Päivitetty: 26.9.
Tekijänoikeutta koskeva perussääntö on simppeli: tekijänoikeus kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen kuuluu sille, joka sen on luonut. EU:ssa tekijälle annetaan varsin laajat yksinoikeudet päättää teoksensa käytöstä – sekä sen kopioimisesta että levittämisestä yleisölle. Aiemmin sisältöjen kopiointi ja levittäminen edellyttivät huomattavia taloudellisia resursseja, mutta nykyisin sama onnistuu jokaisen taskusta löytyvällä laitteella hetkessä ilman kustannuksia ja vieläpä maailmanlaajuisesti. Milloin toisen sisällöstä saa ottaa pätkän osaksi omaa julkaisua loukkaamatta lainatun sisällön laatijan oikeuksia? Juuri tähän vastaa sitaattioikeus.
Tässä kirjoituksessa avaamme, mikä sitaattioikeus on ja miksi se on olemassa, missä menee sallitun ja kielletyn siteeraamisen raja ja mitä siteeratessa kannattaa pitää mielessä tekijänoikeusloukkausten välttämiseksi.
Tekijänoikeus suojaa luovaa ilmaisua, lähioikeus tiettyä suoritusta
Suomessa tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun teos ylittää niin sanotun teoskynnyksen eli teos on riittävän omaperäinen ja ilmentää tekijänsä luovia ratkaisuja. Suoja ei ulotu ideoihin, faktoihin tai yksittäisiin sanoihin, vaan ainoastaan siihen, miten ne on ilmaistu. Tekijänoikeuspiirin ulkopuolelle jäävät myös teokset, joiden suoja-aika on päättynyt sekä useat viralliset asiakirjat, kuten viranomaisten päätökset ja lausumat.
Tekijänoikeuden rinnalla laissa säädetään myös lähioikeuksista. Ne suojaavat tietyntyyppisiä suorituksia ja investointeja – kuten ääni- ja kuvatallenteen tuottajien sekä valokuvaajien työtä – riippumatta siitä, yltääkö sisältö teostasoon. Koska lähioikeussuoja ei edellytä omaperäisyyttä, on tärkeää tunnistaa, mitä ollaan siteeraamassa: mikäli siteerattava sisältö on suojattu lähioikeudella, on siteeraamiselle löydyttävä aina jokin laillinen peruste sitaatin pituudesta riippumatta. Tekijänoikeudella suojatun teoksen kohdalla selvitettäväksi tulee ensin se, ylittääkö lainattava osa itsenäisesti tarkasteltuna teoskynnyksen. Sitä, mitä ei tekijänoikeuslailla suojata, saa käyttää tekijänoikeuslain rajoittamatta.
Miksi sitaattioikeutta tarvitaan?
Lähtökohtaisesti tekijänoikeuslailla suojattujen sisältöjen yksityinen käyttö on sallittua – voit siis huoletta kopioida runon ystävälle lähtevään onnitteluviestiin. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun toiminnan kohteena on yleisö.
Koska kirjalliset ja taiteelliset teokset rakentuvat lähes väistämättä jossain määrin aiempien tuotosten varaan, voi tekijän yksinoikeuden liiallinen korostaminen rajoittaa sitä, mitä tekijänoikeudella on haluttu edistää: luovuutta ja kulttuuria. Näistä syistä tekijänoikeuden suojaa on haluttu rajoittaa ja tasapainottaa sen suhdetta sananvapauteen ja tiedonvälitykseen. Yksi tärkeimmistä tekijänoikeuden rajoituksista on sitaattioikeus, joka sallii tekijänoikeuslain nojalla suojattujen sisältöjen käytön ilman tekijän suostumusta ja tälle maksettavaa korvausta. Sitaatti tarkoittaa toisen teoksesta lainattua otetta, joka esitetään sellaisenaan tai vain tekijänoikeudellisesti merkityksettömin muutoksin. Jotta voidaan puhua sitaatista, on siteeratun osuuden myös oltava tunnistettavissa muusta teoksesta.
Sitaattioikeus ei rajoitu pelkästään kirjallisiin töihin. Sen nojalla voidaan siteerata kaikkia teoslajeja: niin elokuvateoksia, valokuvia kuin äänitallenteitakin teoslajista toiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa lyhyttä ääninäytettä podcastissa, toisen ottamaa valokuvaa uutisartikkelissa tai musiikkikatkelmaa YouTube-analyysissä reunaehtojen sallimissa rajoissa.
