top of page

Saksalainen verkkokauppa, Fashion ID, integroi verkkosivustolleen Facebookin tykkäysnapin. Käytännössä verkkosivun kävijän tietoja, kuten tietoa selaimesta ja IP-osoitteesta, välitetään Facebookille, vaikka nappia ei painaisi. Kun dataa käsiteltiin ilman, että Fashion ID:n verkkosivun käyttäjä asiasta tiesi tai siihen suostui, asia päätyi Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.


Tuomioistuimen heinäkuun lopulla antaman ratkaisun mukaan Fashion ID on tietosuoja-asetuksen tarkoittama yhteisrekisterinpitäjä Facebookin kanssa siltä osin kuin dataa kerätään ja välitetään Facebookille sen verkkosivuston kautta. Sen ei kuitenkaan tarvitse ottaa vastuuta datan myöhemmästä käsittelystä Facebookin osalta – siitä vastaa yksin Facebook.


Tuomioistuin edellyttää, että Fashion ID informoi sen sivuston käyttäjiä datan keruusta ja välittämisestä Facebookille sillä hetkellä, kun dataa kerätään eli käytännössä välittömästi verkkosivuston avaamisen yhteydessä.


Tuomioistuin jätti avoimeksi sen, vaatiiko verkkosivustolle integroitujen liitännäisten käyttö käyttäjän suostumuksen vai voisiko se perustua muuhun tietosuoja-asetuksen mahdollistamaan käsittelyperusteeseen, kuten oikeutettuun etuun. Tämä merkittävä kysymys jäi saksalaisen tuomioistuimen pohdittavaksi. Tuomioistuin kuitenkin totesi, että jos käsittely perustuu suostumukseen, tulee verkkosivuston pyytää etukäteinen suostumus siltä osin kuin se on yhteisrekisterinpitäjä (datan keruu ja välittäminen Facebookille). Jos taas käsittely perustuisi oikeutettuun etuun, tulisi sekä Fashion ID:n että Facebookin täyttää edellytykset eli käsittelyn tulee olla tarpeen oikeutetun edun saavuttamiseksi ja ns. tasapainotestillä tulee varmistaa, etteivät rekisteröidyn edut ja oikeudet syrjäytä ko. oikeutettua etua. Tämä voi käytännössä olla hyvin vaikea tehtävä.


On harmillista, ettei tuomioistuin ottanut tarkemmin kantaa käsittelyperusteeseen, mutta joka tapauksessa mielenkiintoista on nähdä, miten käsittelyperustetta koskeva arviointi tehdään. Käytännössähän tykkäysnapin toimintalogiikka on pitkälti sama kuin evästeillä ja, kuten kerroin edellisessä blogitekstissäni, esimerkiksi UK:n tietosuojaviranomaisen ICO:n kanta on, että evästeiden avulla kerättyjen tietojen myöhempi käyttö olisi perustettava suostumukseen, eikä oikeutettu etu olisi tähän soveltuva käsittelyperuste. Tällainen rinnastus vaikuttaisi loogiselta, mutta jää nyt vastaisen tuomioistuinkäytännön varaan.


Mielenkiintoista ratkaisussa on myös se, voiko tulkintaa jaetusta yhteisrekisterinpitäjän vastuusta laajentaa koskemaan myös adtech-toimialaa yleisesti. Tällä hetkellä useat adtech-palveluntarjoajat nimeävät itsensä itsenäisiksi rekisterinpitäjiksi julkaisijan ohella (”co-controller”, ei lainsäädännön viittaama yhteisrekisterinpitäjä, ”joint controller”), vaikka eittämättä osa käsittelystä tapahtuu siten, että sekä verkkosivuston julkaisija että adtech-firma määrittävät datan käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Ratkaisulla voi siis olla merkittäviä vaikutuksia sopimussuhteisiin yhteisöliitännäisten käytön ohella.


Verkkosivuston julkaisijana tee ainakin nämä:

  • Päivitä verkkosivustosi tietosuojaseloste, ja kuvaa siellä yhteisöliitännäisten, kuten Facebookin tykkäysnapin datankeruu ja siihen liittyvä datan välittäminen kolmannelle osapuolelle, kuten Facebookille. Kerro, että olet yhteisrekisterinpitäjä Facebookin kanssa. Muista, että jo aiemmin on katsottu, että julkaisija on yhteisrekisterinpitäjä Facebookissa olevan fanisivunsa osalta.

