Aluehallintovirastolta on odotettu jo pidempään kiristyvää otetta rahanpesulain noudattamisen valvonnassa. Aluehallintovirasto on toistuvasti kertonut valvontahavaintojensa pohjalta, että esimerkiksi riskiarviot ovat laajalti puutteellisia, eikä niiden tarkoitusta täysin ymmärretä ilmoitusvelvollisten keskuudessa.
Vuonna 2022 toteutetut tarkastukset rahanpesulain noudattamisesta
Tähän asti ilmoitusvelvolliset ovat selvinneet nuhteluilla, mutta nyt suunta alkaa muuttua. Aluehallintovirasto kertoi keväällä vuoden 2022 tarkastuksista, joita tehtiin rahanpesulain noudattamiseen liittyen yhteensä neljäntoista ilmoitusvelvollisen osalta. Tarkastuksia tehtiin valtakunnallisesti eri toimialoille, kuten tilitoimistoihin ja välitysliikkeisiin. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto arvioi rahanpesulakia koskevan yleisen tietoisuuden lisääntyneen ilmoitusvelvollisten keskuudessa. Lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Näistä neljästätoista tarkastuksesta kuusi johti sanktiohankintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Aluehallintoviraston mukaan tyypilliset puutteet koskivat yritysten riskiarvioita sekä asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Asiakkaan tuntemista koskevat puutteet koskivat esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamista tai tosiasiallisten edunsaajien selvittämistä.
Aluehallintovirasto on korostanut viimeisimmissä ulostuloissaan sitä, että tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yritys olisi huolehtinut lain velvollisuuksista pääasiallisesti riskiarvion ja järjestelmien muodossa, sanktioita voi seurata yksittäisiin asiakkaisiin kohdistuvista puutteellisista käsittelytavoista.
Rikemaksu asianajotoimiston toimitusjohtajalle
Ensimmäinen aluehallintoviraston sanktiomääräyksistä kohdistettiin asianajotoimiston toimitusjohtajalle henkilökohtaisesti toimitusjohtajan aseman perusteella. Voit lukea lisää tästä.
Asianajotoimiston riskiarvio arvioitiin puutteelliseksi ja työntekijöiden saama koulutus riittämättömäksi. Seuraamuksessa huomioitiin se, että kyseessä on ollut useampi laiminlyönti, mutta teko ei ollut tahallinen. Siitä johtuen asia ei kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Aluehallintoviraston mukaan asianajotoimiston rahanpesun riskiarviota, joka laaditaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ei ollut päivitetty sen vuonna 2017 toteutuneen laatimisen jälkeen. Riskiarvio ei myöskään kattanut toimiston kansainväliseen toimintaan liittyviä riskejä riittävällä tasolla. Asianajotoimisto oli itse ilmoittanut tarkastuksen yhteydessä, että riskiarvion päivittämiselle ei nähty tarvetta. Riskiarviossa oli yleisellä tasolla kuvattu toimiston toimintaympäristöön, toimeksiantoihin, asiakassuhteisiin sekä terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskitekijöitä Suomen Asianajajaliiton malliasiakirjan pohjalta ja asiakaskäytäntöihin liittyvistä käytännön menettelyistä yrityksen omassa toimeksianto-oppaassa.
Toimisto ei ollut myöskään täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia työntekijöille asetetusta koulutusvelvollisuudesta.
Rikemaksun suuruus oli 5 000 euroa. Aluehallintovirasto ei ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Rikemaksu autoliikkeelle
Aluehallintovirasto määräsi myöhemmin kesällä rikemaksun liike- tai ammattitoimintana tavaroita myyvälle ilmoitusvelvolliselle, joka on ottanut vastaan maksusuorituksena käteistä toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa tietyllä aikavälillä. Kyseinen yritys myy ajoneuvoja. Voit lukea lisää täältä.
Aluehallinnon suorittamassa valvonnassa havaittiin rahanpesulain noudattamiseen liittyviä puutteita riskiarvion laatimisen ja päivittämisen osalta, velvollisuudessa tuntea asiakkaansa ja yksilöidä ja arvioida rahanpesun riskejä, asiakkaan tunnistamisessa ja todentamisessa, epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemisessä sekä tuntemistietojen säilyttämisessä. Laiminlyöntien voidaan näin ollen todeta olleen moninaisia ja laajoja.