Sitaattioikeuden reunaehdot
Tekijänoikeuslain 22 § kokoaa sitaattioikeuden perussäännöt, mutta jättää sen lopullisen sisällön monin osin tulkinnanvaraiseksi. Sitaattioikeuden rajoja täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti ja epäselvissä tilanteissa on suositeltavaa kääntyä oikeuskäytäntöä tuntevan asiantuntijan puoleen.
Vain luvallisesti julkistettua teosta voi siteerata. Yksityistä viestiä ei voi siteerata sitaattioikeuteen vedoten, kuten ei myöskään nettiin ilman tekijän suostumusta vuotanutta teosta. Suostumukselle ei ole asetettu määrämuotoa ja toisinaan hiljaistakin suostumusta on pidetty pätevänä tilanteissa, joissa tekijä voi olettaa teoksen julkistuvan tietyn toiminnan seurauksena, kuten luovuttaessaan opinnäytetyön arvosteltavaksi.
Siteerauksen on tapahduttava hyvän tavan mukaisesti. Ollakseen hyvän tavan mukainen, tulee siteerauksen täyttää sen tarkoitus: sanalla cito tarkoitetaan vetoamista johonkuhun. Vetoamisfunktion täyttymisen välttämätön edellytys on, että sitaatin ja oman tuotoksen välillä on suora ja tiivis vuoropuhelu, mikä voi olla luonteeltaan esimerkiksi havainnollistavaa, analysoivaa tai kritisoivaa. Vuorovaikutus puolestaan edellyttää, että lainaus on tunnistettavissa ja erotettavissa siteeraavasta esityksestä – mitään erityistä muotovaatimusta sitaatin esitystavalle ei kuitenkaan ole asetettu.
Vain tarkoituksen edellyttämä määrä on sallittu. Olennaista on lisäksi, että lainaus antaa oikean kuvan siteeratusta teoksesta. Sitaatti ei siis saa olla liian pitkä, muttei myöskään niin lyhyt, että se muuttaa siteeratun teoksen merkitystä.
Lähde ja tekijä on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Vaatimus on osa tekijän moraalisten oikeuksien kunnioittamista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että teoksen tekijä ja lähde on ilmoitettava. Vaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton, jos nimeämisvaatimusta voidaan pitää esimerkiksi asiayhteyden tai ilmaisumuodon vuoksi kohtuuttomana. Tekijänoikeusneuvoston mukaan esimerkiksi ravintolan logoon sisällytetyn patsaan tekijän ja teoksen nimen ilmoittaminen muodostuisi kohtuuttomaksi silloin, kun logoa käytetään ilmoituksissa ja mainoksissa. Kuitenkin ruokalistoissa nimet olisi helppo mainita. Moraalisiin oikeuksiin liittyy myös vaatimus siitä, ettei sitaattia esitetä loukkaavassa yhteydessä.
Esimerkkejä sallituista sitaateista:
Rakennushankkeen havainnekuvan sisällyttäminen rakennushanketta käsittelevään uutiseen – vetoamisfunktio täyttyi.
Televisiolähetyksen haastattelukatkelmien käyttö dokumenttielokuvassa, kun katkelmat oli sijoitettu lomittain haastateltujen ihmisten muistelmien oheen tukemaan heidän kertomustaan – vetoamisfunktio täyttyi.
Lyriikoiden käyttö oppimateriaalissa niitä koskevan analyysin yhteydessä - vetoamisfunktio täyttyi.
Esimerkkejä, joissa sitaattioikeuden rajat ylitettiin:
Valokuvasta otetun kuvakaappauksen julkaiseminen osana verkkolehden artikkelia, kun artikkelissa lähinnä selostettiin valokuvan sisältöä ja kirjoittajan oma panos rajoittui kuvan luonnehdintaan nokkelaksi – vetoamisfunktio ei täyttynyt.
Kansanedustajasta otetun valokuvan käyttäminen tätä koskevassa uutisoinnissa pelkkänä kuvituskuvana – vetoamisfunktio ei täyttynyt.
Tekijä- ja lähdetietojen ilmoittaminen ainoastaan ensimmäisen sitaatin yhteydessä, vaikka lainauksia esiintyi elämänkerran eri sivuilla - lähdemerkintävaatimus ei täyttynyt.
Nyrkkisääntö sitaattioikeuden tulkintaan on, että sitaatin sallittavuuden kannalta ratkaisevaa on siteeraamisen tarkoitus. Yleisin kompastuskivi on vetoamisfunktion puuttuminen. Kontekstilla on siis väliä: mitä selvemmin lainaus palvelee sitaattioikeuden tavoitteita, kuten tiedonvälitystä, sitä todennäköisemmin kyse on sallitusta sitaatista. Sen sijaan myynti-ilmoituksen mehevöittäminen toisen ottamalla kuvalla tai runokatkelman nostaminen oman kampanjatekstin koristeeksi on yleensä huono idea.
