Tekoälyohjeistus työkaluna turvalliselle innovoinnille

Tekoäly on monessa organisaatiossa arkipäivää. Osassa yrityksistä implementoidaan jo johdonmukaisesti tekoälystrategiaa, ja osa on matkalla vasta alkuvaiheessa. Todellisuus on kuitenkin se, että monissa organisaatioissa tekoälyä hyödynnetään laajasti eri toiminnoissa joko yrityksen valitsemilla työkaluilla tai henkilöstön itse käyttöönottamilla versioilla.

Moni yritys on tilanteessa, jossa yhtenäistä ohjeistusta tekoälyn käyttämisestä ei ole ehditty rakentamaan. Toisinaan ohjeistusta on olemassa, mutta se on laadittu ennen kuin EU:n tekoälyasetuksen vaatimukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Viimeistään nyt on oikea hetki varmistaa, että yrityksen omat tekoälykäytännöt ja osaaminen ovat ajan tasalla. Tämä on kriittistä myös sen varmistamiseksi, että henkilöstöllä on tekoälyasetuksen edellyttämä riittävä tekoälylukutaito.

Mihin tekoälyohjeistusta tarvitaan?

Tekoälyohjeistus ei ole pelkkä muodollisuus, vaan käytännön väline, jolla yritys varmistaa tekoälyn vastuullisen ja turvallisen hyödyntämisen. Se on samalla keino vastata uusiin sääntelyvaatimuksiin ja luoda edellytykset tehokkaalle innovoinnille.

1. Tekoälylukutaidon varmistaminen: Ensinnäkin ohjeistus tukee tekoälyasetuksen edellyttämää riittävää tekoälylukutaitoa. Helmikuusta 2025 alkaen jokaisella tekoälyä hyödyntävällä organisaatiolla on ollut velvollisuus parhaansa mukaan huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävä ymmärrys tekoälyn riskeistä, mahdollisuuksista ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Hyvin laadittu tekoälyohjeistus on keskeinen osa tätä organisatorista ja koulutuksellista velvoitetta. Euroopan komissio on myös vihjannut, että tekoälyasetuksen rikkomistilanteissa sanktioita ja muita seuraamuksia voidaan todennäköisemmin määrätä, jos tekoälylukutaitovelvoitetta on laiminlyöty.

   
   

2. Kannustava vaikutus: Selkeät pelisäännöt rohkaisevat henkilöstöä käyttämään tekoälyä. Kun työntekijöillä on varmuus siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, tekoälyn käyttö muuttuu varovaisesta kokeilusta suunnitelmalliseksi toiminnan kehittämiseksi. Ohjeistus luo turvaa, joka kannustaa kokeilemaan ja löytämään uusia tapoja tehostaa työtä ilman pelkoa siitä, että tekoälyn käyttö voisi vahingossa johtaa sopimus- tai sääntelyvelvoitteiden rikkomiseen tai muiden riskien realisoitumiseen. Näin ohjeistus toimii paitsi riskienhallinnan myös innovoinnin välineenä.

   
   

3. Piilokäytön hallinta: Tekoälyohjeistus auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan piilokäyttöä ja varjo-IT:tä. Monessa organisaatiossa tekoälytyökalut ovat tulleet käyttöön työntekijöiden omatoimisesti valitsemien sovellusten kautta. Kun käyttöä ei tunnisteta, sen riskejä ei voida myöskään hallita. Ohjeistus tekee tekoälyn käytön näkyväksi ja mahdollistaa henkilöstön ohjeistamisen myös sellaisten työkalujen osalta, joita työntekijät ottavat omatoimisesti käyttöön ilman erillistä hyväksyntää. Sen sijaan tekoälyn yksiselitteinen kieltäminen ei välttämättä vähennä riskejä – vaan päinvastoin – sillä tällöin henkilöstöä ei voida luontevasti ohjeistaa tarkemmista toimintamalleista.

   
   

4. Liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojaaminen: Yksi tekoälyohjeistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda selkeät rajat sille, miten liikesalaisuuksia ja henkilötietoja saa hyödyntää tekoälyn yhteydessä. Kun työntekijä syöttää tekoälytyökaluun asiakasdataa, sisäisiä suunnitelmia tai henkilötietoja, voi seurauksena olla tietojen leviäminen organisaation kontrollin ulkopuolelle. Ohjeistus määrittää käytännön säännöt sille, mitä tietoa saa käyttää, millä ehdoilla ja missä ympäristöissä. Näin se suojaa sekä yrityksen että sen sidosryhmien intressejä.

   
   

5. Tekoälysäädöksen vaatimusten toteuttaminen: Tekoälyohjeistus auttaa jalkauttamaan tekoälysääntelyn edellyttämät toimintamallit ja rajoitukset organisaatioon. Tekoälyasetus asettaa erityisesti suuririskisten käyttötapausten osalta velvoitteita esimerkiksi datan hallinnasta, lokitietojen säilyttämisestä sekä käytön seurannasta ja valvonnasta. Pelkkä tieto velvoitteista ei riitä, vaan ne on vietävä käytäntöön siten, että ne näkyvät päivittäisissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjeistus toimii tässä sillanrakentajana juridiikan ja käytännön työn välillä.

   
   

6. Luottamuksen rakentaminen sidosryhmiin: Tekoälyohjeistus on myös viesti ulospäin. Kun yritys pystyy osoittamaan, että tekoälyä käytetään harkitusti ja vastuullisesti, se rakentaa luottamusta asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin. Luottamus puolestaan vahvistaa yrityksen mainetta ja erottaa sen positiivisesti kilpailijoista. Tekoälyohjeistus on siten yhtä aikaa riskienhallintatyökalu, koulutusväline ja strateginen viesti vastuullisesta toiminnasta.

Tekoälyohjeistus on investointi kestävään tulevaisuuteen

Tekoälyn hyödyntäminen tuo mukanaan uudenlaisia riskejä, mutta myös valtavasti mahdollisuuksia. Selkeä tekoälyohjeistus auttaa tekemään tekoälystä aidosti liiketoiminnan vahvuuden, sillä se mahdollistaa uudenlaisen innovoinnin varmistaen samalla, että riskit hallitaan asianmukaisesti.

Olipa tekoäly olennainen osa yrityksen arkea tai vasta kokeilun tasolla, nyt on oikea aika varmistaa, että ohjeistus ja koulutus ovat ajan tasalla.

Katri Aarnio

Counsel

katri.aarnio@legalfolks.fi

050 306 2031

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.