top of page
Writer's pictureKatri Aarnio

Digipalvelulaki ja sen soveltamisala laajenee – miten saavutettavuusvaatimukset vaikuttavat palveluihisi?

Digisääntely kehittyy kovaa vauhtia, ja palveluntarjoajien on oltava jatkuvasti valppaana varmistaakseen palveluidensa lainmukaisuuden. Yksi digipalveluihin laajalti vaikuttava uudistus on digipalvelulain ja sen mukaisten saavutettavuusvaatimusten soveltamisalan laajeneminen. Aikaisemmin saavutettavuusvaatimukset ovat koskeneet lähinnä julkishallinnon palveluita ja vahvasti säänneltyjä toimialoja (kuten finanssipalveluita), mutta kesäkuusta 2025 lähtien myös useiden kuluttajille tarjottavien palveluiden on oltava saavutettavia.


Tässä artikkelissa syvennymme digipalvelulakiin.


Mistä digipalvelulaissa on kyse?


Digipalvelulaki asettaa tietyille digitaalisille palveluille vaatimuksia niiden saatavuuden, laadun, tietoturvallisuuden ja sisällön saavutettavuuden osalta. Näihin vaatimuksiin viitataan yleisesti saavutettavuusvaatimuksina tai esteettömyysvaatimuksina. Käytännössä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että jokaisella olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluja, myös mahdollisesta toimintarajoitteestaan riippumatta.


Digipalvelulaki asettaa ylätason raamit saavutettavuudelle. Tarkempia saavutettavuusvaatimuksia on kuvattu muussa sääntelyssä ja standardeissa, joista keskeisiä ovat valtioneuvoston asetus 179/2023, Eurooppalainen standardi EN 301 549, WCAG-ohjeistus ja laki sähköisen viestinnän palveluista.


Mitä palveluita saavutettavuusvaatimukset koskevat?


Jo digipalvelulain voimaantulosta vuodesta 2019 lähtien saavutettavuusvaatimukset ovat koskeneet seuraavia palveluita:

  • Viranomaisen digitaaliset palvelut

  • Julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut

  • Sellaiset yrityksen digitaaliset palvelut, joiden kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista viranomainen on rahoittanut vähintään 50 %

  • Vahvan sähköisen tunnistamisen palvelut

  • Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen palveluntarjoajat

  • Luottolaitokset, maksulaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset


Soveltamisalan laajenemisen myötä myös seuraavien kuluttajille tarjottavien palveluiden on oltava saavutettavia 28.6.2025 alkaen:

  • Henkilöliikennepalvelut, sähkökirjat ja verkkokauppojen palvelut

  • Seuraavat kuluttajille tarjottavat palvelut: kuluttajaluotot, sijoituspalvelut ja niiden oheispalvelut, maksupalvelut, perusmaksutilit ja niihin liittyvät palvelut, sähköinen raha

  • Kuluttajille tarjottavat palvelut ja viestintäpalvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin


Mikroyritykset eivät kuitenkaan kuulu digipalvelulain soveltamisalaan, eli mikroyritysten tarjoamien digipalveluiden ei tarvitse täyttää saavutettavuusvaatimuksia. Mikroyrityksiä ovat yritykset, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai joiden vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.


Mitä yleisiä velvoitteita digipalvelulaki asettaa?


Kaikkiin digipalvelulain soveltamisalaan kuuluviin palveluihin liittyy kolme keskeistä velvoitetta.


Ensinnäkin palveluiden on täytettävä yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin EN 301 549 saavutettavuusvaatimukset. Osa vaatimuksista on määritelty tarkemmin WCAG-ohjeistuksessa.


Toiseksi palveluntarjoajan on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta ja pidettävä se helposti saatavilla verkkosivustollaan saavutettavassa muodossa. Saavutettavuusselosteen laatimisessa auttaa aluehallintoviraston julkaisema työkalu.


Kolmanneksi käyttäjillä on oltava mahdollisuus antaa saavutettavuuspalautetta, ja palautteeseen on vastattava 2 viikon kuluessa. Käyttäjä voi tehdä myös saavutettavuuskantelun tai selvityspyynnön valvovalle viranomaiselle eli aluehallintovirastolle.


Lisävaatimukset kuluttajapalveluille


Kesäkuussa 2025 soveltamisalan piiriin tuleviin kuluttajapalveluihin kohdistuu lisävelvoitteita palvelutyypin mukaan. Kaikkien kuluttajapalveluiden osalta palveluntarjoajalla on esimerkiksi yleinen velvoite antaa tietoa kuluttajapalvelun toiminnasta.


Rahoitus- ja pankkipalveluiden osalta palveluntarjoajan on varmistettava, että palvelun tarjoamista koskevat tiedot täyttävät Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2-tason.


Sähkökirjojen eli arkikielisemmin e-kirjojen osalta digipalvelulaki edellyttää saavutettavuuden varmistamista siten, että e-kirjoja voidaan käsitellä, lukea ja käyttää ja niissä voidaan navigoida.

Verkkokaupassa olevien tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on annettava tietoa, jos tuotteen tai palvelun toimittaja on toimittanut kyseiset tiedot. Perinteisesti verkkokaupoiksi miellettyjen sivustojen ohella verkkokaupalla tarkoitetaan kaikkia palveluita, joissa kuluttaja voi tehdä etämyyntisopimuksia elinkeinonharjoittajan kanssa.


Myös audiovisuaalisille sisältöpalveluille on asetettu lisävaatimuksia, jotka on kuvattu tarkemmin sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa.


Milloin vaatimuksista voidaan poiketa?


Digipalvelulaissa on tunnistettu, että joissain tapauksissa saavutettavuusvaatimuksista voi olla perusteltua poiketa. Kaikissa digipalvelulain soveltamisalaan kuuluvissa palveluissa on mahdollista poiketa vaatimuksista siinä tapauksessa, että vaatimusten toteuttaminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen. Kohtuuton rasite on pystyttävä osoittamaan ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella.


Kuluttajapalveluiden osalta digipalvelulaissa on kuvattu myös muita erityistilanteita, joissa saavutettavuusvaatimuksista voidaan poiketa. Kuluttajapalveluissa vaatimuksia ei tarvitse täyttää, jos tarjotaan vähintään yksi vaihtoehtoinen ja yhtä saavutettava käyttötapa käyttää palvelua noudattamalla toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia. Toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset on kuvattu valtioneuvoston asetuksessa 179/2023.


Kuluttajapalveluissa vaatimuksista on mahdollista poiketa myös siinä tapauksessa, että vaatimusten noudattaminen aiheuttaisi sellaisen muutoksen, jonka seurauksena palvelun perusluonne muuttuisi perustavanlaatuisesti.


Palveluntarjoajalla on velvollisuus ilmoittaa kuluttajapalveluiden poikkeamat ja puutteet viranomaiselle.


Lopuksi


Saavutettavuus on perinteisesti mielletty lähinnä julkishallintoa koskettavaksi teemaksi, joten monille saattaa tulla yllätyksenä, että ensi vuodesta alkaen myös useat yritysten tarjoamat kuluttajapalvelut on päivitettävä digipalvelulain edellyttämälle tasolle.


Yksityiskohtaisten saavutettavuusvaatimusten viidakossa navigoiminen saattaa tuoda pintaan epätoivon tunteita, mutta toisaalta palveluiden kehittäminen saavutettavalle ja helppokäyttöiselle tasolle voi lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen lisäksi parhaimmillaan lisätä palveluiden kysyntää kuluttajien keskuudessa.


Katri Aarnio, Counsel

Counsel

bottom of page