Siteeraajan muistilista
Pyri siteeraamaan vain sellaisia sisältöjä, jotka on tekijän luvalla julkistettuja.
Vältä sitaatteja kaupallisissa yhteyksissä tai tilanteissa, joissa lainaus tuo vain esteettistä tai viihteellistä lisäarvoa. Selvästi kiellettyjä ovat sitaattikokoelmat, jotka eivät sisällä lainkaan omaa tuotosta.
Varmista, ettei sitaatti jää irralliseksi vaan on selvästi vuorovaikutuksessa itse luomasi sisällön kanssa.
Älä anna sitaatin hukkua muun sisällön sekaan – erottele, mikä on omaa ja mikä lainattua.
Jos siteerattavassa teoksessa ei mainita tekijää, ryhdy kohtuullisiin toimiin tekijätietojen selvittämiseksi ennen kuin siteeraat teosta. Tekijätietojen puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, että tekijä olisi luopunut oikeudestaan tulla nimetyksi teoksensa myöhemmissä yhteyksissä.
Huolehdi, että lähdemerkinnät on jokaisen lainauksen osalta johdonmukaisesti ilmoitettu sekä helposti havaittavissa ja yhdistettävissä sekä siteerattuun osaan että lähdeteokseen – etenkin digitaalisessa ympäristössä hyödynnä erilaisia tekniikoita!
Lopuksi
Sitaattioikeuden ylittäminen voi johtaa paitsi oikeudellisiin seurauksiin myös yrityksen mainehaittaan. Kun sitaattioikeuden reunaehdot ovat hallinnassa, se voi parhaimmillaan olla arvokas työkalu sisällöntuotannossa.
Tarvitsetko apua tekijänoikeuksiin liittyvien käytäntöjen selkeyttämisessä tai koulutusta tiimillesi?
Meiltä saat käytännönläheistä sparrausta ja apua prosessien rakentamiseen – ota rohkeasti yhteyttä!
Tiina Nieminen
Junior Cousel
0400 954 740
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Viestintätoimisto Kaiku haastatteli toimitusjohtajaamme Anttia tekoälyn käyttöön liittyvistä juridisista haasteista.
Tekoälyn käyttö läpi toimialojen yleistyy kiihtyvällä tahdilla. Tekoälyn turvallinen käyttö edellyttää, että tekoälyyn liittyvät juridiset riskit tunnistetaan. Antti muistuttaa, että tekoälyn käytön yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota muun muassa tekijänoikeuksiin ja liikesalaisuuksien suojaan.
Lue Antin vinkit tekoälyn käyttämiseen Viestintätoimisto Kauin sivuilta ladattavasta kehotemuotoiluoppaasta. Antin haastattelu on luettavista sivulla 32 alkaen.
Päivitetty: 27.6.2024
Yleiskatsaus ChatGPT:n toimintaan
Vuoden 2022 lopulla avattiin yleisölle suurta huomiota herättänyt sovellus, OpenAI:n kehittämä ChatGPT. Moni on sitä jo kokeillutkin, kun osa vielä pohtii, mistä on kyse. ChatGPT on tekoälypohjainen sovellus, jonka toiminta perustuu laajaan kielimallinnukseen ja koneoppimiseen. Se on opetettu ymmärtämään ja tuottamaan luonnollista kieltä monista eri aihealueista.
ChatGPT toimii siten, että käyttäjän syötettyä kysymyksen tai muun ohjeen sovellukselle, se laatii aiemmin oppimansa pohjalta vastauksen. Käyttäjä voi tämän jälkeen esittää uusia kysymyksiä tai pyytää muokkaamaan tuotosta paremmin tarkoituksiinsa soveltuvaksi, sillä sovellus muistaa keskustelun aiemmat viestit. ChatGPT:tä voi hyödyntää lukuisilla eri tavoilla ja mikä parasta, sen perusversio on ilmainen.
Houkuttelevan helppoa. Niin helppoa, ettei monikaan käyttäjä tule ajatelleeksi sovelluksen käyttöön mahdollisesti liittyviä juridisia riskejä. Etenkin tekijänoikeudelliset kysymykset tulee huomioida ChatGPT:n käytön yhteydessä. Suomessa tekijänoikeuksia säätelee tekijänoikeuslaki. Kuten arvata saattaa, laki ei kuitenkaan kaikilta osin pysy teknologisen kehityksen vauhdissa. Näin ollen moni ChatGPT:n toimintaan liittyvä tekijänoikeudellinen näkökohta jää tulkinnanvaraiseksi ja myöhemmän sääntelyn tai oikeuskäytännön täsmennettäväksi.
