Aluehallintovirastolta on odotettu jo pidempään kiristyvää otetta rahanpesulain noudattamisen valvonnassa. Aluehallintovirasto on toistuvasti kertonut valvontahavaintojensa pohjalta, että esimerkiksi riskiarviot ovat laajalti puutteellisia, eikä niiden tarkoitusta täysin ymmärretä ilmoitusvelvollisten keskuudessa.
Vuonna 2022 toteutetut tarkastukset rahanpesulain noudattamisesta
Tähän asti ilmoitusvelvolliset ovat selvinneet nuhteluilla, mutta nyt suunta alkaa muuttua. Aluehallintovirasto kertoi keväällä vuoden 2022 tarkastuksista, joita tehtiin rahanpesulain noudattamiseen liittyen yhteensä neljäntoista ilmoitusvelvollisen osalta. Tarkastuksia tehtiin valtakunnallisesti eri toimialoille, kuten tilitoimistoihin ja välitysliikkeisiin. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto arvioi rahanpesulakia koskevan yleisen tietoisuuden lisääntyneen ilmoitusvelvollisten keskuudessa. Lain noudattamisessa havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita.
Näistä neljästätoista tarkastuksesta kuusi johti sanktiohankintaan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi. Aluehallintoviraston mukaan tyypilliset puutteet koskivat yritysten riskiarvioita sekä asiakkaan tuntemista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Asiakkaan tuntemista koskevat puutteet koskivat esimerkiksi asiakkaan henkilöllisyyden todentamista tai tosiasiallisten edunsaajien selvittämistä.
Aluehallintovirasto on korostanut viimeisimmissä ulostuloissaan sitä, että tärkeimpien rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen laiminlyöminen voi johtaa sanktioharkintaan silloinkin, kun laiminlyönnit kohdistuvat lähinnä yksittäisiin asiakkaisiin tai liiketoimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yritys olisi huolehtinut lain velvollisuuksista pääasiallisesti riskiarvion ja järjestelmien muodossa, sanktioita voi seurata yksittäisiin asiakkaisiin kohdistuvista puutteellisista käsittelytavoista.
Rikemaksu asianajotoimiston toimitusjohtajalle
Ensimmäinen aluehallintoviraston sanktiomääräyksistä kohdistettiin asianajotoimiston toimitusjohtajalle henkilökohtaisesti toimitusjohtajan aseman perusteella. Voit lukea lisää tästä.
Asianajotoimiston riskiarvio arvioitiin puutteelliseksi ja työntekijöiden saama koulutus riittämättömäksi. Seuraamuksessa huomioitiin se, että kyseessä on ollut useampi laiminlyönti, mutta teko ei ollut tahallinen. Siitä johtuen asia ei kokonaisuutena arvioiden anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.
Aluehallintoviraston mukaan asianajotoimiston rahanpesun riskiarviota, joka laaditaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ei ollut päivitetty sen vuonna 2017 toteutuneen laatimisen jälkeen. Riskiarvio ei myöskään kattanut toimiston kansainväliseen toimintaan liittyviä riskejä riittävällä tasolla. Asianajotoimisto oli itse ilmoittanut tarkastuksen yhteydessä, että riskiarvion päivittämiselle ei nähty tarvetta. Riskiarviossa oli yleisellä tasolla kuvattu toimiston toimintaympäristöön, toimeksiantoihin, asiakassuhteisiin sekä terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskitekijöitä Suomen Asianajajaliiton malliasiakirjan pohjalta ja asiakaskäytäntöihin liittyvistä käytännön menettelyistä yrityksen omassa toimeksianto-oppaassa.
Toimisto ei ollut myöskään täyttänyt rahanpesulain vaatimuksia työntekijöille asetetusta koulutusvelvollisuudesta.
Rikemaksun suuruus oli 5 000 euroa. Aluehallintovirasto ei ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Rikemaksu autoliikkeelle
Aluehallintovirasto määräsi myöhemmin kesällä rikemaksun liike- tai ammattitoimintana tavaroita myyvälle ilmoitusvelvolliselle, joka on ottanut vastaan maksusuorituksena käteistä toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa tietyllä aikavälillä. Kyseinen yritys myy ajoneuvoja. Voit lukea lisää täältä.
Aluehallinnon suorittamassa valvonnassa havaittiin rahanpesulain noudattamiseen liittyviä puutteita riskiarvion laatimisen ja päivittämisen osalta, velvollisuudessa tuntea asiakkaansa ja yksilöidä ja arvioida rahanpesun riskejä, asiakkaan tunnistamisessa ja todentamisessa, epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemisessä sekä tuntemistietojen säilyttämisessä. Laiminlyöntien voidaan näin ollen todeta olleen moninaisia ja laajoja.
Tarkastuksessa kävi ilmi, ettei yritys ollut laatinut rahanpesun riskiarviota lainkaan. Aluehallintoviraston pyytäessä riskiarviota yhtiö oli ensin tyytynyt kuvailemaan sähköpostiviestissään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä olemattomaksi sillä perusteella, että se tekee edullisilla ajoneuvoilla pienimuotoista kauppaa. Aluehallintovirasto antoi ilmoitusvelvolliselle mahdollisuuden täydentää aiempaa vastaustaan sekä toimitti tiedot aluehallintoviraston ohjeisiin rahanpesulain noudattamisesta. Siitäkään huolimatta yritys ei täydentänyt materiaalejaan tai ottanut kantaa riskiarviota koskevaan asiaan.