Tarkastuksessa kävi ilmi, ettei yritys ollut laatinut rahanpesun riskiarviota lainkaan. Aluehallintoviraston pyytäessä riskiarviota yhtiö oli ensin tyytynyt kuvailemaan sähköpostiviestissään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä olemattomaksi sillä perusteella, että se tekee edullisilla ajoneuvoilla pienimuotoista kauppaa. Aluehallintovirasto antoi ilmoitusvelvolliselle mahdollisuuden täydentää aiempaa vastaustaan sekä toimitti tiedot aluehallintoviraston ohjeisiin rahanpesulain noudattamisesta. Siitäkään huolimatta yritys ei täydentänyt materiaalejaan tai ottanut kantaa riskiarviota koskevaan asiaan.
Yrityksen katsottiin rikkovan rahanpesulain velvoitteita asiakkaan kanssa toteutetussa liiketoimessa, sillä kaupan yhteydessä asiakkaan edustajalta oli hyväksytty vanhentunut passi eikä toisen henkilön puolesta kauppaa hoitaneelta henkilöltä oltu pyydetty valtakirjaa. Näin ollen varsinaisen asiakkaan henkilöllisyyttä ei todennettu eikä myöskään varmistettu edustajan oikeutta toimia asiakkaan puolesta. Autokauppa oli maksettu käteisellä, mutta asiakkaalta ei ollut dokumentoitu kirjallista varojen alkuperäselvitystä eikä kiinnitetty huomiota siihen, että käteiskauppa sen suuruus huomioiden on tavanomaisesta poikkeavaa, jolloin asiakassuhteeseen tulisi kiinnittää erityistä huolellisuutta. Kokonaisuus huomioiden yrityksen olisi tullut tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta. Lisäksi yrityksellä on ollut puutteita asiakkaan tuntemistietojen keräämisen ja säilyttämisen osalta.
Rikemaksun suuruus oli 12 000 euroa eikä aluehallintovirasto ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Johtopäätöksiä rikemaksuista
Aluehallintoviraston määräämät rikemaksut antavat osviittaa siitä, miten viranomainen tulee jatkossa suhtautumaan puutteisiin.
Ensimmäisessä tapauksessa rikemaksu oli euromääräisesti pieni huomioiden yrityksen yli 24 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto, mutta mielenkiintoista rikemaksun määrääminen henkilökohtaisesti yrityksen toimitusjohtajalle. Tämä korostaa sitä, että ilmoitusvelvollisen yrityksen johdon tulee suhtautua rahanpesulain asettamiin velvollisuuksiin vakavasti. Lisäksi toinen keskeinen huomio on se, että valmiit riskiarviopohjat eivät ole oikotie onneen ja ilmoitusvelvollisen työkalupakkina toimivaan riskiarvioon tulee paneutua yrityskohtaisesti. Tärkeää on myös päivittää riskiarviota ja näin ollen huolehtia sen ajantasaisuudesta. Aluehallintovirasto kommentoi lisäksi yrityksen sisäisiä ohjeistuksia ja henkilöstön koulutusta - näistä on jokaisen ilmoitusvelvollisen erittäin tärkeää huolehtia.
Toisessa tapauksessa rikemaksu oli suhteellisesti merkittävämpi, sillä kyseisen yrityksen liikevaihto on viime vuosina ollut puolen miljoonan molemmilla puolilla. Tarkastushavainnot olivat vakavammat ja rahanpesulain velvollisuuksiin suhtauduttiin yrityksen toimesta väheksyvästi. Tämä ratkaisu osoittaa, että jokaisella yksittäiselläkin asiakaskohtaamisella on merkitys yrityksen toimintaa arvioitaessa, Jokaiseen asiakkuuteen tulee suhtautua rahanpesulain vaatimusten mukaisesti.
Mitä seuraavaksi?
Aluehallintovirastolla on edelleen sanktioharkinnassa vuoden 2022 tarkastuksia, yllä mainitut tapaukset havaittiin jo vuonna 2021. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin johtopäätöksiin aluehallintovirasto päätyy tuoreimpien tapausten osalta.
Muutama päivä ennen tämän kirjoituksen laatimista aluehallintovirasto tiedotti omalla sosiaalisen median tilillään Twitterissä, että veroneuvojien valvontakampanjassa riskiarvioiden laadinnassa havaittiin puutteita. Riskiarvioita koskevat puutteet ovat yleisiä joka alalla.
