Osakassopimus

Yrittäjää kehotetaan usein laatimaan osakassopimus. Osakassopimus ei ole lain sääntelemä yhtiöoikeudellinen instrumentti eikä yhtiön julkinen asiakirja, joten tietoa osakassopimusten sisällöistä ei usein ole saatavilla. Mikä siis on osakassopimus, mitä osakassopimuksella sovitaan ja miksi se olisi hyvä laatia?

Mikä on osakassopimus?

Osakassopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka osakeyhtiön osakkeenomistajat laativat sopiakseen keskinäisistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan ja yhtiötä kohtaan. Osakassopimusta tai sen sisältöä ei ole osakeyhtiölaissa määritelty, eikä osakeyhtiölaki mainitse osakassopimusta.

Mikä siis on osakeyhtiölain ja osakassopimuksen välinen suhde?

Osakeyhtiölaki määrittää muun ohella osakeyhtiön muodollisen päätöksenteon vähimmäisvaatimukset. Osakkaat voivat osakassopimuksella sopia yhteiset pelisäännöt sille, kuinka osakeyhtiö tekee lain edellyttämät päätökset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakassopimuksessa sovitaan niistä periaatteista ja ehdoista, joita toteutetaan osakeyhtiön johtamisessa ja muussa toiminnassa.

Pelkistettynä osakassopimuksen ja osakeyhtiölain suhteen voi siis esittää seuraavasti: Osakeyhtiölaki säätelee sitä, kuinka yhtiötä koskevat päätökset tulee muodollisesti tehdä. Osakassopimuksella osakkeenomistajat voivat keskinäisesti sopia, mitä päätöksillä halutaan saavuttaa ja miten päätökset syntyvät.

Mistä osakassopimuksessa sovitaan?

Koska osakassopimuksen sisällölle ei ole laissa asetettuja vaatimuksia, sopimuksen sisältö on pitkälti osakkaiden päätettävissä. Osakassopimusta rajoittavat kuitenkin yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet, kuten kohtuullisuus, sekä pakottava lainsäädäntö.

Osakassopimuksen sisältö vaihtelee riippuen siitä, mikä on osakkeenomistajien keskinäisessä suhteessa olennaista ja mistä osakkeenomistajat haluavat osakassopimuksessa sopia. Laajasta sopimusvapaudesta huolimatta osakassopimuksissa toistuvat muutamat keskeiset teemat, joita ovat mm. osakkeiden luovuttaminen ja varojenjako.

Miksi osakassopimuksessa sovitaan osakkeiden luovuttamisesta?

Yksi tärkeimmistä osakassopimuksen funktioista on osakkeiden liikkuvuuden kontrolloiminen. Osakkeenomistajat eivät useimmiten halua osakkaaksi tahoja, joiden osakkuudesta osakkaat tai yhtiön hallitus eivät ole yhteisesti päättäneet.

Koska osakeyhtiölaki ei rajoita osakkeiden luovuttamista, osakassopimuksessa voidaan sopia eri tilanteisiin soveltuvista luovutusrajoituksista sekä kirjata nimenomaisesti ylös tahot, joille osakkeita saadaan rajoituksetta luovuttaa. Ellei osakkeiden luovuttamisesta ole laadittu yhteisiä pelisääntöjä, kolmansia osapuolia voi päätyä yhtiön osakkaiksi kontrolloimattomasti esimerkiksi yhden osakkaan tekemillä osakekaupoilla.

Yhtiön johtaminen, rahoittaminen ja varojenjako

Osakassopimuksen toinen keskeinen funktio on sopiminen yhtiön johtamisesta, rahoittamisesta ja varojenjaosta. Osakassopimuksessa sovitaan yleensä hallituksen kokoonpanosta ja päätöksenteon perusteista. Osakkaat voivat sopia esimerkiksi siitä, sovelletaanko kaikkiin päätöksiin osakeyhtiölain vähimmäisvaatimuksia vai edellyttääkö jokin päätös osakeyhtiölain vaatimuksia korkeamman ääntenenemmistön.

Osakkaat voivat sopia myös hallituksen jäsenten valintaan vaikuttavista seikoista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hallituksen jäsenten pätevyysvaatimukset tai osakkaiden oikeus nimetä oma edustajansa yhtiön hallitukseen.

Yhtiön rahoittamisesta ja osakkaille maksettavan osingon perusteista on hyvä sopia selkeästi osakassopimuksessa. Ilman erillistä asiasta sopimista osakkaille voi muodostua eriäviä näkemyksiä esimerkiksi siitä, miten yhtiön tuotot käytetään ja kenellä on vastuu yhtiön rahoittamisesta.

Mistä muusta sovitaan osakassopimuksella?