Tekijänoikeuksien lisäksi ChatGPT:n käyttöön voi liittyä muun ohella liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojaan liittyviä haasteita. Palaamme näihin tarkemmin tulevissa blogeissamme.
ChatGPT:lle syötettävä sisältö ( input )
Ennen ChatGPT:n luoman sisällön analysoimista on luotava katsaus käyttäjän syöttämään sisältöön. Lähtökohtaisesti käyttäjä omistaa ChatGPT:lle syöttämänsä sisällön, mutta hänen vastuullaan on varmistua lähdemateriaalin käytön sallittavuudesta. ChatGPT ei nimittäin arvioi sovellukseen syötetyn materiaalin tekijänoikeudellista asemaa. Tästä huolehtiminen on käyttäjän vastuulla. Open AI:n käyttöehdoissa täsmennetään, ettei sovellusta ole sallittua käyttää tavalla, jolla loukataan, väärinkäytetään tai rikotaan kenenkään oikeuksia. Loukkaavan materiaalin syöttäminen on myös kiellettyä.
ChatGPT:n luoma sisältö ( output )
Entä onko ChatGPT:n tuottama sisältö suojattu tekijänoikeudella? Kyllä, jos sen voidaan katsoa ilmentävän luovia valintoja, jolloin sitä voidaan pitää itsenäisenä teoksena. ChatGPT ei kuitenkaan itse omista tekijänoikeutta luomaansa sisältöön, sillä tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle (”tekijälle”). Sen sijaan sovelluksen käyttäjä, joka käyttää ChatGPT:tä luovan prosessinsa tukena, voi saada tekijänoikeuden luotuun sisältöön, mikäli se ilmentää käyttäjän luovia valintoja. Milloin tämä kriteeri täyttyy, voi olla hankala arvioida. Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää ChatGPT:tä ”kirjoittamaan rakkauslaulun”, pyyntö ei ilmennä käyttäjän luovia valintoja riippumatta siitä, millainen ChatGPT:n tuottamasta runosta tulee.
Käyttöehtojen mukaan käyttäjä omistaa lähtökohtaisesti ChatGPT:n tuottaman sisällön, mutta hänen tulee varmistua siitä, voiko sovelluksen tuottamaa materiaalia käyttää. ChatGPT luo sisältöä muiden aiemmin luoman sisällön pohjalta. Tämän vuoksi on mahdollista, että ChatGPT:n luoman tuotoksen tai jonkin sen osan tekijänoikeuden omistaakin kolmas osapuoli, mikäli tuotos on sama tai riittävän samankaltainen kuin jokin olemassa oleva teos. Tämä voi johtaa haastaviin rajanvetotilanteisiin, kun arvioidaan, mikä on olemassa olevista teoksista inspiroitumista ja mikä tekijänoikeuksien rikkomista. Käyttäjän tuleekin noudattaa varovaisuutta sovelluksen tuotosta käyttäessään, koska OpenAI ei käyttöehtojensa mukaan ota vastuuta ChatGPT:n tuottaman sisällön käytöstä.
Yhteenveto
ChatGPT on äärimmäisen houkutteleva ja nopeasti kehittyvä työkalu, joka tulee epäilemättä vaikuttamaan tietotyöhön ja luovaan työhön. Vauhtisokeudelle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa. Sovellusta käyttäessä on hyvä toimia harkiten ja vastuullisesti. Käyttäjän on suotavaa arvioida huolellisesti syöttämänsä sisällön asianmukaisuus samoin kuin ChatGPT:n tuotoksen käytettävyys. Sovellukseen ei ole sallittua syöttää sen käyttöehtojen tai lainsäädännön vastaista, tai muulla tavoin loukkaavaa materiaalia. Myöskään luottamuksellisia tietoja tai liikesalaisuuksia ei tule syöttää.
ChatGPT:n tuotoksien juridiseen arviointiin vaikuttaa valittu näkökulma. Käyttäjän ja OpenAI:n välillä tekijänoikeuksien kohdistuminen on selkeää – käyttöehtojen mukaan kaikki oikeudet tuotoksiin luovutetaan käyttäjälle. Käyttäjän ja mahdollisten kolmansien osapuolten välillä tekijänoikeuksia on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä koneoppimisluonteesta johtuen ChatGPT:n tuotoksiin voi sisältyä tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä. Viime kädessä vastuu tuotosten käyttämisestä on sovelluksen käyttäjällä.
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.