top of page

Aluehallintovirasto kertoi tiedotteessaan tuloksia vuonna 2021 toteutetusta rahanpesulain valvonnasta. Ilmenneiden puutteiden vuoksi viranomainen kertoi jatkavansa valvontaa myös tämän vuoden kuluessa.


Selvityspyyntöjen huolestuttavat tulokset


Valvontaa kohdistettiin usealle eri toimialalle ja riskiarvio pyydettiin noin 50:tä toimijalta jokaiselta alalta. Ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus laatia kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen riskien tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi. Viranomaiset ovat antaneet riskiarvioiden laadintaan paljon ohjeistuksia ja pyrkineet tiedottamaan vaatimuksista, joten velvollisuuden ei pitäisi olla lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta yllätys.


Valvontahavaintojen perusteella usealla ilmoitusvelvollisella oli puutteita tai jopa suuria puutteita riskiarvioiden laadinnassa. Aluehallintoviraston mukaan tyypillisiä puutteita olivat riskien puutteellinen arviointi ja tunnistaminen sekä riskiarvioiden päivittäminen. Lisäksi ongelmana nähtiin valmiiden riskiarvioiden kopioiminen eli esimerkiksi massapalveluina sidosryhmille tuotettujen mallipohjien käyttö. Niitä kopioimalla ei perehdytä kyseisen yrityksen toimintaan ja riskeihin lain edellyttämällä tavalla.


Mikä on tilanne yrityksessänne? Onko riskiarvio laadittu ja miten tarkkaan riskejä on arvioitu?

Rahanpesulain luonnetta ei täysin ymmärretä


Moni ilmoitusvelvollinen näkee rahanpesulain asettamat velvollisuudet ikävänä byrokratiana ja lisäprosesseina eikä lain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta täysin ymmärretä. Vuonna 2021 toteutetuissa tarkastuksissa havaittiin, että ilmoitusvelvollisilla oli usein puutteita riskiperusteiseen arviointiin pohjautuvissa menettelyissä sekä tosiasiallisten edunsaajien ja PEP-statusten selvittämisessä ja tunnistamisessa.


Apua rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamiseen


Olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme rahanpesun riskiarviosta. Autamme mielellämme niin riskiarvion kuin muunkin dokumentaation laatimisessa. Riskiarvion laatiminen ammattilaisen avulla on myös kustannustehokasta, sillä kokemuksen avulla riskien tunnistaminen on vaivattomampaa. Näin yrityksenne voi keskittyä ydinliiketoimintaan.


Osana riskiarvion laatimista käymme läpi yrityksenne liiketoimintaa, asiakasryhmiä, maantieteellisiä liittymäpintoja sekä palveluita ja tuotteita. Prosessi on myös hyödyllinen liiketoiminnan kehittämisen kannalta, sillä se usein herättää pohtimaan omaa asiakaskuntaa ja hyvän asiakaskokemuksen antamista.


Lisätietoja aiheesta antaa Katri:


Hymyilevä nainen seisoo tiiliseinän edessä valkoisessa kauluspaidassa. Kuvassa on Folksin juristi Katri Aarnio.


Katri Aarnio

Counsel

+358 50 306 2031





Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.

Rahanpesulaissa säädetään ne velvoitteet ja toimenpiteet, joita valvottavien yritysten, yhteisöjen ja muiden elinkeinonharjoittajien täytyy omassa toiminnassaan noudattaa. Näillä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä helpottamaan tällaisen toiminnan paljastamista. Rahanpesulain säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Suomessa muun muassa Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja Asianajajaliitto.


Mikäli valvova taho havainnoi, ettei rahanpesulakia noudateta, ilmoitusvelvolliselle voidaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia.


Aluehallintoviraston alla suurin osa ilmoitusvelvollisista


Otan käsittelyyn erityisesti aluehallintoviraston toteuttaman valvonnan ja tarkastukset, koska ne koskevat määrällisesti suurinta joukkoa. Esimerkiksi Finanssivalvonnan valvottavista merkittävä osa on suurempia finanssialan toimijoita, jolloin valvonnat voivat olla keskittyneitä vain tarkempiin yksityiskohtiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti.


Rahanpesun valvontarekisteri


Yksi aluehallintoviraston valvontatyökaluista on rahanpesun valvontarekisteri, joka tehostaa rahanpesulain valvontaa. Se sujuvoittaa aluehallintoviraston ja sen valvottavien välistä yhteydenpitoa ohjeistuksesta ja tietojen ilmoittamisesta ja keräämisestä. Rahanpesulaki velvoittaa aluehallintoviraston valvomia toimijoita hakeutumaan rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin ei tarvitse hakeutua, jos liiketoiminta edellyttää toimilupaa, tai toimija kuuluu jo johonkin muuhun elinkeinorekisteriin. Aluehallintovirasto voi tiettyjen toimialojen kohdalla valvoa myös ennakollisesti: he arvioivat yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta siinä vaiheessa, kun yritys merkitään rahanpesun valvontarekisteriin.


