Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Kirjoitimme vuosi sitten artikkelin tekijänoikeuslain muutoksista ja olemme seuranneet mielenkiinnolla asian etenemistä viimeisen vuoden ajan. Lain valmistelu aloitettiin jo vuonna 2019 ja hallituksen esitys oli tarkoitus antaa eduskunnalle 2021, mutta esitysluonnos sai lausuntokierroksella aikaan merkittävää kritiikkiä ja valmistelua jatkettiin. Keskustelu ei ole hiljentynyt muutostenkaan jälkeen, mutta lakimuutokset on vihdoin vahvistettu presidentin toimesta 3.3.2023.
Lakimuutosten taustalla on tarve sisällyttää EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin säännökset osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tekijänoikeuslain näkökulmasta muutos on merkittävin kahteen vuosikymmeneen.
Muutokset astuvat voimaan 3.4.2023.
Käsittelyn eteneminen
Ensimmäinen esitysluonnos sai osakseen merkittävää kritiikkiä lausunnon antajilta. Kun hallituksen esitys pääsi lopulta valiokuntakierrokselle, kuultiin lukuisia asiantuntijoita, joiden näkemykset olivat edelleen ristiriitaisia. Perustuslakivaliokunta vaati täydennystä hallituksen esitykseen ja sivistysvaliokunta esitti muutamia muutoksia hallituksen esitykseen. Perustuslakivaliokunta piti valmistelua poikkeuksellisena.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä kahden oppositiopuolueen valiokuntaryhmät antoivat vastalauseen radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä koskevaan pykälään ja korostivat perusoikeuksien riittävää huomioimista. Vastalauseessa todettiin, että tekijänoikeuslaki on hyvin perusoikeusherkkä, koska siinä nivoutuvat niin omaisuudensuojaan, sananvapauteen, tahdonvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen sekä sivistyksellisiin oikeuksiin liittyvät näkökohdat. Sivistysvaliokunnan mietinnössä todettiin, ettei valittu sääntelyratkaisu selkeytä esimerkiksi alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen määrittelyä ja siihen liittyviä ongelmia.
Pitkään kestänyttä valmistelua käsiteltiin myös oikeuskansleri Tuomas Pöystin työpöydällä muun muassa viestintä- ja telealan etujärjestö Ficomin tekemän kantelun jälkeen. Oikeuskanslerin antaman ratkaisun mukaan lainvalmistelua ei tule pääsääntöisesti ulkoistaa ja lausuntomenettelyn jälkeinen jatkovalmistelut tulee tehdä ministeriössä virkatyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käytti valmistelussa konsulttia ja tätä oikeuskansleri piti ongelmallisena jatkovalmistelun osalta. Oikeuskanslerin mukaan ulkopuolisille on perustellusti saattanut syntyä epäilys virkatoiminnan täyttä puolueettomuutta ja objektiivisuutta kohtaan, kun otetaan huomioon muutettavan tekijänoikeuslain kanssa ajallisessa ja asiallisessa yhteydessä oleva konsultin antama asiantuntijalausunto vireillä olevassa oikeudenkäynnissä sekä konsultin tosiasiallinen rooli lainvalmistelussa.
Lopulta lainvalmistelu saatiin kuitenkin valmiiksi ja eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät lakimuutokset pienin täsmennyksin helmikuussa 2023. Lakimuutosten taustalla olevat direktiivit tulivat voimaan jo 2019 ja muutokset olisi tullut sisällyttää osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä kesäkuuhun 2021 mennessä. Viivästymisestä johtuen Euroopan komissio on ilmoittanut nostavansa kanteen Suomea vastaan direktiivien voimaansaattamisen viivästyksien seurauksena.
Tekijänoikeuslain muutokset
Muutosten tavoitteena on nykyaikaistaa tekijänoikeuslakia yhteiskunnan kehityksen mukaiseksi. Keskeisillä muutoksilla edistetään ennen kaikkea digitaalisten teknologioiden ja teosten rajat ylittävää käyttöä, sekä laajempaa saatavuutta. Lisäksi lakiin lisättiin uudet vastuusäännökset verkkosisällönjakopalveluihin liittyen.