Yhtiön osakkaiden rooli yhtiössä riippuu paljon siitä, minkä kokoisesta yhtiöstä on kyse sekä siitä, millä perusteella osakas on tullut osakkaaksi. Yksi olennainen sovittava asia osakkaiden välillä on, velvoitetaanko osakkaita työskentelemään yhtiössä. Osakkaat voivat keskenään sopia esimerkiksi, että osakkaan työsopimuksen päättyessä osakkaan on luovutettava omistamansa osakkeet yhtiölle sopimuksessa määriteltyä korvausta vastaan.

Osakkaiden kesken sovitaan yleensä myös rajoitteita siihen, millaisia tehtäviä osakkaat voivat ottaa vastaan yhtiön ulkopuolella. Yhtiön ulkopuolisista tehtävistä on suositeltavaa tehdä selkeät kirjaukset sopimukseen mahdollisen kilpailukieltolausekkeen varalta.

Osakassopimuksella suojataan myös yhtiötä ja sen kilpailukyvyn säilymistä. Yhtiön kannalta keskeisimpiä suojattavia voimavaroja ovat yhtiön toimialasta riippuen mm. työntekijät, tietotaito ja muut immateriaalioikeudet. Jottei kukaan osakas hyödyntäisi yhtiön kilpailukykyä toisten osakkaiden kustannuksella, osakassopimuksessa sovitaan usein myös immateriaalioikeuksista, salassapidosta sekä kilpailu- ja houkuttelukiellosta.

Lisäksi osakassopimuksessa, kuten missä tahansa muussa sopimuksessa, sovitaan sopimuksen ehtojen rikkomisen seuraamuksista, kuten sopimussakosta.

Miksi osakassopimus kannattaa laatia?

Osakassopimuksella pyritään ehkäisemään osakkaiden välisiä riitoja. Osakassopimus kannattaa laatia aina, kun yhtiössä on enemmän kuin yksi osakkeenomistaja. Osakassopimus myös helpottaa yhtiön johtamista yhteisesti laadittujen pelisääntöjen mukaisesti.

Kirjallinen sopiminen on myös varmin tapa ehkäistä näyttöongelmat mahdollisissa riitatilanteissa. Osakassopimus toimiikin vahvana näyttönä siitä, mikä on ollut osapuolten tahto osakassopimusta laadittaessa.

Sopimuksessa sovitaan yleensä mekanismi siihen, kuinka toimitaan tilanteessa, jossa osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen yhtiötä koskevasta asiasta. Tällöin vältytään turhilta kuluilta, kun riidanratkaisumekanismi on kaikille osapuolille selvä.

Milloin osakassopimus on ajankohtaista laatia?

Osakassopimuksen laatiminen on luonnollisesti sitä helpompaa mitä vähemmän sopivia osapuolia on. Tästä syystä sopimus on hyvä laatia jo yhtiön alkuvaiheessa. Yhtiön perustamisen yhteydessä huolellisesti laadittu osakassopimus on varmin tapa välttää osakkaiden väliset riidat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat yhtiössä osakkaina yhteisesti sovituin ehdoin.

Vastaperustetussa yrityksessä esimerkiksi exit-tilanteet eivät todennäköisesti vaikuta ajankohtaisilta. Perusasioista, kuten osakkeiden luovuttamisesta, kannattaa silti aina sopia selkeästi yrityksen koosta ja kasvuvaiheesta riippumatta.

Osakassopimusta voidaan tarvittaessa muuttaa tai päivittää osakkaiden keskinäisellä sopimuksella. Päivittäminen voi olla tarpeen, mikäli yhtiön omistuspohja tai liiketoiminnan laajuus muuttuu merkittävästi. Yrityksen kasvaessa on mahdollista erottaa myös ns. pääosakassopimus ja vähemmistöosakassopimus toisistaan.

Lisätietoja asiasta antaa:

Jediitta Tiainen

Counsel

jediitta.tiainen@legalfolks.fi

+358 44 23 52 115

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.

Henkilöstöantien verotus muuttui

Henkilöstöantien verotus on muuttunut 1.1.2021 alkaen. Tuloverolain muutos mahdollistaa työntekijöiden osakemerkinnät henkilöstölle suunnatussa osakeannissa osakkeiden matemaattisella arvolla eli osakkeiden käypää arvoa alemmalla merkintähinnalla. Työntekijöille muodostuu ansiotulona verotettavaa etua ainoastaan osakkeiden matemaattista arvoa alemmasta merkintähinnasta. Aiemmin ansiotulona verotettavaa etua muodostui, jos osakkeiden merkintähinta alitti 90 % yhtiön osakkeiden käyvästä arvosta.

