Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin, ns. Whistleblower-direktiivin, kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa 2021. Direktiivi tulee panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä.
Uuden lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti.
Yli 50 työntekijää työllistäville yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioille sekä valtion virastoille asetettaisiin velvollisuus perustaa sisäinen, luottamuksellinen ilmoituskanava. Lisäksi perustettaisiin keskitetty ulkoinen, valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä ilmoituskanava, johon ilmoituksen voisi tietyissä tilanteissa tehdä. Tästä kanavasta ilmoitukset siirrettäisiin ulkoisina ilmoituskanavina toimivien valvontaviranomaisten käsiteltäviksi.
Tutustu ilmoituskanavaan liittyviin palveluihimme täällä.
Lisätietoja saat myös Tonilta (toni.haapasalo@legalfolks.fi) tai Annalta (anna.paimela@legalfolks.fi).
Päivitetty: 10. lokak. 2023
Komissio julkaisi 15.12.2020 digitaalisia palveluita (DSA) ja digitaalisia markkinoita (DMA) koskevat lainsäädäntöehdotukset. Digipalvelusäädöksellä on tarkoitus päivittää yli 20 vuotta sitten annettu tietoyhteiskunnan palveluja koskeva sähkökauppadirektiivi ja määritellä välittäjien velvoitteet ja vastuut EU:n sisämarkkinoilla. Digimarkkinasäädös puolestaan on kohdistettu ns. portinvartijoina toimiville suurille verkkoalustoille, kuten Googlelle, Amazonille, Applelle ja Facebookille. Digitaalisia markkinoita ja palveluja koskevat säädökset ovat yksi EU:n digitaalistrategian kulmakivistä.
Säädösten tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa, digitaalisten palveluiden avoimuutta sekä pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi, ennakoitavampi ja oikeudenmukaisempi ja mahdollistaa laittomaan sisältöön, vihapuheeseen, disinformaatioon ja hybridivaikuttamiseen puuttumisen nykyistä tehokkaammin sekä vähentää tietosuojariskejä.
Mitä DSA koskee?
DSA-lainsäädäntöehdotukseen sisältyy sääntöjä verkossa toimivista välityspalveluista, kuten verkkoinfrastruktuuria tarjoavista välityspalveluista (Internet-yhteyksien tarjoajat ja verkkotunnusvälittäjät), säilytyspalveluista (pilvipalvelut ja verkkosivustojen säilytyspalvelut), verkkoalustoista (markkinapaikat, sovelluskaupat, yhteistyötalouden alustat ja sosiaalisen median alustat) sekä erittäin suurista verkkoalustoista. Digipalvelusäädöksellä parannetaan keinoja, joilla voidaan poistaa laitonta sisältöä sekä suojella käyttäjien sananvapautta ja muita perusoikeuksia verkossa. Käytännössä käyttäjille tarjotaan helppoja tapoja ilmoittaa verkkoalustoilla esiintyvistä laittomista sisällöistä, tuotteista ja palveluista. Lisäksi alustoille asetetaan huolellisuusvelvoitteet. Tiukimmat velvoitteet asetetaan erittäin suurille verkkoalustoille.
Mitä DMA koskee?
Digitaalisia markkinoita koskevassa EU-säädöksessä määritellään kriteerit suurille verkkoalustoille, joita voidaan pitää ns. portinvartijoina. Näillä yrityksillä on erittäin merkittävä vaikutus digitaalimarkkinoihin: niillä on vakiintunut asema markkinoilla ja ne myös hallitsevat markkinoille pääsyä. Nämä yritykset voivat asettaa yrityskäyttäjille ja kuluttajille kohtuuttomia "ota tai jätä" -ehtoja. Säädös on kohdennettu ongelmiin, joita suuriin verkkoalustoihin liittyy.
Lakiuudistus tarjoaa EU:n kilpailulainsäädäntöä täydentävän keinon puuttua ennakoivasti isojen, huomattavaa markkinavoimaa omaavien ja keskeisiä verkkoalustoja hallinnoivien teknologiayritysten kilpailua rajoittaviin toimiin sekä lisää läpinäkyvyyttä. Portinvartijoihin kohdistuviin kieltoihin kuuluvat muun muassa se, että portinvartija ei saa esittää omia palvelujaan ja tuotteitaan paremmassa asemassa kuin vastaavia kolmansien osapuolten palveluja ja tuotteita, joita tarjotaan samalla alustalla.
Lisäksi DMA:ssa esitetään merkittäviä rajoituksia siihen, miten portinvartijayritykset voivat yhdistellä erilaisten alustojen ja palveluiden tuottamaa henkilötietoa. Lisäksi se tuo mahdollisuuden verkkoalustojen yrityskäyttäjille hyödyntää portinvartijayritysten hallinnoimia verkkoalustojen kautta kertyvää dataa. Tämä antaa yrityskäyttäjille paremmat edellytykset innovoida ja kilpailla digitaalisilla markkinoilla.
Mitä konkreettisia vaikutuksia hankkeilla on?
Suomalaiset yritykset ylläpitävät erilaisia markkinapaikkoja, joten niihin voi kohdistua ainakin osa DSA:n velvoitteista. Kaikkien välityspalveluiden tarjoajien tulee esimerkiksi julkaista sähköiset yhteystietonsa viranomaisten yhteydenottoja varten ja niillä tulee olla palvelujensa käyttöehdot, jotka sisältävät tietoa palvelussa tehtävästä sisällön moderoinnista.