Tekijänoikeuslain muutokset helpottavat teosten käyttöä digitaalisessa ympäristössä rajoitussäännösten perusteella sekä oikeuksien hankkimista tietyissä erityisissä rajat ylittävissä tilanteissa. Muutokset pitävät sisällään myös uusia rajoituksia tekstin- ja tiedonlouhintaan, mutta myös sananvapauden edistämiseksi rakennettuja mahdollisuuksia. Sananvapauden turvaamiseksi lakiin on sisällytetty tekijänoikeuden rajoitus, joka mahdollistaa karikatyyrit, parodiat ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertävät meemit.
Kulttuuriperintölaitokset saavat hyödyntää kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia sopimuslisenssin ja tietyin edellytyksin tekijänoikeuden rajoituksen nojalla. Opetuskäyttöä koskevia säännöksiä on muutettu siltä osin kuin direktiivi on edellyttänyt. Nämä koskevat erityisesti etäopetuksen tarpeita ja digitaalisia käyttömuotoja rajat ylittävissä tilanteissa. Opetuskäyttöön liittyvän sääntelyn pohjana on sopimuslisenssijärjestelmä, jota täydentää rajoitussäännökset niissä tilanteissa, joissa opetuksen havainnollistamiseksi tarvittavia lupia ei ole saatavilla.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden osalta asemaa sopimussuhteessa pyritään vahvistamaan nyt voimaan astuvien muutosten avulla. Oikeudenhaltijoiden tulee saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus teoksen käyttämisestä, mutta tämän lisäksi selvitys teosten kaupallisesta ja ei-kaupallisesta hyödyntämisestä. Kyseiset oikeudenhaltijat voivat jatkossa peruuttaa tekijänoikeuden luovutuksen, mikäli teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa. Muutosten tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä teosten käytössä ja korvausten maksamisessa sekä sitä kautta vahvistaa kyseisten oikeudenhaltijoiden asemaa suhteessa teosten käyttäjiin. Esittävien taiteilijoiden osalta oikeuksia kuvatallenteelle tallennettuihin esityksiin laajennetaan vastaamaan äänitallenteelle tallennettujen esitysten oikeuksia.
Muutokset edistävät myös televisio- ja radio-ohjelmien lähetystoiminnan edellyttämien lupien hankintaa edelleenlähettämistä ja suoran siirron menetelmää varten, kuten myös radio- ja televisioyritysten oheispalveluiden alkuperämaaperiaatetta. Valiokuntakierroksella käytiin myös keskustelua tarpeesta selventää edelleenlähettämisen käsitteitä, mutta tähän ei löytynyt toimivaa ja direktiivin mukaista ratkaisua.
Verkkosisällönjakopalveluiden vastuut ja velvollisuudet
Verkkosisällönjakopalveluilla tarkoitetaan sosiaalisen median alustoja, kuten YouTubea ja Instagramia. Kyseisten palveluiden vastuuta palveluihin tallennetuista aineistoista selvennetään ja jatkossa palveluntarjoajilla on velvollisuus hankkia lupa käyttäjien palveluun lataamasta aineistosta. Luvan hankkiminen koskee tilanteita, joissa sisältöjä jaetaan ei-kaupallisessa tarkoituksessa ja muulla tavoin linkittämällä, esimerkkeinä lehtiartikkelit, laulun sanat ja toisten ottamat valokuvat.
Palveluntarjoajan on varmistettava, että palvelun sisällöt eivät loukkaa tekijänoikeuksia. Palveluntarjoajan tulee näin ollen hankkia tekijältä lupa, tai tekijän pyynnöstä estää pääsy tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon ennakolta. Jos palveluntarjoajalla ei ole tekijöiden lupaa teosten käyttöön, se on vastuussa suojattujen teosten välittämisestä yleisölle. Mikäli lupaa ei ole, palveluntarjoaja voi vapautua vastuusta ainoastaan laissa säädetyin edellytyksin. Muutos parantaa luovan alan tekijöiden ansaintamahdollisuuksia ja turvaa käyttäjän asemaa, sillä vastuu lupien hankkimisesta on palveluntarjoajalla.