Rekisteröintivelvoite koskee mm. kirjanpito-, laki- ja veroneuvontapalveluita tarjoavia, rahoitus- ja yrityskonsultoinnin toimijoita sekä tietyiltä osin taide- ja tavarakauppaa tekeviä tahoja. Kuka vain voi tarkistaa, kuuluuko jokin yritys valvontarekisteriin. Pelkästään rekisteriin kuulumattomuus on peruste rahanpesulain laiminlyönnille ja lain mukaisen sanktion määräämiselle!


Aluehallintoviraston toteuttama tarkastus


Aluehallintoviraston keskeisiä valvontakeinoja ovat valvottavien liiketiloihin tehtävät tarkastukset sekä asiakirjatarkastukset. Aluehallintovirastolla on liiketilojen tarkastusoikeuden lisäksi laajat tiedonsaantioikeudet valvottavan toimijan toiminnasta.


Ennakkoon tarkastus voi tuntua jännittävältä, mutta aluehallintovirastolle se on hyvin rutiininomaista. Alla näet esimerkin asiakirjatarkastuksen etenemisestä:


  1. Aluehallintovirasto ottaa yhteyttä valvottavaan ilmoitusvelvolliseen ja pyytää tietoja esimerkiksi riskiarviosta. Vastausaika ei useimmiten ole pitkä.

  2. Aluehallintovirasto perehtyy annettuihin materiaaleihin ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä eli selvitys- ja täydennyspyyntöjä. Viranomainen saattaa pyytää riskiarvion perusteella nähtäväksi esimerkiksi asiakasrekisterin, asiakkuuksiin liittyvät sopimukset ja sisäiset oheistukset ja näin ollen asiakirjatarkastus voi muuttua myös liiketiloihin tehtäväksi tarkastukseksi. Tarvittaessa järjestetäänkin dokumentaation läpikäynti ilmoitusvelvollisen toimitiloissa tai sähköisesti.

  3. Lisätietoja pyydetään, kunnes aluehallintovirasto on saanut riittävät tiedot.

  4. Valvonnan jälkeen viranomainen antaa raporttinsa, jossa se käy yksityiskohtaisesti läpi tekemänsä havainnot, parannusehdotukset ja selkeät puutteet. Tehtyjen havaintojen pohjalta ilmoitusvelvolliseen voidaan kohdistaa myös sanktioita rahanpesulain määräysten laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Sanktiot toimivat valvonnan viimesijaisena keinona, ja niiden määrääminen perustuu aina kokonaisharkintaan.


On tärkeää muistaa, että kun valvonta käynnistyy, on usein liian myöhäistä alkaa rakentaa omaa rahanpesun estämisen toimintatapaa. Viranomainen selvittää tarvittaessa päivityshistorian ja toteutetut toimenpiteen valvontaa edeltävältä ajalta. Tämän takia on tärkeää toimia säädösten ja määräysten edellyttämällä tavalla koko ajan osana normaalia liiketoimintaa.


Toteutettujen valvontojen havainnot


Aluehallintovirasto on myös julkistanut toteutettujen valvontojen havaintoja ja pyrkinyt parantamaan niiden pohjalta myös omaa toimintaansa. Valvonnat ovat kertoneet, etteivät ilmoitusvelvolliset täysin ymmärrä rahanpesulain tarkoitusta ja ennalta estävää luonnetta. Rahanpesulain asettamat vaatimukset tulisi ymmärtää ennen kaikkea ilmoitusvelvollista palvelevaksi ja hyödyttäväksi. Puutteita tai suuria puutteita on havaittu riskiarvioiden laadinnassa ja kun riskiarvion tarkoituksena on toimia pohjana yrityksen rahanpesun estämisen työssä, ei muukaan toiminta todennäköisesti täytä rahanpesulain vaatimuksia.


Me Folksilla autamme mielellämme näiden haasteiden kanssa. Avustamme riittävän laajan ja perusteellisen riskiarvion laadinnassa, sisäisen ohjeistuksen rakentamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa. Ota yhteyttä!


Lisätietoja aiheesta antaa Katri:


Hymyilevä nainen seisoo tiiliseinän edessä valkoisessa kauluspaidassa. Kuvassa on Folksin juristi Katri Aarnio.


Katri Aarnio

Counsel

+358 50 306 2031





Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.

Aiemmissa artikkeleissa olemme käyneet läpi läpi ilmoitusvelvollisia ja lain asettamia velvollisuuksia sekä asiakkaan tuntemista. Tässä kirjoituksessa perehdymme tarkemmin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvioon. Jos ilmoitusvelvollisuus herättää kysymyksiä, palaa aiempaan artikkeliin.


Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan keskeinen lähtökohta on riskiperusteisuus. Riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollinen tunnistaa, arvioi ja ymmärtää ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille omassa toiminnassa altistutaan. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskillä tarkoitetaan erilaisten uhkatekijöiden, haavoittuvuuksien ja haitallisten seurausten yhdistelmää. Riskit voivat olla ylikansallisia, kansallisia sekä ilmoitusvelvollisen omia riskejä.