Nyt aluehallintovirasto on näyttänyt suhtautuvansa yhä tiukemmin puutteisiin ja tämä osoittaa jokaiselle ilmoitusvelvolliselle, että viimeistään nyt on aika toimia. Esimeriksi riskiarvion laatimisessa tulee ottaa huomioon laajasti eri lähteitä ja se tulee laatia yrityksen liiketoiminta, koko ja luonne huomioiden. Lisäksi yhtiöllä tulee olla asianmukainen sisäinen ohjeistus ja henkilöstön koulutuksesta tulee huolehtia. Näiden laatimisessa kannattaa ehdottomasti käyttää ammattilaista, joka on perehtynyt rahanpesun estämisen osa-alueelle. Kuten annetuista rikemaksuista voimme havainnoida, asia ei ole selkeä ja helppo edes juridiikan ammattilaisille.
Me Folksilla autamme mielellämme rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamisessa.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Aluehallintovirasto kertoi tiedotteessaan tuloksia vuonna 2021 toteutetusta rahanpesulain valvonnasta. Ilmenneiden puutteiden vuoksi viranomainen kertoi jatkavansa valvontaa myös tämän vuoden kuluessa.
Selvityspyyntöjen huolestuttavat tulokset
Valvontaa kohdistettiin usealle eri toimialalle ja riskiarvio pyydettiin noin 50:tä toimijalta jokaiselta alalta. Ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus laatia kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen riskien tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi. Viranomaiset ovat antaneet riskiarvioiden laadintaan paljon ohjeistuksia ja pyrkineet tiedottamaan vaatimuksista, joten velvollisuuden ei pitäisi olla lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta yllätys.
Valvontahavaintojen perusteella usealla ilmoitusvelvollisella oli puutteita tai jopa suuria puutteita riskiarvioiden laadinnassa. Aluehallintoviraston mukaan tyypillisiä puutteita olivat riskien puutteellinen arviointi ja tunnistaminen sekä riskiarvioiden päivittäminen. Lisäksi ongelmana nähtiin valmiiden riskiarvioiden kopioiminen eli esimerkiksi massapalveluina sidosryhmille tuotettujen mallipohjien käyttö. Niitä kopioimalla ei perehdytä kyseisen yrityksen toimintaan ja riskeihin lain edellyttämällä tavalla.
Mikä on tilanne yrityksessänne? Onko riskiarvio laadittu ja miten tarkkaan riskejä on arvioitu?
Rahanpesulain luonnetta ei täysin ymmärretä
Moni ilmoitusvelvollinen näkee rahanpesulain asettamat velvollisuudet ikävänä byrokratiana ja lisäprosesseina eikä lain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta täysin ymmärretä. Vuonna 2021 toteutetuissa tarkastuksissa havaittiin, että ilmoitusvelvollisilla oli usein puutteita riskiperusteiseen arviointiin pohjautuvissa menettelyissä sekä tosiasiallisten edunsaajien ja PEP-statusten selvittämisessä ja tunnistamisessa.
Apua rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamiseen
Olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme rahanpesun riskiarviosta. Autamme mielellämme niin riskiarvion kuin muunkin dokumentaation laatimisessa. Riskiarvion laatiminen ammattilaisen avulla on myös kustannustehokasta, sillä kokemuksen avulla riskien tunnistaminen on vaivattomampaa. Näin yrityksenne voi keskittyä ydinliiketoimintaan.
Osana riskiarvion laatimista käymme läpi yrityksenne liiketoimintaa, asiakasryhmiä, maantieteellisiä liittymäpintoja sekä palveluita ja tuotteita. Prosessi on myös hyödyllinen liiketoiminnan kehittämisen kannalta, sillä se usein herättää pohtimaan omaa asiakaskuntaa ja hyvän asiakaskokemuksen antamista.
Ota yhteyttä, mikäli rahanpesun riskiarvioon liittyen herää kysymyksiä.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.
Päivitetty: 7. kesäk. 2023
Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista. Rahanpesulain säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Suomessa muun muassa Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja Asianajajaliitto.
Mikäli valvova taho havainnoi, ettei rahanpesulakia noudateta, ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia.
Aluehallintoviraston alla suurin osa ilmoitusvelvollisista
Otan käsittelyyn erityisesti aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan ja tarkastukset, koska ne koskevat määrällisesti suurinta joukkoa. Esimerkiksi Finanssivalvonnan valvottavista merkittävä osa on suurempia finanssialan toimijoita, jolloin valvonnat voivat olla keskittyneitä vain tarkempiin yksityiskohtiin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti.