Voimaan astuva sääntely mahdollistaa myös erilaisia oikeussuojakeinoja. Palveluntarjoajan on otettava käyttöön tehokas ja nopea valitus- ja oikeussuojamekanismi, joka on palvelun käyttäjän saatavilla, kun on kysymys erimielisyyksistä, jotka koskevat käyttäjän palveluun tallentaman teoksen saannin estämistä tai sen poistamista. Mikäli tekijä tai palvelun käyttäjä ei ole tyytyväinen palveluntarjoajan valitus- ja oikaisumenettelyssä antamaan ratkaisuun, on asiaa mahdollista käsitellä opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämässä ei-sitovassa ratkaisumenettelyssä.
Tulevat muutostarpeet ja muut jatkotoimenpiteet
Eduskunta antoi hallituksen esitykseen kolme lausumaa, joilla eduskunta edellyttää valtioneuvostolta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä tiettyjä jatkotoimenpiteitä.
Valtioneuvoston tulee arvioida tekijänoikeuslain toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmasta sekä huomioida perusoikeusvaikutukset. Arvioinnissa mahdollisesti havaittuihin ongelmiin tulee puuttua ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Lisäksi eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja arvio sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytössä eri tahojen näkökulmista ja tarvittaessa valmistelee lainsäädäntömuutoksia.
Valtioneuvoston tulee myös arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden, lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi ja toteuttaa tämä kansallinen liikkumavara huomioiden.
Tekijänoikeuslain jatkokehitys jatkuu myös ns. kakkospaketilla eli muiden kuin EU-direktiivien edellyttämien lakimuutosten osalta. Tähän kuuluu muun muassa teosten käyttö opetus- ja tutkimustoiminnassa mukaan lukien rinnakkaistallentaminen. Oikeudenhaltijoiden edustajat korostavatkin, että työ ei lopu direktiiveistä johtuvien muutosteen voimaansaattamiseen, vaan seuraavaksi tulee varmistaa kansallisten tarpeiden huomioiminen.
Valiokuntakierroksella painotetiin, että erityisesti tämän kaltaisissa lainsäädäntöhankkeissa valmistelu olisi oltava mahdollisimman avointa ja laajaa, koska on sovitettava yhteen eri tahojen näkemyksiä. Eduskunnan antamat lausumat vahvistavat samaa näkemystä ja huolellinen toteuttaminen turvaa eri oikeudenhaltijoiden, mutta myös teoksien käyttäjien oikeudet.
Jäämme seuraamaan mielenkiinnolla, miten pian voimaan astuvat muutokset näkyvät käytännössä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Tekijänoikeuslaki uudistumassa
Suomessa on parhaillaan vireillä laaja tekijänoikeuslain uudistus. Muutosesityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. DSM-direktiivi. Direktiivin tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi vastaamaan paremmin uusia käyttötapoja ja -tarpeita sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa. DSM-direktiivin on toistaiseksi saattanut voimaan vain muutama EU:n jäsenmaa, vaikka määräaika päättyi jo kesäkuun 2021 alkupuolella.
Suomessa tekijänoikeuslakiuudistushankkeeseen on yhdistetty verkkolähetysdirektiivin kansallinen toimeenpano. Verkkolähetysdirektiivi sisältää säännöksiä, jolla edistetään tekninen kehitys huomioiden TV- ja radio-ohjelmien rajat ylittävää lähettämistä ja edelleen lähettämistä EU:n sisämarkkinoilla.
Hallituksen esitys tekijänoikeuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2021. Koska esitysluonnos sai lausuntokierroksella lokakuussa 2021 osakseen merkittävää kritiikkiä, se siirrettiin jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelun aikana päätettiin, että uudistuksessa keskitytään DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoon, ja että kansalliset muutostarpeet käsitellään seuraavassa, ns. 2. paketissa. Viimeisin aikatauluarvio hallituksen esityksen esittelylle on viikolle 15.
DSM-direktiivin suurimmat muutokset
DSM-direktiivin tarkoituksena on muun muassa turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia harjoittaa oikeuksiaan verkkoympäristössä, vahvistaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää teoksia mm. opetuksessa, tiedonlouhinnassa ja kulttuuriaineistojen saataville saattamisessa sekä taata ilmaisunvapauden säilyminen verkkoalustoilla.