Ilmoitusvelvollisen täytyy laatia kirjallinen, omaa liiketoimintaa ohjaava riskiarvio. Riskiarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan luonne, koko ja sen laajuus. Riskien arvioimisen jälkeen ilmoitusvelvollinen kykenee mitoittamaan rahanpesulain edellyttämät toimenpiteet tunnistettujen riskien mukaan.


Tarkoituksena on myös arvioida, millaisin keinoin toimija voi itse vähentää riskiään joutua rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen välikädeksi. Tällaisiin hallintakeinoihin voi myös liittyä haavoittuvuuksia ja puutteita, joiden vaikutusta on tärkeää arvioida suhteessa tunnistettuihin riskeihin.


Ilman riskiarviota rahanpesulain velvoitteiden noudattaminen ei ole käytännössä mahdollista. Laki edellyttää ilmoitusvelvollisilta asiakassuhteidensa riskiperusteista arviointia ja asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden noudattamista riskiperusteisesti koko asiakassuhteen ajan. Riskiperusteisen toimintatavan noudattaminen on hankalaa, mikäli ilmoitusvelvollisella ei ole käsitystä siitä, miltä osin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit ovat hänen liiketoiminnassaan matalia, kohtalaisia, suuria tai erittäin suuria. Siellä, missä riski on suurin, tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä ja menettelytapoja riskin hallitsemiseksi tai vähentämiseksi. Samalla tarkoituksena on välttää turhan raskaita menettelytapoja silloin, kun riski on matala.


Riskiarvio ei tarkoita sitä, että ilmoitusvelvollisen tulisi riskiarvion kautta osoittaa, ettei se itse ole osallinen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen. Riskiarvion tarkoituksena ei ole myöskään pyrkiä perustelemaan riskejä olemattomiksi tai ilmoitusvelvollisen harjoittamaa toimintaa täysin riskittömäksi. Riskiarvio on ilmoitusvelvollisen oma työkalupakki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi sekä riskienhallintakeinojen oikeanlaiseksi mitoittamiseksi. Tärkeää on siis ymmärrys toiminnasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen näkökulmasta sekä heikkouksien havainnointi.


Riskiarviossa on keskeistä arvioida sekä yrityksen tuotteisiin ja palveluihin että asiakkaisiin liittyviä riskejä. Yrityksen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä riskejä voidaan arvioida tuotteisiin ja palveluihin liittyvien haavoittuvuuksien ja uhkatekijöiden kautta, joiden perusteella voidaan määritellä kullekin tuotteelle tai palvelulle ominainen riskitaso. Asiakassuhteeseen liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä arvioidessa on otettava huomioon uusiin ja jo olemassa oleviin asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisin alueisiin sekä uusiin, kehitettäviin ja jo olemassa oleviin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimiin sekä jakelukanaviin ja teknologioihin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit.


Riskiarviossa tulisi kuvata, miten riskiarvio käytännössä vaikuttaa rahanpesulain eri velvoitteiden noudattamiseen. Riskiarvion perusteella yrityksen asiakkaita voi esimerkiksi luokitella eri riskiluokkiin. Ilmoitusvelvollinen voi noudattaa yksinkertaistettua tuntemismenettelyä, jos asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy riskiarvion perusteella vähäinen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski. Toisaalta, jos riskiarvion perusteella asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski, ilmoitusvelvollisen on noudatettava tehostettua tuntemismenettelyä.


Riskiarviota täytyy päivittää säännöllisesti, esimerkiksi silloin, kun ilmoitusvelvollisen toimintaan tai asiakaskuntaan tulee muutoksia. Riskiarvioon on hyvä merkitä tieto siitä, milloin riskiarviota on päivitetty ja miltä osin. Riskiarvion päivittämisen yhteydessä on tärkeää arvioida myös yrityksellä käytössä olevien riskienhallintakeinojen tehokkuutta ja ajantasaisuutta tunnistettuihin riskeihin nähden.


Ilmoitusvelvollisella on oltava edellä mainitut tekijät huomioon ottaen riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien vähentämiseksi ja tehokkaaksi hallitsemiseksi.


Viranomaisten toteuttamissa valvonnoissa on huomattu, että ilmoitusvelvollisten riskiarvioissa on vielä merkittävästi puutteita. Moni toimija on käyttänyt valmiita riskiarviopohjia, mutta ne eivät sellaisenaan ole riittäviä riskien arvioimisessa. Riskien arviointi tulee suorittaa jokaisen ilmoitusvelvollisen omaan liiketoimintaan ja asiakaskuntaan peilaten.


Lisätietoja aiheesta antaa Katri:


Hymyilevä nainen seisoo tiiliseinän edessä valkoisessa kauluspaidassa. Kuvassa on Folksin juristi Katri Aarnio.


Katri Aarnio

Counsel

+358 50 306 2031





Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje täältä.



bottom of page