Matemaattinen arvo määräytyy jakamalla yhtiön nettovarallisuus yhtiön osakkeiden lukumäärällä. Koska matemaattinen arvo perustuu nettoarvoon, valuaatio on alhaisempi verrattuna muihin arvonmääritysmenetelmiin.

Yrityksille tämä lakimuutos mahdollistaa työntekijöiden sitouttamisen ilman, että työntekijät joutuisivat maksamaan merkintähinnan alennuksesta ansiotuloveroa, kun merkintähintana käytetään osakkeen matemaattista arvoa. Jotta työntekijät voivat hyödyntää veroetua, edun täytyy olla henkilöstön enemmistön käytössä. Henkilöstön enemmistön määrittelyssä olennaista on, että etua ei käytetä ainoastaan tarjoamaan tietyille avainhenkilöille edullisia osakeanteja.

Henkilöstöantien veroetu ei sovellu tilanteisiin, joissa osakkeita tarjotaan esimerkiksi sellaisen hallituksen jäsenen merkittäväksi, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön. Etua ei myöskään voi käyttää, jos yhtiön osakkeista yli 10 % on osakkeita merkitsevän työntekijän ja tämän perheenjäsenten omistuksessa. Henkilöstöantien verotuksen kevennys ei koske pörssiyhtiöiden osakkeita.

Lisää aiheesta voi lukea kevään blogitekstistämme, jossa henkilöstölle suunnattujen osakeantien verotusta suhteessa optio-oikeuksiin käytiin läpi jo hallituksen esityksen pohjalta.

Henkilöstöanneissa kannattaa aina huomioida suunnattuihin osakeantipäätöksiin liittyvät määrämuotovaatimukset. Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen suunnattuihin osakeanteihin, ole yhteydessä asiantuntijoihimme.

Lisätietoja asiasta antaa:

Jediitta Tiainen Counsel

jediitta.tiainen@legalfolks.fi +358 44 23 52 115

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.

Yrityskauppa – osakekauppa vai liiketoimintakauppa?

Yrityksen myyminen on yrittäjälle merkittävä tapahtuma riippumatta siitä, millä perusteella yritystä myydään. Toiselle yrittäjälle yrityskauppa voi olla ainoa päämäärä rahakkaan exitin toivossa ja toiselle yrittäjälle elämäntyön myyminen on pahin painajainen. Kun ostajan ja myyjän intressit kohtaavat, on houkuttelevasta tarjouksesta kuitenkin vaikea kieltäytyä.

Yrityskaupassa voidaan myydä joko kokonainen yhtiö kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen tai yhtiön yksi yhtenäinen liiketoimintakokonaisuus. Yrityskaupan suunnittelussa on tärkeää huomioida useita näkökulmia, mm. suunnitellun kaupan verovaikutukset, sekä kartoittaa kauppaan liittyvät riskit sopivasti mitoitetulla due diligence -tarkastuksella.

Milloin yrityskauppa toteutetaan osakekaupalla?

Koko yhtiön myyminen ulkopuoliselle toteutetaan osakekaupalla. Osakekaupassa yhtiön osakkeenomistajat myyvät yhtiön koko osakekannan uudelle omistajalle. Osakekaupassa voidaan myydä myös enemmistöosuus osakkeista, jolloin yhtiöön jää uuden omistajan lisäksi vähemmistöosakkaita.

Osakekaupassa osakkeiden mukana siirtyvät lähtökohtaisesti kaikki yhtiöön liittyvät erät kuten sopimukset, velat, työntekijät ja rahoitusomaisuus. Osakekaupan yhteydessä sopimusten siirtymisestä ei tarvitse neuvotella erikseen, mutta keskeisimmistä sopimuksista on hyvä tarkistaa, ettei omistuspohjan muutos luo sopimuksen toiselle osapuolelle irtisanomisperustetta.

Mikä DD?

Osakekaupan yhteydessä toteutetaan usein laaja due diligence -tarkastus. Due diligence- tarkastus eli niin kutsuttu DD tarkoittaa kaupan kohteeseen liittyvien tietojen tarkastamista. DD:n avulla ostaja voi varmistua kohteen sisällöstä ja arvioida kauppaan liittyviä riskejä kuten esimerkiksi yksittäisiin sopimuksiin liittyviä ehtoja tai mahdollisia piileviä riitoja. Tarkastukseen sisältyy yleensä oikeudellinen, taloudellinen ja verotukseeen liittyvän osion.