Huomiota DSM-direktiivin valmistelussa saivat erityisesti direktiivin artiklat 15 ja 17. Artikla 15 käsittelee lehtikustantajien lähioikeutta ja sen on tarkoitus mahdollistaa sisällöntuottajien saavan korvauksen alustapalveluilta, jotka jakavat oikeudenhaltijoiden sisältöä. Artikla 17 edellyttää alustapalveluiden, kuten Googlen, YouTuben, Facebookin ja Twitterin, poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja sopimaan oikeudenomistajien kanssa sisältöjen käytöstä.
Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta
Tekijänoikeuslakiuudistuksen tarkoituksena on sisällyttää DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esitys sisältää ehdotuksia seuraavista aihepiireistä:
Teosten käyttö käyttö tiedonlouhinnassa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja saataville saattamiseksi sekä sananvapauden ja uuden luomisen turvaamiseksi.
Televisio- ja radio-ohjelmien lähettäminen ja edelleen lähettäminen.
Tekijänoikeuden laajennettuun kollektiiviseen hallinnointiin perustuvan sopimuslisenssijärjestelmän mukauttaminen DSM-direktiivin vaatimuksiin.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaaminen sopimussuhteissa.
Kuvatallenteelle tallennettujen esitysten tekijänoikeudellisen suojan laajentaminen.
Sanoma- ja aikakauslehtien uusi lähioikeus.
Verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien vastuun lisääminen tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta.
Mikä muuttuu käytännössä?
Lakimuutoksen ja sen yhteydessä käydyn hyvin laajan keskustelun sekä annetun palautteen perusteella lainsäätäjä on joutunut edelleen jatkovalmistelemaan tulevaa lakiehdotusta huomattavasti. Osin on vielä epäselvää, miten seuraavassa hallituksen esityksessä asiasisältö lopullisesti muodostuu, mutta ainakin seuraavat asiat ovat muuttumassa:
Tekijänoikeuslakiuudistuksessa oikeudenhaltijoiden asema suhteessa verkkosisältöpalvelutarjoajiin vahvistuu. Ns. arvokuiluksi kutsuttu ilmaisu on syntynyt siitä, että alustat ovat voineet aiemmin hyödyntää liiketoiminnassaan korvauksetta tekijänoikeuden alaisia sisältöjä, kuten musiikkia, jolloin luovien sisältöjen taloudellinen arvo on siirtynyt niiden tekijöiltä alustoille. Direktiivissä, ja sen myötä tekijänoikeuslaissa, arvokuilua kavennetaan asettamalla alustapalvelut vastuuseen niillä jaetuista sisällöistä. Verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien on saatava oikeudenhaltijoilta lupa palveluunsa ladattavaan sisältöön. Jos lupaa ei myönnetä, niiltä tarvitaan toimia luvattoman verkkoon lataamisen estämiseksi.
Esitys sisältää lehtikustantajan lähioikeuden, jonka tavoitteena on paitsi lehtikustantajien investointien suoja epäreilulta kilpailulta myös luotettavan tiedon vaaliminen ja valeuutisten torjunta.
Esitys sisältää nykyistä lakia tarkemman säännöksen tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Sopimusehto voi koskea esimerkiksi korvausta tai tekijän luovaa panostusta. Säännöksen mukaan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa, tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Kun korvauksista on sovittu kollektiivisesti, ei lähtökohtaisesti ole olemassa tarvetta sellaiselle heikomman sopimusosapuolen suojalle, johon DSM-direktiivi perustuu.
Lisäksi ehdotus sisältää säännöksen, joka koskee selvitystä teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä. Säännöksen mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus saada säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä siltä, jolle hän on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan. Tämän lisäksi ehdotuksen on tarkoitus säätää oikeudenluovutuksen peruuttamisesta, jolloin tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus, jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa eikä teosta tekijän esittämästä vaatimuksesta huolimatta hyödynnetä.
Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, jotka koskevat teosten käyttöä alkuperäisessä lähetystoiminnassa ja ohjelmien edelleen lähettämistä. Lisäksi ehdotus käsittelee teokseen liittyvää suoraa siirtoa ja siihen liittyen sopimuslisenssin merkitystä.
Miten hanke etenee?
Kuten mainittu, hallituksen esitystä odotetaan esiteltäväksi viikolla 15. Lakimuutosta on tähän mennessä valmisteltu esivalmistelun, perusvalmistelun, lausuntomenettelyn ja jatkovalmistelun vaiheissa. Viimeisimpänä on julkaistu Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, jonka mukaan esityksen kannalta keskeisiä vaikutuksia on arvioitu kohderyhmittäin, mutta esitysluonnoksessa tulee vielä tarkentaa ja selkeyttää kohderyhmiin perustuvaa vaikutusten arviointia.