Vastuuvapaussäännökset säilyvät lähes muuttumattomina. Jos yritys esimerkiksi ylläpitää palvelua, johon käyttäjät saavat ladata sisältöjä, tulisi kyseisen yrityksen vastuuvapauteen vedotakseen osoittaa, ettei sillä ole tosiasiallista tietoa käyttäjän lataamasta laittomasta sisällöstä, ja se toimii viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista. Koska sääntely pyrkii kannustamaan laittoman sisällön poistamiseen, ei palveluntarjoaja menettäisi mahdollisuuttaan vedota vastuuvapaussäännöksiin pelkästään sen perusteella, että se vapaaehtoisesti ja tyypillisesti automaattisia menetelmiä hyväksi käyttäen pyrkii löytämään ja estämään pääsyn laittomaan sisältöön palveluissaan.
DMA kohdistuu ainoastaan erittäin suuriin verkkoalustoihin, joten se ei ainakaan nykyisellään aseta suoria velvoitteita suomalaisille yhtiöille. DMA on tästä huolimatta erittäin merkittävä lainsäädäntöhanke, sillä sen avulla pyritään varmistamaan se, että kilpailuasetelma portinvartija-alustojen ja yrityskäyttäjien välillä tasapainottuu. Asetuksella puututtaisiin portinvartijoiden harjoittamiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Tämä lisäisi digitaalisen palveluiden avoimuutta sekä edistäisi pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille. Kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät, kun yritykset voisivat tarjota palveluitaan useammalla eri alustapalvelulla samanaikaisesti.
Missä vaiheessa hankkeiden käsittely on?
Asetusehdotuksia on käsitelty eduskunnassa kevään aikana. Suomen kannat hyväksyttiin eduskunnassa 2.6.2021 viiden valiokunnan annettua lausuntonsa.
Työ on edennyt myös Brysselissä. Puheenjohtajamaa Portugali antoi edistymisraportin ministerineuvostolle 27.5.2021. Kesällä Slovenian puheenjohtajakaudella odotetaan kompromissiesityksiä ja sisällöllistä käsittelyä. Tavoitteena on saavuttaa paketista jäsenmaiden yhteinen kanta marraskuun loppuun mennessä ja äänestää molemmista ehdotuksista joulukuun täysistunnossa.
Mistä saa lisätietoja?
Seuraamme asiakkaillemme merkityksellisiä lainsäädäntöhankkeita niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Näiden lainsäädäntöhankkeiden lisäksi EU:ssa on vireillä muun muassa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy Regulation), joka uudistaa sähköiseen viestintään liittyvät säännöt, sekä datasäädös (Data Act), jonka tarkoitus on lisätä dataan pääsyä ja datan käyttöä EU:ssa.
Lisätietoja antaa Folksin osakas Anna Paimela, anna.paimela@legalfolks.fi.
Päivitetty: 5. syysk. 2023
Meneillään oleva Helsinki Pride -viikko huipentuu lauantaina pidettävään Helsinki Pride -kulkueeseen, puistojuhlaan ja Helsinki Pride 2020 -konserttiin, jotka tapahtuvat tänä vuonna verkossa koronavirusepidemiasta johtuen. Helsinki Priden tarkoitus on muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuulumisesta kaikille henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Myös työnantajien tulee toiminnassaan huomioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.
Perustuslain ja työsopimuslain lähtökohdat
Suomen perustuslaissa säädetään, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuolten välistä tasa-arvoa tulee edistää muun muassa työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Työsopimuslaissa säädetään vuorostaan tasapuolisesta kohtelusta viitaten yhdenvertaisuuslakiin sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin.
Yhdenvertaisuuslaki yhdenvertaisuuden edistäjänä
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajaa arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työpaikalla tulee laatia suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (yhdenvertaisuussuunnitelma) yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.
Yhdenvertaisuuslaissa säädetään, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty siitä riippumatta, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai mahdolliseen oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintänä pidetään häirintää, kohtuullisten mukautusten epäämistä sekä ohjetta tai käskyä syrjiä.
Kyse on välittömästä syrjinnästä, mikäli henkilöä kohdellaan esimerkiksi tämän seksuaalisen suuntautumisen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Kyse on vuorostaan lähtökohtaisesti välillisestä syrjinnästä silloin, kun näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa henkilön muita epäedullisempaan asemaan esimerkiksi sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, mikäli loukkaava käyttäytyminen liittyy esimerkiksi henkilön seksuaaliseen suuntautumiseen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä työilmapiiri. Tällöin työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, mikäli työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvolaki sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä
Tasa-arvolaki edellyttää, että jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee muun muassa edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Työnantajan tulee myös helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Mikäli työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.
Tasa-arvolain mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan eri asemaan asettamista esimerkiksi sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Välillisellä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan vuorostaan henkilön eri asemaan asettamista neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, mikäli menettelyn seurauksena henkilö voi tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan esimerkiksi sukupuolensa perusteella.
Tasa-arvolaki edellyttää myös, että työnantaja ei saa työhön ottaessaan tai tehtävään valitessaan syrjäyttää ansioituneempaa henkilöä tämän sukupuolen perusteella tai soveltaa palkka- taikka muita työsuhteen ehtoja siten, että työntekijä joutuu sukupuolensa perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä.
Huomioi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla
Työnantajien on syytä varmistaa, että työnhakijoita ja työntekijöitä koskevat päätökset perustuvat muihin syihin kuin esimerkiksi henkilön sukupuoli-identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen, eli esimerkiksi henkilön ammattitaitoon, kokemukseen ja koulutukseen. Työnantajan tulee edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista työpaikalla. Työnantajan kannattaa pitää tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat mielessä muutoinkin kuin vain yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa sekä niitä päivitettäessä.
Hyvää Helsinki Pride -viikkoa kaikille. Olkaa rohkeasti ja ylpeästi sellaisia kuin olette niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin.
Lisätietoja antaa:
Anna Paimela
Osakas
+358 40 1648626
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.