta talouden toimijoille ja sen voit ladata tästä linkistä.
Kaikkien talouden toimijoiden tulisi luoda omat menettelytavat pakotteiden noudattamiseen ja soveltaa ohjeistusta käytännössä. Toimijoiden tulee myös huolehtia ohjeistuksen säännöllisestä päivittämisestä. Siinä tulisi ottaa huomioon yrityksen liiketoimintamalli, liiketoiminnan maantieteelliset alueet ja erityispiirteet sekä niihin liittyvä asiakkaiden ja henkilöstön riskienarviointi. Osana tätä laadittua prosessia tulee huomioida asiakkaan tuntemismenettely ja riittävä dokumentointi.
Ohjeistus antaa työkalut seuraaviin osioihin:
1. Mikä on riskinarviointi ja mitä siinä tulisi huomioida?
2. Yrityksen asiakkaan tunnistamismenettelyssä huomioitavat asiat
3. Varoitusmerkit koskien Venäjällä tai kolmansissa maissa harjoitettavaa liiketoimintaa
4. Käytännön ohjeet eurooppalaisille yrityksille riittävästä huolellisuudesta arvioitaessa pakotteiden kiertämiseen liittyvää riskiä
5. Omistuksen ja määräysvallan määrittely
6. Viranomaisen yhteystiedot
Riskiperusteinen lähestymistapa
Riskiperusteinen lähestymistapa mahdollisten uhkien ja haavoittuvaisuuksien käyttäminen on monelle yritykselle tuttu jo rahanpesulaista. Samaa toimintamallia suositellaan myös suhteessa pakotteisiin. Riskien arvoinnissa on tarkoituksena tunnistaa mahdolliset riskit arvioimalla tapahtuman todennäköisyyttä ja sen aiheuttamaa mahdollista vahinkoa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimeriksi käytön tarkoitus, sopimuksen koko ja liiketoimet, kohde, kuten asiakkaan liikekumppani ja toimittaja sekä loppukäyttäjä.
Asiakkaan tunteminen ja siihen liittyvät prosessit keskiössä
Ohjeistuksen mukaan pakotteiden kiertämistä koskevan riskianalyysin tulisi olla osa yrityksen tavanomaista asiakkaan tuntemisprosessia. Prosessissa tulisi vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Onko tuotteesi/palvelusi pakotteiden kohteena?
- Onko liikekumppanisi pakotelistalla tai onko se pakotteiden kohteena olevan osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa?
- Onko liikekumppanisi yhteydessä esimerkiksi Venäjän puolustusalaan liittyviin yhteisöihin tai yhteisöihin, joiden epäillään tai tiedetään kauppaavan pakotteiden kohteena olevia tavaroita ja teknologioita Venäjälle?
- Onko liikekumppanisi osakkeenomistaja, hallintoelimen jäsen tai joku johtajatason työntekijä yhteydessä yhteisöihin, jotka liittyvät esimerkiksi Venäjän korkeisiin virkamiehiin / poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin, Venäjän puolustusalaan tai yhteisöihin, joiden epäillään tai tiedetään kauppaavan tavaroita ja teknologioita Venäjälle?
- Mikä on suunniteltu liiketoimi ja onko siinä pakotteiden kiertämisen riskiä? Onko tapauksessa mitään varoitusmerkkejä herättäviä ominaisuuksia?
- Kuka on loppukäyttäjä? Onko loppukäyttäjätodistus saatavissa?
- Kuka on maksaja? Mitä pankkia maksaja tulee käyttämään?
- Onko liikesopimuksessasi lauseke pakotteiden kiertämisestä ja vastuusta?
- Onko yrityksessäsi otettu käyttöön sisäiset prosessit asiakkaan tuntemista varten, muun muassa asiakkaan tuntemisprosessien kirjallinen dokumentointi?
Osana asianmukaista huolellisuutta ja asiakkaan tuntemisen prosesseja asiakkaasta tulee kerätä laajat perustason tiedot, kuten yhteisön koko nimi, oikeudellinen muoto, y-tunnus, omistajuusmuoto ja osakkeenomistajien tiedot (ml. PEP-status, syntymäpaikka ja -aika yms.), tosiasialliset edunsaajat sekä toiminta ja tuotteet. Mikäli yritys ei ole ilmoitusvelvollinen, rahanpesulain vaatimukset asiakkaan tuntemisesta toimivat hyvänä pohjana myös pakotteiden osalta. Voit lukea lisää asiakkaan tuntemisesta ilmoitusvelvollisen näkökulmasta aiemmasta blogikirjoituksestamme.
Pakotetarkastukset ja muut selvitykset
Pakotteisiin ja julkisiin lähteisiin liittyviä tarkastuksia tulee tehdä laajasti. Tavara/tuote tulee pakotelistatarkastaa, mutta myös liikekumppanin pakotestatus hakemalla yritystä, sen osakkeenomistajia ja johtoa asiaankuuluvista pakoteluetteloista. Suomea sitoo EU:n ja YK:n pakotepäätökset, mutta usein kansainvälisessä liiketoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muiden maiden pakotteet, kuten Yhdysvaltojen OFAC-järjestelmä.
Tämän lisäksi osana prosesseja tulee varmistaa julkisista lähteistä mahdolliset muut riskit. Julkiset lähteet tarkoittavat muun muassa hakua yrityksen verkkosivuilta, uutisista ja hakukoneista. Lisäksi tiedotusvälineiden uutisointiin olisi hyvä tutustua, jotta voidaan havaita esimerkiksi yhteyksiä terrorisimin rahoitukseen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun ja mahdolliset väitteet lahjonnasta ja korruptiosta.