Arviointineuvosto on kritisoinut etenkin esityksen vaikutusten arviointia ja keskeisien kohderyhmien puutteellisuutta. Lisäksi esitysluonnoksessa tulisi arviointineuvoston mukaan antaa suuntaa antava arvio raportointivelvoitteen aiheuttamista sekä toiminta- ja tiedonantovelvollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kustannuksista. Huomioon tulisi ottaa myös PRH:n yhteyteen perustettavan ratkaisumenettelyn vaikutus kyseisen organisaation muihin toimintoihin ja resursseihin.
Jäämme näin ollen mielenkiinnolla odottamaan, miten pian hallituksen esitys esitellään ja minkälaisen vastaanoton se saa erityisesti sen kohderyhmissä.
Kun esitys annetaan eduskunnalle, se etenee eduskunnan täysistuntoon lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn.
Lisätietoja asiasta antaa:
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 10. lokak. 2023
Komissio julkaisi 15.12.2020 digitaalisia palveluita (DSA) ja digitaalisia markkinoita (DMA) koskevat lainsäädäntöehdotukset. Digipalvelusäädöksellä on tarkoitus päivittää yli 20 vuotta sitten annettu tietoyhteiskunnan palveluja koskeva sähkökauppadirektiivi ja määritellä välittäjien velvoitteet ja vastuut EU:n sisämarkkinoilla. Digimarkkinasäädös puolestaan on kohdistettu ns. portinvartijoina toimiville suurille verkkoalustoille, kuten Googlelle, Amazonille, Applelle ja Facebookille. Digitaalisia markkinoita ja palveluja koskevat säädökset ovat yksi EU:n digitaalistrategian kulmakivistä.
Säädösten tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa, digitaalisten palveluiden avoimuutta sekä pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi ja mahdollistaa laittomaan sisältöön, vihapuheeseen, disinformaatioon ja hybridivaikuttamiseen puuttumisen nykyistä tehokkaammin sekä vähentää tietosuojariskejä.
Mitä DSA koskee?
DSA-lainsäädäntöehdotukseen sisältyy sääntöjä verkossa toimivista välityspalveluista, kuten verkkoinfrastruktuuria tarjoavista välityspalveluista (Internet-yhteyksien tarjoajat ja verkkotunnusvälittäjät), säilytyspalveluista (pilvipalvelut ja verkkosivustojen säilytyspalvelut), verkkoalustoista (markkinapaikat, sovelluskaupat, yhteistyötalouden alustat ja sosiaalisen median alustat) sekä erittäin suurista verkkoalustoista. Digipalvelusäädöksellä parannetaan keinoja, joilla voidaan poistaa laitonta sisältöä sekä suojella käyttäjien sananvapautta ja muita perusoikeuksia verkossa. Käytännössä käyttäjille tarjotaan helppoja tapoja ilmoittaa verkkoalustoilla esiintyvistä laittomista sisällöistä, tuotteista ja palveluista. Lisäksi alustoille asetetaan huolellisuusvelvoitteet. Tiukimmat velvoitteet asetetaan erittäin suurille verkkoalustoille.
Mitä DMA koskee?
Digitaalisia markkinoita koskevassa EU-säädöksessä määritellään kriteerit suurille verkkoalustoille, joita voidaan pitää ns. portinvartijoina. Näillä yrityksillä on erittäin merkittävä vaikutus digitaalimarkkinoihin: niillä on vakiintunut asema markkinoilla ja ne myös hallitsevat markkinoille pääsyä. Nämä yritykset voivat asettaa yrityskäyttäjille ja kuluttajille kohtuuttomia "ota tai jätä" -ehtoja. Säädös on kohdennettu ongelmiin, joita suuriin verkkoalustoihin liittyy.