  • Valmistaudu tekemään ”keskinäinen järjestely” Facebookin kanssa yhteisrekisterinpitäjyydestä. Tästä järjestelystä – joka on useimmiten sopimus yhteisrekisterinpitäjyydestä – on käytävä asianmukaisesti ilmi yhteisten rekisterinpitäjien todelliset roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden. Järjestelyn keskeisten osien on oltava rekisteröidyn saatavilla. Oletettavaa on, että Facebook julkaisee tämän järjestelyn tekstit pian sivustollaan.

  • Seuraa markkinakäytäntöä ja mahdollisia viranomaissuosituksia tai -ratkaisuja muiden yhteisöliitännäisten, kuten Twitterin, LinkedInin tai Pinterestin, osalta. On mahdollista, että käyttäjän tulisi kirjautua sisään sosiaalisen median tililleen tai tehdä jokin muu aktiviinen toimenpide, jolla hän hyväksyy datan keruun ja välittämisen julkaisijan sivuston kautta sosiaalisen median yritykselle.


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.


Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset ovat kesän aikana kiinnittäneet erityistä huomiota adtech-toimialaan ja nimenneet sen erääksi painopistealueekseen.


Iso-Britannian tietosuojaviranomainen, ICO, julkaisi kesäkuussa raportin digimainonnan reaaliaikaisesta ostamisesta ja myynnistä, ns. real-time biddingistä. ICO on huolissaan erityisten tietoryhmien, kuten terveydentilan, etnisen alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen, käsittelystä sekä tiedon jakamisesta ohjelmallisen mainonnan ketjussa mahdollisesti satojen toimijoiden kesken. ICO:n Simon McDougall toi raportin julkaisun jälkeen antamassa puheessaan selvästi esiin sen, että adtech-toimialan tulee ottaa pää pensaasta ja muuttaa toimintatapojaan yksityisyydensuojan kunnioittamiseksi ja tietosuoja-asetuksen noudattamiseksi.


ICO myös uudisti evästeohjeistuksensa. Ohjeistuksen mukaan evästeiden asettaminen edellyttää käyttäjän antamaa vapaaehtoista suostumusta, ts. verkkosivustolle pääsyä ei voisi asettaa ehdolliseksi sille, että käyttäjä antaa suostumuksensa evästeiden asettamiseen (ns. cookie wall). ICO myös näyttäisi suhtautuvan kielteisesti siihen tulkintaan, että evästeillä kerätyn datan myöhempi käyttö esimerkiksi profilointiin tai mainonnan kohdentamiseen voisi perustua suostumuksen sijaan toiseen tietosuoja-asetuksen mahdollistamaan käsittelyperusteeseen, kuten oikeutettuun etuun.


Ranskan tietosuojaviranomainen, CNIL, julkaisi kesäkuussa toimintasuunnitelman kohdennetun mainonnan osalta todeten samalla, että sen vuonna 2013 julkaisema ohjeistus evästeistä ei tietosuoja-asetuksen voimaantultua ole enää pätevä. Heinäkuussa julkaistun uuden evästeohjeistuksen mukaan evästeiden asettaminen edellyttää suostumusta, joka on annettu aktiivisin toimenpitein esimerkiksi nappia painamalla, ei esimerkiksi verkkosivuston käyttöä jatkamalla tai selainasetusten avulla. Suostumuksen tulee perustua riittävään informaatioon (mukaan lukien rekisterinpitäjien identiteetti sekä evästeiden käyttötarkoitukset) ja se pitää voida antaa jokaista käyttötarkoitusta varten erikseen. Lisäksi suostumus pitää pystyä myöhemmin todentamaan ja olla käyttäjän helposti peruutettavissa. Evästeiden elinkaari on rajattava korkeintaan 13 kuukauteen. Ohjeistusta tullaan myöhemmin tarkentamaan käytännönläheisin esimerkein.