Rahanpesun valvontarekisteri
Yksi aluehallintoviraston valvontatyökaluista on rahanpesun valvontarekisteri, joka tehostaa rahanpesulain valvontaa. Se sujuvoittaa aluehallintoviraston ja sen valvottavien välistä yhteydenpitoa ohjeistuksesta ja tietojen ilmoittamisesta ja keräämisestä. Rahanpesulaki velvoittaa aluehallintoviraston valvomia toimijoita hakeutumaan rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos liiketoiminta edellyttää toimilupaa, tai toimija kuuluu jo johonkin muuhun elinkeinorekisteriin. Aluehallintovirasto voi tiettyjen toimialojen kohdalla valvoa myös ennakollisesti: he arvioivat yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.
Rekisteröintivelvoite koskee mm. kirjanpito-, laki- ja veroneuvontapalveluita tarjoavia, rahoitus- ja yrityskonsultoinnin toimijoita sekä tietyiltä osin taide- ja tavarakauppaa tekeviä tahoja. Kuka vain voi tarkistaa, kuuluuko jokin yritys valvontarekisteriin. Pelkästään rekisteriin kuulumattomuus on peruste rahanpesulain laiminlyönnille ja lain mukaisen sanktion määräämiselle!
Aluehallintoviraston toteuttama tarkastus
Aluehallintoviraston keskeisiä valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet valvottavan toimijan toiminnasta.
Ennakkoon tarkastus voi tuntua jännittävältä, mutta aluehallintovirastolle se on hyvin rutiininomaista. Alla näet esimerkin asiakirjatarkastuksen etenemisestä:
Aluehallintovirasto ottaa yhteyttä valvottavaan ilmoitusvelvolliseen ja pyytää tietoja esimerkiksi riskiarviosta. Vastausaika ei useimmiten ole pitkä.
Aluehallintovirasto perehtyy annettuihin materiaaleihin ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä eli selvitys- ja täydennyspyyntöjä. Viranomainen saattaa pyytää riskiarvion perusteella nähtäväksi esimerkiksi asiakasrekisterin, asiakkuuksiin liittyvät sopimukset ja sisäiset oheistukset ja näin ollen asiakirjatarkastus voi muuttua myös liiketiloihin tehtäväksi tarkastukseksi. Tarvittaessa järjestetäänkin dokumentaation läpikäynti ilmoitusvelvollisen toimitiloissa tai sähköisesti.
Lisätietoja pyydetään, kunnes aluehallintovirasto on saanut riittävät tiedot.
Valvonnan jälkeen viranomainen antaa raporttinsa, jossa se käy yksityiskohtaisesti läpi tekemänsä havainnot, parannusehdotukset ja selkeät puutteet. Tehtyjen havaintojen pohjalta ilmoitusvelvolliseen voidaan kohdistaa myös sanktioita rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.
On tärkeää muistaa, että kun valvonta käynnistyy, on usein liian myöhäistä alkaa rakentaa omaa rahanpesun estämisen toimintatapaa. Viranomainen selvittää tarvittaessa päivityshistorian ja toteutetut toimenpiteen valvontaa edeltävältä ajalta. Tämän takia on tärkeää toimia säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla koko ajan osana normaalia liiketoimintaa.
Toteutettujen valvontojen havainnot
Aluehallintovirasto on myös julkistanut toteutettujen valvontojen havaintoja ja pyrkinyt parantamaan niiden pohjalta myös omaa toimintaansa. Valvonnat ovat kertoneet, etteivät ilmoitusvelvolliset täysin ymmärrä rahanpesulain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta. Rahanpesulain asettamat vaatimukset tulisi ymmärtää ennen kaikkea ilmoitusvelvollista palvelevaksi ja hyödyttäväksi. Puutteita tai suuria puutteita on havaittu riskiarvioiden laadinnassa ja kun riskiarvion tarkoituksena on toimia pohjana yrityksen rahanpesun estämisen työssä, ei muukaan toiminta todennäköisesti täytä rahanpesulain vaatimuksia.
Me Folksilla autamme mielellämme näiden haasteiden kanssa. Avustamme riittävän laajan ja perusteellisen riskiarvion laadinnassa, sisäisen ohjeistuksen rakentamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Ota yhteyttä!
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.