Lakiuudistus tarjoaa EU:n kilpailulainsäädäntöä täydentävän keinon puuttua ennakoivasti isojen, huomattavaa markkinavoimaa omaavien ja keskeisiä verkkoalustoja hallinnoivien teknologiayritysten kilpailua rajoittaviin toimiin sekä lisää läpinäkyvyyttä. Portinvartijoihin kohdistuviin kieltoihin kuuluvat muun muassa se, että portinvartija ei saa esittää omia palvelujaan ja tuotteitaan paremmassa asemassa kuin vastaavia kolmansien osapuolten palveluja ja tuotteita, joita tarjotaan samalla alustalla.
Lisäksi DMA:ssa esitetään merkittäviä rajoituksia siihen, miten portinvartijayritykset voivat yhdistellä erilaisten alustojen ja palveluiden tuottamaa henkilötietoa. Lisäksi se tuo mahdollisuuden verkkoalustojen yrityskäyttäjille hyödyntää portinvartijayritysten hallinnoimia verkkoalustojen kautta kertyvää dataa. Tämä antaa yrityskäyttäjille paremmat edellytykset innovoida ja kilpailla digitaalisilla markkinoilla.
Mitä konkreettisia vaikutuksia hankkeilla on?
Suomalaiset yritykset ylläpitävät erilaisia markkinapaikkoja, joten niihin voi kohdistua ainakin osa DSA:n velvoitteista. Kaikkien välityspalveluiden tarjoajien tulee esimerkiksi julkaista sähköiset yhteystietonsa viranomaisten yhteydenottoja varten ja niillä tulee olla palvelujensa käyttöehdot, jotka sisältävät tietoa palvelussa tehtävästä sisällön moderoinnista.
Vastuuvapaussäännökset säilyvät lähes muuttumattomina. Jos yritys esimerkiksi ylläpitää palvelua, johon käyttäjät saavat ladata sisältöjä, tulisi kyseisen yrityksen vastuuvapauteen vedotakseen osoittaa, ettei sillä ole tosiasiallista tietoa käyttäjän lataamasta laittomasta sisällöstä, ja se toimii viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista. Koska sääntely pyrkii kannustamaan laittoman sisällön poistamiseen, ei palveluntarjoaja menettäisi mahdollisuuttaan vedota vastuuvapaussäännöksiin pelkästään sen perusteella, että se vapaaehtoisesti ja tyypillisesti automaattisia menetelmiä hyväksi käyttäen pyrkii löytämään ja estämään pääsyn laittomaan sisältöön palveluissaan.
DMA kohdistuu ainoastaan erittäin suuriin verkkoalustoihin, joten se ei ainakaan nykyisellään aseta suoria velvoitteita suomalaisille yhtiöille. DMA on tästä huolimatta erittäin merkittävä lainsäädäntöhanke, sillä sen avulla pyritään varmistamaan se, että kilpailuasetelma portinvartija-alustojen ja yrityskäyttäjien välillä tasapainottuu. Asetuksella puututtaisiin portinvartijoiden harjoittamiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Tämä lisäisi digitaalisen palveluiden avoimuutta sekä edistäisi pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille. Kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät, kun yritykset voisivat tarjota palveluitaan useammalla eri alustapalvelulla samanaikaisesti.
Missä vaiheessa hankkeiden käsittely on?
Asetusehdotuksia on käsitelty eduskunnassa kevään aikana. Suomen kannat hyväksyttiin eduskunnassa 2.6.2021 viiden valiokunnan annettua lausuntonsa.
Työ on edennyt myös Brysselissä. Puheenjohtajamaa Portugali antoi edistymisraportin ministerineuvostolle 27.5.2021. Kesällä Slovenian puheenjohtajakaudella odotetaan kompromissiesityksiä ja sisällöllistä käsittelyä. Tavoitteena on saavuttaa paketista jäsenmaiden yhteinen kanta marraskuun loppuun mennessä ja äänestää molemmista ehdotuksista joulukuun täysistunnossa.
Mistä saa lisätietoja?
Seuraamme asiakkaillemme merkityksellisiä lainsäädäntöhankkeita niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Näiden lainsäädäntöhankkeiden lisäksi EU:ssa on vireillä muun muassa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy Regulation), joka uudistaa sähköiseen viestintään liittyvät säännöt, sekä datasäädös (Data Act), jonka tarkoitus on lisätä dataan pääsyä ja datan käyttöä EU:ssa.
Lisätietoja antaa Folksin osakas Anna Paimela, anna.paimela@legalfolks.fi.