CNIL ja ICO ovat pitkälti yhdenmukaisia kannanotoissaan, mutta esimerkiksi analytiikkaevästeiden osalta ICO suosittaa perusteeksi suostumusta, kun taas CNIL pitää analytiikkaevästeiden rajattua käsittelyä sallittuna, jos käyttäjälle annetaan riittävät tiedot niiden käytöstä ja mahdollisuus niiden käytön vastustamiseen.


Digitaalisen mainonnan etujärjestö, IAB Europe, on kannanotossaan kertonut tukevansa tietosuojaviranomaisten työtä ja jatkavansa koko toimialan kattavan yhteisen suostumustenhallintamekanismin, Transparency and Consent Frameworkin, kehittämistä.


Koska kohdennetun mainonnan ekosysteemi edellyttää toimijoilta yhteistyötä ja tietosuoja-asetus tähtää lainsäädännön ja täytäntöönpanon harmonisointiin, myös suomalaisten yritysten kannattaa seurata niin toimialan yhteisten suostumusmekanismien kehittämistä kuin eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten ohjeistuksia ja ratkaisuja. Parhaillaan on käynnissä muun muassa Irlannin tietosuojaviranomaisen tutkinta Googlea kohtaan. Myös Suomessa voidaan odottaa ensimmäisiä ratkaisuja, kun tietosuojavaltuutetusta ja apulaistietosuojavaltuutetuista koostuva seuraamuskollegio aloittaa työnsä tänään.


Seurannan lisäksi on myös syytä ryhtyä toimeen: digimainontaa harjoittavien yritysten kannattaa tutkia kriittisesti muun muassa datan jakamisen käytäntöjään, käyttämiään kumppaneita sekä kuluttajille annettua informaatiota. Tietosuoja-asetuksen dokumentointivelvoitteiden johdosta olisi myös syytä kirjata yhteistyö kumppanien kanssa sopimusten muotoon sekä laatia – kokemustemme mukaan pahasti laiminlyötyjä – tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja. Autamme tässä työssä mielellämme.


Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.


Päivitetty: 20.5.2024

Tietosuoja on projekti


Tarua.


Moni organisaatio valmistautui tietosuoja-asetukseen jonkinlaisen projektin kautta. Projekti on usein hyvä aloitus tietosuojatyölle, ja sen kautta voi saavuttaa selkeitä lopputuloksia, kuten analyysin organisaation tietosuojan nykytilasta tai tiettyjä vaatimustenmukaisuuden kannalta keskeisiä dokumentteja, kuten tietojenkäsittelysopimus- tai vaikutustenarviointimallin.


Projekteilla on kuitenkin päätepiste, kun taas tietosuojatyön tulisi olla jatkuvaa systemaattista kehittämistoimintaa – siis prosessi. Erityisesti dataintensiivistä liiketoimintaa harjoittavat yritykset luovat kokeillen uusia palveluita sekä muuttavat usein käyttämiään teknologioita, kumppaneita ja datan käsittelytapoja. Tämä edellyttää jatkuvaa uusien elementtien arviointia sekä henkilöstön kouluttamista. Lisäksi tulee monitoroida sitä, että aiemmin määriteltyjä käytäntöjä noudatetaan ja alati muuttuviin tietoturvauhkiin on asianmukaisesti varauduttu.


Työkalu tai sertifikaatti varmistaa, että tietosuoja-asetusta noudattaa 100 %:sti


Tarua.


Kuten yllä todettiin, tietosuoja edellyttää jatkuvaa kehitystyötä. Jos joku kauppaa sinulle palvelua, jonka luvataan varmistavan 100 % vaatimustenmukaisuus, viittaa sille kintaalla. Yksi teknologia tai tuote ei ole autuus onneen, vaan kyse on systemaattisesti työstä, jota teknologia ja erilaiset digitaaliset palvelut voivat tukea.


Tietosuoja-asetus kannustaa erilaisten sertifiointimekanismien, tietosuojasinettien ja käytännesääntöjen käyttöönottoa, ja niitä voidaan käyttää osoittamaan asetuksen velvoitteiden noudattamista. Varsinaisia GDPR:n tarkoittamia sertifiointeja ei kuitenkaan ole vielä olemassa. Kannattaa siis tarkistaa, mihin konsulttien myyntipuheissa kuullut sertifioinnit viittaavat ja mitkä ovat olleet edellytykset niiden saamiselle. GDPR:n sertifiointi voidaan myöntää vain organisaatiolle, ei yksityishenkilölle.