Lisäksi ohjeistus antaa laajasti kysymyksiä siitä, joihin yrityksen pitäisi voida vastata varmistaakseen riittävän tuntemistason, joka kohdistuu asiakkaaseen tai liikekumppaniin. Näitä kysymyksiä ovat mm.
- Tunnetko nykyiset ja tulevat liikekumppanisi (asiakkaan tuntemisvelvoitteen noudattaminen), niiden taustat ja omistusketjut sekä sen, kenellä on niissä määräysvalta ja kuka niitä johtaa?
- Jos kyse on uudesta liikekumppanista, mikä on uuden liikesuhteen syy?
- Onko uudella liikekumppanilla fyysinen toimipaikka ja yleisölle tarkoitettu verkkosivusto?
- Onko asiakkaan liiketoiminta-alue tilattujen/toimitettujen tavaroiden ja teknologian mukainen?
Tarvittaessa yritys voi hyödyntää esimeriksi kauppakamareita ja EU:n liiketoimintayhdistyksiä tietojen hankkimiseksi.
Kaiken keskiössä on selvitysten asianmukainen dokumentointi - niin selvitysten kuin liiketoimintapäätöksen perusteet.
Varoitusmerkit
Moni toimija on julkaissut erilaisia varoitusmerkkejä pakotteiden kiertämiseen liittyvissä liiketoimissa. Ulkoministeriön lisäksi suositeltavaa olisi perehtyä muun muassa Yhdysvaltojen viranomaisten julkaisuun.
Ulkoministeriö on listannut varoitusmerkeiksi esimerkiksi:
- Eurooppalaisen yrityksen vienti ohjataan uudelleen kolmansiin maihin, joiden talouden toimijoiden tiedetään auttavan Venäjän talouden toimijoita tuomaan pakotteiden kohteena olevia tavaroita ja teknologioita. Lisäksi on riittävästi syitä olettaa, että tavaroiden ja teknologioiden lopullinen määränpää on Venäjä;
-Uusi liikekumppani kolmannessa maassa;
- Liikekumppanilla on sama osoite kuin useilla kymmenillä eri yhtiöillä (se on siis todennäköisesti pöytälaatikkoyhtiö);
- Omistus- tai johtamisjärjestelyjen monimutkaisuus ja peiteyritysten käyttö (muun muassa perheenjäsenten käyttö, monimutkaiset liiketoimintajärjestelyt, osakkeiden siirrot, yhtiön nimen muuttaminen, tunnettujen offshore-paikkojen käyttö);
- Epätavanomaiset maksumenetelmät tai valuutta, monenlaiset maksujärjestelyt, siirrot liittyvät pakotteiden kohteena oleviin henkilöihin tai yhteisöihin (esim. maksut pakotteiden kohteena olevan yhteisön puolesta), maksut suoritetaan kolmansille osapuolille tai ne ovat peräisin kolmansilta osapuolilta, rajat ylittävät rahansiirrot, sähköisessä viestinnässä käytetään venäläisiä tai valkovenäläisiä verkkotunnuksia, venäläisten tai valkovenäläisten televiestintäoperaattorien palvelut (tunnistettavissa maatunnuksen perusteella), viestintään valitaan salattu sanomanvälitysalusta, esim. WhatsApp, Signal, ilman selvää syytä;
- Kryptopalveluihin liittyvät varoitusmerkit, arvokkaan omaisuuden käyttö, kauppatavaran alkuperän peittely ja Euroopan komission luetteloihin pohjautuvat listaukset ensisijaisista taistelutarvikkeista ja talouden kannalta kriittisistä tavaroista;
- Toimialoihin liittyvät varoitusmerkit, kuljetusalan ja logistiikka-alalla muun muassa epäjohdonmukaiset kuljetusreitit ja asiakkaan antamat puutteelliset tiedot, oikeudellista- ja veroneuvontaa tarjoavat yritykset, energia-, ilmailu-, elektroniikka- ja muut kehittyneet teknologia-alat etenkin kuljetusyritysten ja kauttakulkusatamien osalta;
- Tyypilliset varoitusmerkit rahanpesusta.
Pakoteosumat ja havainnot pakotteiden rikkomisesta ja kiertämisestä tulee ilmoittaa viipymättä viranomaiselle. Ulkoministeriön ohjeistuksessa annetaan myös yhteystiedot ulkoministeriön pakotetiimiin ja Tullin valvontaosastolle. Tullin sivustolla voi myös jättää vihjeen ei-kiireellisestä epäilyttävästä tai lainvastaisesta toiminnasta pakotteisiin liittyen.
Lopuksi
Kuten edellä mainittu osoittaa, pakotteiden noudattamiseksi tehtävät toimenpiteet vaativat ymmärrystä ja aikaa yrityksiltä. Se on kuitenkin kokonaisuus, jossa jokaisen toimijan tulee kantaa oma vastuunsa ja ymmärtää pakotteiden merkitys etenkin nykyisessä maailmantilanteessa.
Asianmukaisesti laaditut pakotteisiin liittyvät yrityksen sisäiset toimintaohjeet ja prosessit luovat turvaa ja varmuutta asiakasprosesseissa. Sisäisten toimintaohjeiden avulla voidaan varmistaa prosessien jatkuvuus koko henkilöstön sisällä.
Folks auttaa pakotteiden haastavassa viidakossa, ota rohkeasti yhteyttä!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.