Yrityksen katsottiin rikkovan rahanpesulain velvoitteita asiakkaan kanssa toteutetussa liiketoimessa, sillä kaupan yhteydessä asiakkaan edustajalta oli hyväksytty vanhentunut passi eikä toisen henkilön puolesta kauppaa hoitaneelta henkilöltä oltu pyydetty valtakirjaa. Näin ollen varsinaisen asiakkaan henkilöllisyyttä ei todennettu eikä myöskään varmistettu edustajan oikeutta toimia asiakkaan puolesta. Autokauppa oli maksettu käteisellä, mutta asiakkaalta ei ollut dokumentoitu kirjallista varojen alkuperäselvitystä eikä kiinnitetty huomiota siihen, että käteiskauppa sen suuruus huomioiden on tavanomaisesta poikkeavaa, jolloin asiakassuhteeseen tulisi kiinnittää erityistä huolellisuutta. Kokonaisuus huomioiden yrityksen olisi tullut tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta. Lisäksi yrityksellä on ollut puutteita asiakkaan tuntemistietojen keräämisen ja säilyttämisen osalta.
Rikemaksun suuruus oli 12 000 euroa eikä aluehallintovirasto ole päivittänyt tietoa siitä, onko päätös saanut lainvoiman.
Johtopäätöksiä rikemaksuista
Aluehallintoviraston määräämät rikemaksut antavat osviittaa siitä, miten viranomainen tulee jatkossa suhtautumaan puutteisiin.
Ensimmäisessä tapauksessa rikemaksu oli euromääräisesti pieni huomioiden yrityksen yli 24 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto, mutta mielenkiintoista rikemaksun määrääminen henkilökohtaisesti yrityksen toimitusjohtajalle. Tämä korostaa sitä, että ilmoitusvelvollisen yrityksen johdon tulee suhtautua rahanpesulain asettamiin velvollisuuksiin vakavasti. Lisäksi toinen keskeinen huomio on se, että valmiit riskiarviopohjat eivät ole oikotie onneen ja ilmoitusvelvollisen työkalupakkina toimivaan riskiarvioon tulee paneutua yrityskohtaisesti. Tärkeää on myös päivittää riskiarviota ja näin ollen huolehtia sen ajantasaisuudesta. Aluehallintovirasto kommentoi lisäksi yrityksen sisäisiä ohjeistuksia ja henkilöstön koulutusta - näistä on jokaisen ilmoitusvelvollisen erittäin tärkeää huolehtia.
Toisessa tapauksessa rikemaksu oli suhteellisesti merkittävämpi, sillä kyseisen yrityksen liikevaihto on viime vuosina ollut puolen miljoonan molemmilla puolilla. Tarkastushavainnot olivat vakavammat ja rahanpesulain velvollisuuksiin suhtauduttiin yrityksen toimesta väheksyvästi. Tämä ratkaisu osoittaa, että jokaisella yksittäiselläkin asiakaskohtaamisella on merkitys yrityksen toimintaa arvioitaessa, Jokaiseen asiakkuuteen tulee suhtautua rahanpesulain vaatimusten mukaisesti.
Mitä seuraavaksi?
Aluehallintovirastolla on edelleen sanktioharkinnassa vuoden 2022 tarkastuksia, yllä mainitut tapaukset havaittiin jo vuonna 2021. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin johtopäätöksiin aluehallintovirasto päätyy tuoreimpien tapausten osalta.
Muutama päivä ennen tämän kirjoituksen laatimista aluehallintovirasto tiedotti omalla sosiaalisen median tilillään Twitterissä, että veroneuvojien valvontakampanjassa riskiarvioiden laadinnassa havaittiin puutteita. Riskiarvioita koskevat puutteet ovat yleisiä joka alalla.
Nyt aluehallintovirasto on näyttänyt suhtautuvansa yhä tiukemmin puutteisiin ja tämä osoittaa jokaiselle ilmoitusvelvolliselle, että viimeistään nyt on aika toimia. Esimeriksi riskiarvion laatimisessa tulee ottaa huomioon laajasti eri lähteitä ja se tulee laatia yrityksen liiketoiminta, koko ja luonne huomioiden. Lisäksi yhtiöllä tulee olla asianmukainen sisäinen ohjeistus ja henkilöstön koulutuksesta tulee huolehtia. Näiden laatimisessa kannattaa ehdottomasti käyttää ammattilaista, joka on perehtynyt rahanpesun estämisen osa-alueelle. Kuten annetuista rikemaksuista voimme havainnoida, asia ei ole selkeä ja helppo edes juridiikan ammattilaisille.
Me Folksilla autamme mielellämme rahanpesulain asettamien velvollisuuksien noudattamisessa.
Inka Kärkkäinen
Counsel
+358 50 345 3195
Mikäli haluat artikkelit suoraan sähköpostiisi, tilaa Folksin uutiskirje.