Osakekaupan verotus

Osakekaupassa ostaja maksaa kauppahinnan osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat ovat tällöin verovelvollisia kauppahintana saadusta pääomatulosta. Pääomatuloveron perusteena on luovutusvoitto, joka muodostuu kauppahinnan ja kaupan kohteen hankintamenon tai hankintameno-olettaman erotuksesta. Hankintameno-olettama määräytyy kunkin osakkaan osakkeiden omistusajan mukaan. Yli kymmenen vuoden omistuksen jälkeen hankintameno-olettamaa korotetaan ja näin ollen verotettava osuus kauppahinnasta pienenee. Osakekaupassa tulee maksettavaksi myös varainsiirtovero.

Milloin liiketoimintakauppa on käytännöllinen vaihtoehto?

Liiketoimintakaupassa on kyse yhtiön yksittäisen liiketoimintakokonaisuuden myynnistä. Tällöin osakkeiden ja itse yhtiön omistus säilyy osakkailla, mutta yhtiön harjoittama liiketoiminta myydään uudelle omistajalle. Kaupan kohteen määrittely vaikuttaa kaupan arvonlisäverokohteluun sekä siirtyvään henkilöstöön.

Liiketoimintakaupassa siirtyvät vain kaupan kohteena olevaan liiketoimintaan kuuluvat erät. Liiketoimintakaupan yhteydessä tulee sopia erikseen sopimusten siirtymisestä uudelle omistajalle, ellei siirtoa ole liiketoimintakaupan perusteella sopimuksessa sallittu.

Liiketoimintakaupassa kauppahinta maksetaan osakkeenomistajien sijaan yhtiölle. Liiketoimintakauppa ei siten aiheuta välitöntä veroseuraamusta osakkeenomistajille. Osakkeenomistajille aiheutuu veroseuraamuksia vain, jos kauppahintaa jaetaan osakkeenomistajille yhtiöstä, jonka liiketoiminta on myyty.

Liiketoimintakauppa voi toimia mahdollisena esiasteena osakekaupalle, mikäli yhtiön toiminnasta olisi osakekaupan mielekkyyden vuoksi kannattavaa irrottaa yksi liiketoimintakokonaisuus.

Signing ja closing

Yrityskauppojen yhteydessä puhutaan usein termeistä signing ja closing. Ensi kertaa prosessissa mukana olevalle termistö ei välttämättä avaudu suoraan. Termeillä tarkoitetaan kauppakirjan allekirjoitushetkeä (signing) ja kaupan voimaantulohetkeä (closing). Nämä kaksi erotetaan toisistaan yleensä sen vuoksi, että kaupan täytäntöönpano edellyttää joitakin toimenpiteitä, joihin osapuolet eivät halua tai voi ryhtyä ennen kuin kaupan ehdoista on lopullisesti sovittu ja kauppakirja on allekirjoitettu.

Miten onnistun yrityskaupassa?

Yrityskaupassa on suositeltavaa käyttää apuna kokenutta asiantuntijaa, sillä kauppakirja täytyy laatia huolella ennakoimattomien vastuiden välttämiseksi. Kauppakirjassa tulee selkeästi määrittää kauppahinta sekä sopia vastuiden jakautumisesta ja muista kaupan ehdoista.

Osakekaupan neuvotteluvaiheessa allekirjoitetaan yleensä aiesopimus, jossa sovitaan neuvottelujen aikatauluista ja ehdoista. Aiesopimus ei ole osapuolten kauppaneuvottelun sisältöä sitova sopimus, mutta sen tarkoitus on yleensä taata osapuolille neuvottelurauha ja sopia neuvotteluun liittyvistä yksityiskohdista kuten aikataulusta.

Salassapitosopimus on ehdottoman tärkeää laatia kaupan muodosta huolimatta. Yrityskauppaneuvotteluissa myyjän täytyy kertoa kaupan kohteeseen liittyviä luottamuksellisia tietoja ostajalle, jotta ostaja voi varmistua kohteen laadusta ja arvosta. Kaupan kariuduttua kesken neuvottelujen, ilman salassapitosopimusta neuvotellut myyjä on ikävässä tilanteessa, kun ostaja on saanut tietoonsa yksityiskohtaisia tietoja myyjän liiketoiminnasta.

Paras tapa valmistautua yrityskauppaan on hoitaa yhtiötä asianmukaisesti perustamisesta saakka. Tämä tarkoittaa lakisääteisistä velvoitteista huolehtimista sekä varmistumista siitä, että yhtiön asiakirjat on laadittu liiketoiminnan riskit huomioiden. Yhtiön asianmukaisella hoitamisella parannat yhtiösi arvoa ja voit luottavaisin mielin aloittaa yrityskauppaprosessin.

Lue lisäksi perustajaosakkaamme Antin viisi vinkkiä onnistuneeseen yrityskauppaan täältä.

Jediitta Tiainen

Counsel

jediitta.tiainen@legalfolks.fi

+358 44 23 52 115

Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.