Suhtaudu myös skeptisesti siihen, että joku organisaatio väittää olevansa ”100% GDPR compliant”. Lainsäädäntö on hyvin periaatteellista ja avointa tulkinnalle sekä nykyiset tiedonkäsittely-ympäristöt monimutkaisia, joten on hyvin vaikea kuvitella, että joku voisi saavuttaa tällaisen teoreettisen maksimin. Mitä enemmän tietosuojasta tietää, sitä selvemmäksi käy, että organisaatiolla on edessään loppumaton lista pienempiä tai suurempia tehtäviä tietosuojan ylläpitämiseksi tai parantamiseksi.


Tietosuoja rajoittaa sananvapautta


Useimmiten tarua.


Tietosuoja-asetus ja vuoden alusta voimaan tullut tietosuojalaki määrittävät henkilötietojen suojan ja sananvapauden yhteensovittamista. Uusi sääntely ei tuo merkittäviä muutoksia aiempaan oikeustilaan, vaan tietosuojasääntely soveltuu edelleen henkilötietojen käsittelyyn toimituksellisia tarkoituksia varten vain osittain. Jos kyse on tietojen, mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen yleisölle, eikä esimerkiksi yksittäisten ihmisten uteliaisuuden tyydyttämisestä, henkilötietojen käsittely on varsin vapaata. Esimerkiksi verotustietojen julkaisua puoltaa se, että verotustietoihin sisältyy yhteiskunnallisesti merkityksellisiä tietoja, joiden avulla kansalaiset voivat seurata tuloerojen kasvua ja veropolitiikan oikeellisuutta.


Journalismia sekä taiteellisen ja kirjallisen ilmaisun tarkoituksia tulkitaan laajasti. Journalismipoikkeuksia sovelletaan perinteisten joukkotiedotusyritysten lisäksi kaikkia journalismia harjoittavia henkilöihin. Tämä on vahvistettu myös tammikuussa 2019 annetussa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisussa.


Suurin uhka on massiiviset sakot


Tarua.


Tietosuoja-asetus ei ole ensisijaisesti keino sakottaa. Sen pääasiallinen tarkoitus on suojata meidän jokaisen yksityisyyttä. Tietosuojaviranomaisilla on käytössään sakkojen lisäksi myös muita keinoja, kuten varoitusten tai huomautusten antaminen taikka käsittelykiellon määrääminen. Näistä jälkimmäisellä voi olla yritykselle paljon sakkoja suurempia vaikutuksia, samoin kuin sillä, että rikkomuksen myötä menetetään asiakkaiden luottamus. Nämä seuraamukset voivat murentaa koko liiketoiminnan.


On myös huomattava, että vastuullisuus liiketoiminnassa on kasvava trendi. Yhä useampi työntekijä ja sijoittaja hakee kohdetta, jonka yritystoiminnan luonne ja perustoiminnot ovat eettisiä. Yksityisyyden suojaaminen on yksi vastuullisen liiketoiminnan elementti, jolla voidaan vaikuttaa yrityksen houkuttavuuteen, brändiin ja lopulta arvoon.


GDPR on kuin Y2K – paljon melua tyhjästä


Tarua.


Vaikka suomalaisten yritysten arjessa tietosuojaviranomaisten toimet näyttävät vielä vähäisiltä, on muistettava, että kansallinen tietosuojalaki, jolla tietosuojavaltuutettu sai tarvittavan toimivallan, tuli voimaan vasta vuoden 2019 alussa. Euroopan laajuisesti viranomaisilla on ollut tutkittavana yli 200 000 juttua ja sakkoja on annettu yli 55 miljoonaa euroa (lähde). Odotettavissa on, että ratkaisuja saadaan kiihtyvällä tahdilla.


Lisätietoja murretuista myyteistä antaa:

Anna Paimela

Osakas

+358 40 164 8626



Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.



bottom of page